Kuntaliiton blogit

Kuntaliiton ja maakuntien liittojen järjestämissä, lähes parissa kymmenessä maakuntatilaisuudessa tuli tänä syksynä näkyviin Suomen ristiriitainen taloustilanne. Kunnilla menee ennätyksellisen huonosti, kun taas teollisuudella pyyhkii hyvin. Kunnissa taustalla on monesti sote-ratkaisun odottaminen

Suomen EU -puheenjohtajakausi on loppumaisillaan. Tulokset ovat varsin laihoja, mutta kaikki ei ole pelkästään Suomen syytä. Kausi ajoittui hankalaan ajankohtaan uuden parlamentin aloittaessa työnsä ja lisäksi uuden komission valinta pitkittyi pahoin. Nekin asiat, mitkä olivat pöydällä, olivat

Tontut ovat käyneet Kuntatalolla kuiskuttelemassa, että monissa kunnissa on tekeillä aloitteita kokonaan maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Jotkut kunnat ovat ja asiasta päättäneetkin. Kunnan varhaiskasvatuksen asiakasperheille asia on miellyttävä ja otetaan varmasti ilolla vastaan. Kunta toivoo

Kunta toimii pääosin lainsäädännön velvoittamana monien yhdyskuntateknisten palvelujen järjestäjänä ja usein myös tuottajana. Osa palveluista, erityisesti energia- ja vesihuolto, ovat luonteeltaan luonnollisia monopoleja. Niissä kiinteään jakeluverkostoon sitoutuu niin huomattava pääoma, ettei

Julkisen hallinnon digillä menee kovaa. Hallitusohjelma toisensa jälkeen nostaa yhteiskunnan digitalisoinnin yhdeksi tärkeimmistä keinoista ratkaista niin tuottavuushaaste kuin työvoimapulakin - tietenkin asiakaslähtöisesti. Näitä ja kaikkia muita haasteita meitä auttaa ratkomaan tietenkin tekoäly

”Kun järjestöt voivat hyvin, asukkaat voivat paremmin.”, kiteyttivät erään keskisuomalaisen kunnan asiantuntijat kuntien ja järjestöjen yhteistyön merkityksen. Järjestöyhteistyö voi olla kunnalle se “timantti”, jonka avulla edistetään asukkaiden hyvinvointia ja lisätään kunnan veto-, pito- ja

Kaivoslain muuttamista ajava KaivoslakiNyt-kansalaisaloite keräsi noin 58 000 allekirjoitusta ja aloite on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Kansalaisaloite on lähtökohdiltaan kannatettava: ”Syventyvän ilmastokriisin edellä on tärkeää suunnitella uusiutumattomien luonnonvarojemme käyttö

Osallistuimme marraskuussa Kuntaliiton ja Tampereen yliopiston järjestämään Sosiaalisesti kestävät kaupungit -seminaariin, jossa keskustelimme pienryhmissä siitä, mikä nakertaa sosiaalista kestävyyttä kunnissa. Ryhmämme ajautui lähes automaattisesti miettimään sosiaalista kestävyyttä heikommassa

Kuntatalouden heikko tilanne on noussut kuluvana syksynä toistuvasti otsikoihin. Kunnallisverokertymät ovat jo kolmatta vuotta peräkanaa nollan tuntumassa ja valtionosuudet samaan aikaan miinuksella. Budjettien alijäämät ovat suuria erityisesti isoissa kaupungeissa ja useilla paikkakunnilla on

Suomalaiset ovat suunnitelmallista kansaa. Osaamme organisoida ja valmistella laajoja kokonaisuuksia. Usein teemme samanaikaisesti ja jopa päällekkäisiä suunnitelmia. Tämä näkyy myös kuntien arjessa. Kunnissa tehdään noin 80 erilaista suunnitelmaa lakisääteisenä tehtävänä. Mutta kuka näitä kaikki

