Asiantuntijapalvelut

Sivuston asiantuntijasisällöt listattuna.

EU ja kansainvälisyys Suomalaiset kunnat ja kaupungit ovat yhä kansainvälisempiä niin toimintaympäristöltään kuin asukaspohjaltaan. Kansainvälisillä yhteyksillä tuetaan kunnissa hyvin monenlaisia tavoitteita. Kansainvälinen yhteistyö tähtää usein esimerkiksi asukkaille tarjottavien palvelujen

Kunnalla on monia syitä edistää tonttien ja rakennuspaikkojen rakentamista. Kaava-alueen vajaarakentaminen aikaistaa uusien alueiden kaavoitusta ja luo alueen palvelujen vajaakäyttöä. Jokainen rakentamaton tontti aiheuttaa joka vuosi kunnalle myös suoraan rahassa mitattavan taloudellisen tappion

Luottamushenkilöillä on keskeinen asema edustukselliseen demokratiaan perustuvassa kuntien päätöksenteossa. Ylintä päätösvaltaa kunnassa käyttävät luottamushenkilöt valtuustossa. Luottamushenkilöksi valittavan on täytettävä yleisen vaalikelpoisuuden edellytykset (kuntalaki 71 §). Lisäksi kuntalain

Valtuuston kokoukset ovat julkisia, jollei kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi tai jollei valtuusto muuten painavan syyn vuoksi jossakin asiassa toisin päätä (kuntalaki 101 §). Yksittäisen asian suljettuun käsittelyyn on siis oltava painava syy

Toimielimen kokouksesta on laadittava pöytäkirja (kuntalaki 107 §). Pöytäkirjan perustehtäviä ovat tiedon säilytys, tiedon siirto sekä oikeussuojan ja valvonnan tarpeet. Pöytäkirja laaditaan puheenjohtajan johdolla. Pöytäkirjan sisältö Laissa ei säädetä pöytäkirjan sisällöstä. Hallintosäännössä

Kunta voi itse päättää, ottaako se käyttöön sähköisiä kokouksia tai sähköistä päätöksentekomenettelyä. Sähköinen kokous voidaan pitää soveltuvalla tietojärjestelmällä tai videoneuvotteluyhteydellä. Kunnan toimielinten päätöksentekotavat ovat: Perinteinen kokouspaikalla tapahtuva kokous. Sähköisessä

Kunnan johtaminen jakautuu poliittiseen johtamiseen ja ammattijohtamiseen. Kunnan ylimmän johtamisen kokonaisuus koostuu valtuustosta, kunnanhallituksesta sekä kunnanjohtajasta tai pormestarista. Kunnanhallitus Kunnanhallitus on kunnan keskeisin toimielin. Sen tehtävänä on johtaa kunnan toimintaa

Kunnalla on monia syitä edistää tonttien ja rakennuspaikkojen rakentamista. Kaava-alueen vajaarakentaminen aikaistaa uusien alueiden kaavoitusta ja luo alueen palvelujen vajaakäyttöä. Jokainen rakentamaton tontti aiheuttaa joka vuosi kunnalle myös suoraan rahassa mitattavan taloudellisen tappion

Yleistä tonttien luovuttamisesta Tonttien luovuttamisella kunta toteuttaa omia asunto- ja elinkeinopoliittisia tavoitteitaan. Sen avulla voidaan ohjata asukasrakennetta, yritysten sijoittumista sekä palvelutarjonnan riittävyyttä. Tonttien luovutusperiaatteilla varmistetaan kuntalaisten tasapuolinen

Digitaalisten palveluiden käytön lisääminen on välttämätöntä, jotta julkishallinto onnistuisi nykypäivän yhteiskunnassa. Jotta kaikki pääsevät mukaan käyttämään digipalveluita, niiden tulee olla teknisesti saavutettavia, helppokäyttöisiä ja ymmärrettäviä. Palvelujen tulee olla kaikkien käytettävissä

Kuntaliitossa työskentelee noin 140 henkilöä pääosin asiantuntijatehtävissä. Kuntaliitolla on myös Brysselissä toimisto, joka seuraa kunnille tärkeiden EU-lainsäädäntöhankkeiden valmistelua, viestii niistä kunnille ja muille sidosryhmille sekä vaikuttaa EU:n päätöksenteossa ja kansainvälisissä

Lait vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta Eduskunta hyväksyi lait maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (682/2014) sekä vesi­ huoltolain muuttamisesta (681/2014) 3.6.2014. Lait tulivat voimaan 1.9.2014. Maankäyttö-ja rakennuslakiin lisättiin uusi luku 13 a. Lukuun on

TE-palveluista tulee vuoden 2025 alussa osa jokaisen kunnan lakisääteisiä tehtäviä ja sitä kautta osa jokaisen kunnan peruspalveluja. Suomeen muodostuu uudistuksen myötä 45 työllisyysaluetta, jotka ovat vastuussa työvoimapalveluiden hallinnollisesta järjestämisestä.

TE-palveluista tulee vuoden 2025 alussa osa jokaisen kunnan lakisääteisiä tehtäviä ja sitä kautta osa jokaisen kunnan peruspalveluja. Suomeen muodostuu uudistuksen myötä 45 työllisyysaluetta, jotka ovat vastuussa työvoimapalveluiden hallinnollisesta järjestämisestä.

TE-palveluista tulee vuoden 2025 alussa osa jokaisen kunnan lakisääteisiä tehtäviä ja sitä kautta osa jokaisen kunnan peruspalveluja. Suomeen muodostuu uudistuksen myötä 45 työllisyysaluetta, jotka ovat vastuussa työvoimapalveluiden hallinnollisesta järjestämisestä.

TE-palveluista tulee vuoden 2025 alussa osa jokaisen kunnan lakisääteisiä tehtäviä ja sitä kautta osa jokaisen kunnan peruspalveluja. Suomeen muodostuu uudistuksen myötä 45 työllisyysaluetta, jotka ovat vastuussa työvoimapalveluiden hallinnollisesta järjestämisestä.

TE-palveluista tulee vuoden 2025 alussa osa jokaisen kunnan lakisääteisiä tehtäviä ja sitä kautta osa jokaisen kunnan peruspalveluja. Suomeen muodostuu uudistuksen myötä 45 työllisyysaluetta, jotka ovat vastuussa työvoimapalveluiden hallinnollisesta järjestämisestä.