Kuntaliiton Rahoitusremppa-blogisarja

Kuntatalous on maantiedettä, siksi kestävää kuntataloutta ei rakenneta vain kunnissa

Sana kestävyys voidaan liittää melkein mihin tahansa toimintaan tai tavoitteeseen kuvaamaan sen laatua. Voimme puhua kestävästä hyvinvoinnista, kestävästä kulttuurista tai kestävästä yhteiskunnasta tarkastelematta sen tarkemmin, minkälaista toimintaa se edellyttää. Kestävyys ilmiönä voi ulottua kaikkiin elämän- ja yhteiskunnanaloihin, vaikka sitä ei yksiselitteisesti voidakaan määritellä. Kestävyyden kolme pilaria, ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen, ovat kuitenkin tuttuja ja laajasti hyväksyttyjä.

Myös kestävästä kuntataloudesta on erilaisia käsityksiä ja tulkintoja siitä, milloin kuntatalous on kestävää tai kestämätöntä. Yleispätevää määritelmää ei ole olemassa myöskään kestävästä kuntataloudesta. Osaltaan tämä johtuu kestävyyden monitulkintaisuudesta, mutta siihen vaikuttaa myös se, mitä kuntataloudella ymmärrämme ja mitä tekijöitä siihen liitämme. 

Arkipuheessa talous usein samaistuu rahan määrään. Yksinkertaistaen voisi sanoa, että talous on yhtä kuin se, paljonko euroja on taskussa tai tilillä. Tällainen tulkinta liitetään usein myös julkiseen talouteen ja kuntatalouteen. Toki julkisessa taloudessa eurojen määrä on tärkeää, mutta ei itseisarvo, eikä huomion pitäisi olla vain siinä. Nimittäin huomion ulkopuolelle jää tällöin kaikki se, missä ja miten euroja käytetään, ja ennen kaikkea, mitä niillä saadaan aikaan. 

Asukkaat kuntatalouden kestävyydessä

Kestävässä kuntataloudessa taloudelliset resurssit, eurojen määrä, ovat riippuvaisia useista tekijöistä. Yksi olennainen tekijä, joka vaikuttaa taloudellisiin resursseihin, ovat ne tarpeet, joihin resursseja tarvitaan. Taloudellisessa mielessä on aivan eri tilanne, jos euroja on paljon, mutta tarpeet ovat vähäiset verrattuna tilanteeseen, jossa sekä euroja että tarpeita on paljon tai vähän. Vaikein tilanne on, kun vähäisellä euromäärällä yritetään tyydyttää paljon tai suuria tarpeita.

Taloudelliset resurssit ja resurssien tarpeet ovat kuntataloudessa lähtöisin asukkailta. Se, minkälaisia asukkaita kunnassa asuu, vaikuttaa siihen, minkälaisia palveluja kunnassa tarvitaan. Verotulot tulevat asukkailta. Toinen olennainen tekijä, joka kuntien taloudellisiin resursseihin vaikuttaa, on asukkaiden liikehdinnän ja kotipaikan valinnan taustalla ja, johon kunta vain pienessä määrin voi vaikuttaa. Kyse on kunnan sijainnista. Kunta on sidottu siihen paikkaan, jossa se Suomen kartalla sattuu sijaitsemaan. Kunnanvaltuusto ei voi uudelleenarvioida kunnan sijaintia ja siirtää kuntaa suotuisampiin olosuhteisiin yksityisen yrityksen tavoin. Sijainti vaikuttaa siihen, minkälaiset asukkaat asuvat tai muuttavat kuntaan. Sijainnilla on merkitystä myös yritysten ja elinkeinoelämän sijoittumiseen ja mahdollisuuksiin. Voidaankin sanoa, että ”kuntatalous on maantiedettä”, joka on syytä huomioida kestävyyden tavoittelussa.

Kunnan taloudellinen perustarkoitus on kolmas olennainen tekijä kuntatalouden kestävyydessä. Kunta on toimeksiantotaloutta, jonka taloudellisina tavoitteina ovat tulojen ja menojen tasapaino sekä kunnan toiminnan tuloksellisuus. Kestävyyden kannalta ei riitä, että tavoitellaan vain tulojen ja menojen välistä tasapainoa, vaan on myös arvioitava, mitä euroilla on saatu aikaiseksi, miten tyytyväisiä kuntalaiset ovat ja minkälaista vaikuttavuutta palvelujen käytöstä on syntynyt lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Kestävyys voitaisiinkin nähdä talouden mahdollistaman toiminnan tavoitteleman tuloksellisuuden uudenlaisena tulkintana, jossa eurojen määrän lisäksi arvioinnin kohteena olisi myös eurojen käytön ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen vaikuttavuus.

Miten kuntatalouden kestävyyttä saadaan aikaan? 

Kestävän kuntatalouden ydin kietoutuu asukkaiden tarpeiden tyydyttämisen ja niitä edellyttävien taloudellisten resurssien suhteeseen. Konkreettisemmin kyse on taloudellisten resurssien riittävyydestä kunnan tehtävien hoitamiseen. Kestävä kuntatalous on mahdollista vain, kun tehtävät ja rahoitus ovat tasapainossa. Kunnissa on kuitenkin rakenteellinen tehtävien ja rahoituksen välinen epätasapaino, joka näkyi myös sote-uudistuksen perusteluissa. Tehtävien ja rahoituksen tasapainon tarkastelun tärkeys ei kuitenkaan poistunut sote-uudistuksen myötä. Kestävän kuntatalouden edellytyksenä voidaankin pitää rakenteellisen epätasapainon ratkaisemista. Näin ollen kestävää kuntataloutta ei luoda vain kunnissa, vaan kestävyyden edellytyksiä rakennetaan osana julkisten palvelujen ja julkisen talouden kokonaisuutta. Kuntien rahoitusjärjestelmän uudistus voi tarjota mahdollisuuden kestävämmän kuntatalouden rakentamiseen.

Kirjoittaja on HTT yliopistonlehtori Lotta-Maria Sinervo Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta.

Tutustu Kuntien rahoitusremppa-sivustoon Kuntaliiton verkkosivuilla

Kirjoittajasta lyhyesti

Tässä blogissa julkaistaan Kuntaliiton ulkopuolisten kunta-alan asiantuntijoiden ja vaikuttajien bloggauksia.

Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme