Kuntaliiton keskeisimmät verkostot

Tavoitteenamme olla vaikuttava kumppani jäsenille ja asiakkaillemme. Haluamme kuulla asiakkaidemme äänen ja vaikutamme yhdessä kuntien kanssa.

Verkostot ovat keskeinen asiakkaitamme ja meitä yhdistävä alusta. Keskeisiä verkostojamme ovat jäseniemme kuntien yhteiset verkostot eli kuntatyyppiverkostot. Kuntatyyppiverkostoja ovat suurten kaupunkien kaupunkipoliittinen työryhmä, Kehyskuntaverkosto, Seutukaupunkiverkosto, Pienten kuntien verkosto sekä Ruotsinkielisten ja kaksikielisten kuntien verkosto.

Kuntaliiton verkostot visualisoituna. Sama on kerrottu alla luettelona.

Sopimusasiakkaamme muodostavat myös verkostoja, näitä ovat muun muassa maakuntien liittojen, sairaanhoitopiirien sekä ammatillisen koulutuksen järjestäjien verkostot.

Kuntaliitto koordinoi myös monia kuntien toimiala- ja toimintokohtaisia verkostoja, kansainvälisiä verkostoja, projektiverkostoja ja kehittämisverkostoja.

Avaa kaikki

Suuret kaupungit ja maakuntakeskukset

Suurten kaupunkien verkostoon kuuluvat yli 50 000 asukkaan kaupungit sekä näiden lisäksi Kokkola ja Kajaani. Näiden kaupunkien alueella asuu lähes 3,1 miljoonaa asukasta. ​

Verkoston toiminnan ytimen muodostaa Kuntaliiton kaupunkipoliittinen työryhmä, jonka jäseninä ovat kaupunginjohtajat. Työryhmä kokoontuu viisi kertaa vuodessa. Syksyn ensimmäinen kokous on yhteiskokous kehyskuntaverkoston kanssa.

Valmistelevana elimen työryhmälle toimii kaupunkien asiantuntijaryhmä, jonka jäseninä ovat konserni- ja strategiajohdon edustajat kustakin kaupungista. Tämä ryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa.

Kuntaliiton kaupunkipoliittinen työryhmä on toiminut vuodesta 2005 alkaen. 

  • Verkoston puheenjohtajana toimii Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen

Kaupunkipoliittisen työryhmän verkkosivut

Seutukaupungit

Seutukaupunkeihin kuuluu 57 kaupunkia, jotka ovat seutunsa ja talousalueensa keskuksia (seutukeskus) tai keskuspareja, mutta eivät maakuntien keskuksia. Seutukaupungit ovat lähialueensa luontaisia palveluiden, talouden ja elinvoiman keskuksia.

Seutukaupunkien muodostaman verkoston perustehtävänä on seutukaupunkien ennakoiva edunvalvonta. Lisäksi verkosto toteuttaa yhteistä kehittämistoimintaa, kartuttaa tutkimustietoa sekä vahvistaa seutukaupunkien tunnettavuutta ja viestintää.

Seutukaupunkiverkoston toiminnan perustana on kaupunginjohtajien tapaamiset. Verkosto on toiminut yli 10 vuoden ajan.

Kehyskunnat

Kehyskunnat ovat ​ison keskuksen naapureita ja samalla toiminnallisesti ja rakenteellisesti kiinteä osa omaa kaupunkiseutuaan. Kehyskuntien verkosto muodostuu 44 kunnasta tai kaupungista, joiden alueella asuu 873 000 asukasta.

Kehyskunnilla on vahva intressi koko kaupunkiseudun kehittämiseen ja yhteneväisiä edunvalvontatavoitteita verkostoon kuuluvien muiden kuntien kanssa.​

  • Verkoston jäseninä kunnan- ja kaupunginjohtajat sekä valtuuston ja hallituksen pj:t​
  • Valmisteluelimenä työvaliokunta ​
  • Verkosto luottamushenkilövetoinen, työvaliokunta virkamiesvetoinen​

Taustaa kehyskuntaverkostosta

Suurten kaupunkien kehyskunnat ovat organisoituneet vuonna 2015 yhteistyö- ja vertaisverkostoksi yhteisen edunvalvonnan edistämiseksi. Verkosto haluaa kirkastaa kehyskuntien roolia ja merkitystä seudullisella ja kansallisella tasolla.

Kehyskunnat haluavat luoda ja lisätä kansallista kilpailukykyä ja hyvinvointia kaupunkiseutujen yhteistyötä vahvistamalla. ​

Pienet kunnat

Pientenkuntien verkosto on edunvalvonta-, keskustelu- ja kehittämisfoorumi pienille kunnille (alle 10 000 asukasta) ja maaseutuasioille.

  • Ensisijainen verkosto 159 kunnalle/kaupungille - 608 371 asukasta​
  • Verkoston jäseninä kunnan- ja kaupunginjohtajat​
  • Verkosto on perustettu marraskuussa 2019

Toimintaan kuuluvat puheenjohtajiston kokoukset ja verkostotapaamiset sekä teemakohtaiset tapaamiset, joissa mukana ko. toimialajohtajat. Niin ikään toimintaan kuuluvat lausunnot, kannanotot, työryhmäjäsenyydet ja puheenvuorot erilaisissa tilaisuuksissa.

Kuntaliitossa toimii pienten kuntien edunvalvontaa varten myös Kuntaliiton valtuuskunnan asettama pienten kuntien neuvottelukunta, jonka toimikausi on neljä vuotta. Neuvottelukuntaan nimetään 15 varsinaista ja 15 varajäsentä kuntienluottamushenkilöistä.

Kunta maaseudulla – maaseutu kaupungissa. Kuntaliiton maaseutu- ja pienkuntapainopisteet osana asiakkuus ja ohjelmatyötä (2019).

Valmistelevana toimielimenä puheenjohtajisto, joka edustaa eri kokoisia pieniä kuntia eri puolilta maata.

Ruotsinkieliset ja kaksikieliset kunnat

Ruotsinkielisten ja kaksikielisten kuntien verkosto koostuu kaikista 49 ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista Suomessa. Verkostoon kuuluu 16 ruotsinkielistä kuntaa Ahvenanmaalla ja 33 kaksikielistä kuntaa Manner-Suomessa.​

Verkoston työn painopisteenä ovat kielikysymykset sekä ruotsin kielen asema.​ Moni verkoston jäsen mukana myös muissa Kuntaliiton kuntatyyppiverkostoissa.​

Jäsenenä kunnanjohtajat tai muu nimetty virkahenkilö joka vastaa kunnan/kaupungin ruotsinkielisistä palveluista. ​

Tausta: Perustettu kesäkuussa 2020.​

Täältä löydät lisätietoa ruotsinkielisten ja kaksikielisten kuntien verkostosta.

Sopimusasiakkuusverkostot

Sopimusasiakkaidemme verkostoja ovat ammatillisen koulutuksen järjestäjien- sekä maakuntien liittojen verkostot.

Toimiala- ja palvelukohtaiset verkostot sekä muut verkostot