Ahvenanmaalla 20.10.2019 järjestetyt vaalit eivät kuumista vaaliaiheista huolimatta innostaneet ahvenanmaalaisia vaaliuurnille edellisten vaalien tapaan. Maapäivävaaleissa äänestysprosentti oli 69,7 eli vajaan prosenttiyksikön alempi kuin edellisissä vaaleissa, kuntavaaleissa 66,4 eli yhden

Edellistä maakuntavalmistelua ei saatu maaliin. Tuloksena käteen jäi yrityksen ja erehdyksen kautta oppeja, jotka nykyinen hallitus toivottavasti huomioi. Yksi selvästi huomioitu asia on kuntien yleisen toimialan perustuslaillinen suoja. Perustuslakivaliokunta totesi alkuvuodesta, että kunnat voivat

Nuoret vaikuttavat kunnan elinvoimaan ja vetovoimaisuuteen sekä nyt että tulevaisuudessa. Samalla tämän päivän päätöksillä on vaikutusta nuoriin vielä vuosienkin päästä. Näihin lähtökohtiin perustuen kuntien tulisi kääntää katseensa entistä vahvemmin nuorten mahdollisuuksiin osallistua ja vaikuttaa

Viimeiseltä kymmeneltä vuodelta löytyy monia tutkimuksia ja selvityksiä, jotka osoittavat häirinnän, uhkailun ja vihapuheen olevan yleistä kuntakentällä. Ilmiö on yleinen myös muissa Pohjoismaissa. Tiettävästi ensimmäinen Suomessa tehty kartoitus tehtiin Tampereen yliopiston toimesta vuonna 2006

Yhdyskuntajätehuolto kehittyy suurin harppauksin. Tavoitteena on hukata mahdollisimman vähän materiaalia ja ohjata jätteet tehokkaasti kiertoon. Vanhat jätehuollon toimintatavat eivät ole enää riittäviä EU-tavoitteiden saavuttamiseksi. Keräys- ja kierrätystoimintaa on tehostettava. On myös

USO-verkostolla on hyväksi koeteltu resepti kuntajohtamisen kehittämiseen: Lähdetään kokoamaan vertaisverkostoa. Kutsutaan yhteen 30 erilaista ja erikokoista kuntaa eri puolilta Suomea. Toivotetaan sekä luottamushenkilöt että viranhaltijat tervetulleiksi osallistujiksi. Teemaksi otetaan

Tällä hetkellä on käynnissä monia hankkeita, joiden tarkoituksena on kuntien lakisääteisten henkilökuljetusten yhdistäminen ja avaaminen kaikille. Tavoitellaan siis henkilöliikennettä, jonka kyytiin kuka tahansa kuntalainen voi nousta, jos tarve ja tarjonta kohtaavat. Miksei joukkoliikenteestä voisi

Millainen mielikuva sinulla syntyy, kun kuulet puhuttavan vaikutusten ennakkoarvioinnista? Onko se jotain sellaista, joka liittyy lakeihin ja on kaukana kuntatyön arjesta? Vai jotain, jonka ajattelu saa kiemurtelemaan, koska se tuntuu niin työläältä ja vaikeaselkoiselta? Tuntuuko että ainakaan me

On EU:n ja sen kansalaisten etujen vastaista, jos EU:n talousarviosta peräisin olevia varoja käytetään väärin. Tai jos EU:lle kuuluvia veroja, tulleja ja muita maksuja jätetään suorittamatta. Väärinkäytösten tutkimista ja ehkäisyä varten on vuonna 1999 perustettu Euroopan petostentorjuntavirasto eli

Viime vuosien aikana on entistä enemmän noussut esille kuntakentässä yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen korostaminen eri toiminnoissa. Nykyaikaiset viestintävälineet eri applikaatioineen ovat tuoneet aiempaa nopeammin kunnan asukkaiden mielipiteet asioista tai asioiden valmistelusta esille