Kuntaliiton keskeisimmät verkostot

Tavoitteenamme olla vaikuttava kumppani jäsenille ja asiakkaillemme. Haluamme kuulla asiakkaidemme äänen ja vaikutamme yhdessä kuntien kanssa.

Verkostot ovat keskeinen asiakkaitamme ja meitä yhdistävä alusta. Keskeisiä verkostojamme ovat jäseniemme kuntien yhteiset verkostot eli kuntatyyppiverkostot. Kuntatyyppiverkostoja ovat suurten kaupunkien kaupunkipoliittinen työryhmä, Kehyskuntaverkosto, Seutukaupunkiverkosto, Pienten kuntien verkosto sekä Ruotsinkielisten ja kaksikielisten kuntien verkosto.

Kuntaliiton verkostot

Sopimusasiakkaamme muodostavat myös verkostoja, näitä ovat maakuntien liittojen, sairaanhoitopiirien sekä erityishuoltopiirien, ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja pelastusalueiden verkostot.

Kuntaliitto koordinoi myös monia kuntien toimiala- ja toimintokohtaisia verkostoja, kansainvälisiä verkostoja, projektiverkostoja ja kehittämisverkostoja.

Avaa kaikki

Suuret kaupungit

Suurten kaupunkien verkostoon kuuluvat yli 50.000 asukkaan kaupungit sekä näiden lisäksi Kokkola ja Kajaani. Näiden kaupunkien alueella asuu lähes 3,1 miljoonaa asukasta. 

Verkoston toiminnan ytimen muodostaa Kuntaliiton kaupunkipoliittinen työryhmä, jonka jäseninä ovat kaupunginjohtajat. Työryhmä kokoontuu viisi kertaa vuodessa. Syksyn ensimmäinen kokous on yhteiskokous kehyskuntaverkoston kanssa.

Valmistelevana elimen työryhmälle toimii kaupunkien asiantuntijaryhmä, jonka jäseninä ovat konserni- ja strategiajohdon edustajat kustakin kaupungista. Tämä ryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa.

Kuntaliiton kaupunkipoliittinen työryhmä on toiminut vuodesta 2005 alkaen. 

  • Puheenjohtaja: toimitusjohtaja Minna Karhunen, Kuntaliitto
  • Asiakkuusvastaava: kaupunkikehityspäällikkö Henrik Lönnqvist, Kuntaliitto
Henrik Lönnqvist

Henrik Lönnqvist

Kaupunkikehityspäällikkö
Asiakkuudet, verkostot ja kv-asiat, Asiakkuudet
Vastuualueet
  • Kuntaliiton kaupunkipoliittisen työn valmistelu ja kehittäminen
  • Kuntaliiton sisäisen kaupunkipolitiikkatyön koordinaatio
  • uuden kaupunkitiedon tuottaminen

Seutukaupungit

Seutukaupunkeihin kuuluu 57 kaupunkia, jotka ovat seutunsa ja talousalueensa keskuksia (seutukeskus) tai keskuspareja, mutta eivät maakuntien keskuksia. Seutukaupungit ovat lähialueensa luontaisia palveluiden, talouden ja elinvoiman keskuksia.

Seutukaupunkien muodostaman verkoston perustehtävänä on seutukaupunkien ennakoiva edunvalvonta. Lisäksi verkosto toteuttaa yhteistä kehittämistoimintaa, kartuttaa tutkimustietoa sekä vahvistaa seutukaupunkien tunnettavuutta ja viestintää.

Seutukaupunkiverkoston toiminnan perustana on kaupunginjohtajien tapaamiset. Verkosto on toiminut yli 10 vuoden ajan.

Kehyskunnat

Kehyskunnat ovat ​ison keskuksen naapureita ja samalla toiminnallisesti ja rakenteellisesti kiinteä osa omaa kaupunkiseutuaan. Kehyskuntien verkosto muodostuu 44 kunnasta tai kaupungista, joiden alueella asuu 873 000 asukasta.

Kehyskunnilla on vahva intressi koko kaupunkiseudun kehittämiseen ja yhteneväisiä edunvalvontatavoitteita verkostoon kuuluvien muiden kuntien kanssa.​

  • Verkoston jäseninä kunnan- ja kaupunginjohtajat sekä valtuuston ja hallituksen pj:t​
  • Valmisteluelimenä työvaliokunta ​
  • Verkosto luottamushenkilövetoinen, työvaliokunta virkamiesvetoinen​

Taustaa kehyskuntaverkostosta

Suurten kaupunkien kehyskunnat ovat organisoituneet vuonna 2015 yhteistyö- ja vertaisverkostoksi yhteisen edunvalvonnan edistämiseksi. Verkosto haluaa kirkastaa kehyskuntien roolia ja merkitystä seudullisella ja kansallisella tasolla.

Kehyskunnat haluavat luoda ja lisätä kansallista kilpailukykyä ja hyvinvointia kaupunkiseutujen yhteistyötä vahvistamalla. ​

  • Verkoston pj: Mika Ilvesmäki, kunnanhallituksen pj, Muurame
  • Työvaliokunnan pj: Jari Tuononen, kunnanjohtaja, Kontiolahti
  • Vastuuhenkilö Kuntaliiton johdosta: José Valanta
  • Asiakkuusvastaava: Miska Smolander (Jaana Halonen työvapaalla), Kuntaliitto.
  • Kehyskuntaverkostosta Kuntaliitto.fissä.
Miska Smolander

Miska Smolander

Koordinaattori
Strategiayksikkö, Tieto, tietopalvelut ja analytiikka
+358 9 771 2358, +358 50 386 4128
Vastuualueet
  • kuntaliiton toimintaprosessien kehittäminen
  • kehyskuntaverkoston koordinattorin sijaisuus 1.2.2022 saakka.

Pienet kunnat

Pientenkuntien verkosto on edunvalvonta-, keskustelu- ja kehittämisfoorumi pienille kunnille (alle 10 000 asukasta) ja maaseutuasioille.

  • Ensisijainen verkosto 159 kunnalle/kaupungille - 608 371 asukasta​
  • Verkoston jäseninä kunnan- ja kaupunginjohtajat​
  • Verkosto on perustettu marraskuussa 2019

Toimintaan kuuluvat puheenjohtajiston kokoukset ja verkostotapaamiset sekä teemakohtaiset tapaamiset, joissa mukana ko. toimialajohtajat. Niin ikään toimintaan kuuluvat lausunnot, kannanotot, työryhmäjäsenyydet ja puheenvuorot erilaisissa tilaisuuksissa.

Kuntaliitossa toimii pienten kuntien edunvalvontaa varten myös Kuntaliiton valtuuskunnan asettama pienten kuntien neuvottelukunta, jonka toimikausi on neljä vuotta. Neuvottelukuntaan nimetään 15 varsinaista ja 15 varajäsentä kuntienluottamushenkilöistä.

Kunta maaseudulla – maaseutu kaupungissa. Kuntaliiton maaseutu- ja pienkuntapainopisteet osana asiakkuus ja ohjelmatyötä (2019).

Valmistelevana toimielimenä puheenjohtajisto, joka edustaa eri kokoisia pieniä kuntia eri puolilta maata.

  • Puheenjohtaja: kunnanjohtaja Tiina Heikka, Lapinjärvi
  • Varapuheenjohtajat: Juha Herrala (Isojoki), Tytti Määttä (Kuhmo), Jari Rantapelkonen (Enontekiö) ja Olli Riikonen (Tohmajärvi), Minna Laurio (Enonkoski)
  • Vastuuhenkikö Kuntaliiton johdosta: varatoimitusjohtaja Timo Reina​
  • Asiakkuusvastaava: Taina Väre, Kuntaliitto
  • Lisätietoa pienten kuntien verkostosta ja neuvottelukunnasta ja maaseutuasioista.
Taina Väre

Taina Väre

Erityisasiantuntija
Elinvoima ja talous -yksikkö, Alueet ja elinkeinot
+358 9 771 2030, +358 50 462 7279
Vastuualueet
  • maaseudun kehittäminen
  • pienkunta-asiat
  • Pienten kuntien neuvottelukunnan sihteeri

Ruotsinkieliset ja kaksikieliset kunnat

Ruotsinkielisten ja kaksikielisten kuntien verkosto koostuu kaikista 49 ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista Suomessa. Verkostoon kuuluu 16 ruotsinkielistä kuntaa Ahvenanmaalla ja 33 kaksikielistä kuntaa Manner-Suomessa.​

Verkoston työn painopisteenä ovat kielikysymykset sekä ruotsin kielen asema.​ Moni verkoston jäsen mukana myös muissa Kuntaliiton kuntatyyppiverkostoissa.​

Jäsenenä kunnanjohtajat tai muu nimetty virkahenkilö joka vastaa kunnan/kaupungin ruotsinkielisistä palveluista. ​

Tausta: Perustettu kesäkuussa 2020.​

  • Puheenjohtajisto 2021-2022​: Pj. Jenny Malmsten, Maalahti, vpj. Christian Dreyer, Jomala, vpj. Erika Strandberg, Kemiönsaari, vpj. Jan D. Oker-Blom, Loviisa​
  • Vastuuhenkilö Kuntaliiton johdosta: Minna Karhunen
  • Asiakkuusvastaava: Linda Grönqvist, Kuntaliitto
  • ​Kuntaliiton ruotsinkielinen yksikkö toimii verkoston sihteeristönä.
Linda Grönqvist

Linda Grönqvist

kehittämispäällikkö
Ruotsinkielisten asioiden yksikkö, Ruotsinkieliset asiat
+358 9 771 2343, +358 50 597 2925
Vastuualueet
  • ruotsin- ja kaksikielisten kuntien edunvalvonnan sekä palveluiden kehittäminen
  • kaksikielisten asioiden valvominen sote-uudistuksessa
  • kaksikielisyyden vahvistaminen KL:n kehitysprojekteissa
  • ruotsin- ja kaksikielisten kuntien verkoston koordinointi sekä ruotsinkielisen neuvottelukunnan sihteeri

Kehittämisverkostot