Saija Haapalehto 4.2.2019

Miten muistaisin virkamiestä? 

Saija Haapalehto

Joulun aikaan heräsi keskustelu teemasta, joka on puhuttanut ennenkin: Minkälaisia lahjoja virkamies tai viranhaltija voi ottaa vastaan? Onko lahjojen antaminen virkamiehelle joulunakaan enää nykyajan mukaista? Lakipykälistä saa vastauksen kysymyksiin, mutta kysymysten ratkaisemiseksi organisaation on suositeltavaa laatia omat toimintaohjeensa. 

Lahjalla muistetaan ja ylläpidetään suhteita 

Lahjan antamisella tarkoitetaan tavaran, rahan tai palveluksen luovuttamista toiselle henkilölle tai organisaatiolle. Lahja on vastikkeeton; se annetaan ilman, että siitä odotetaan vastaavaa huomionosoitusta tai suoritetta. 

Lahjojen antamisella on pitkä perinne historiassa. Kautta aikojen sillä on kuitenkin ollut sama tarkoitus: sosiaalisten suhteiden hoitaminen ja rakentaminen. 

Lahjoja annetaan yleisimmin juhlapäivinä, kuten jouluna, syntymäpäivänä tai nimipäivänä. Lahjoja voidaan antaa myös osoituksena yhteisistä tavoitteista tai arvostuksesta. Liike-elämässä lahjojen antamisella kehitetään liikesuhdetta. 

Lahja voi muuttua lahjukseksi 

Viranhaltijoilla lahjojen vastaanottamisen hyväksyttävyyteen vaikuttavat virkavelvollisuudet ja rikoslain virkarikoksia koskevat säännökset. Rikoslain lahjusrikossäännöksillä suojataan virkatointen oikeellisuutta, lainmukaisuutta, tasapuolisuutta ja riippumattomuutta epäasialliselta vaikuttamiselta. Niiden tarkoituksena on suojella kansalaisten luottamusta virkatoimia kohtaan. 

Lahjonta on korruption muoto, jossa lahjova taho pyrkii antamallaan lahjalla vaikuttamaan lahjonnan kohteen käytökseen tai muuhun häneen liittyvään seikkaan. Rikoslaissa on kriminalisoitu lahjusrikkomus sekä lahjuksen antaminen ja ottaminen. 

Lahjuksen ottamisesta on olemassa myös törkeä tekomuoto. Jos virkamies palvelussuhteessa ottaa vastaan lahjan tai muun edun, jolla vaikutetaan tai pyritään vaikuttamaan taikka joka on omiaan vaikuttamaan hänen toimintaansa palvelussuhteessa, hän on syyllistynyt lahjuksen ottamiseen. 

Lahjusrikkomukseen riittää, että menettely on omiaan heikentämään luottamusta viranomaistoiminnan tasapuolisuuteen. Toiminnalla ei myöskään tarvitse olla yhteyttä virkamiehen toimintaan palvelussuhteessa. 

Lahjusten antamisesta ja ottamisesta elinkeinoelämässä säädetään omissa pykälissään. 

Lahjuksen määritelmä on häilyvä 

Mitään euromääräistä rajaa, joka erottaisi lahjan ja lahjuksen, ei ole määritelty. Rikoslaki lähtee lahjuksen määritelmässä siitä, että kyseessä on oikeudeton etu. Kysymys on siten muusta kuin esimerkiksi työstä maksettavasta palkasta. 

Lahjan arvo vaikuttaa sen oikeudettomuuteen, mutta myös se, onko lahjalla pyritty vaikuttamaan sen vastaanottajaan. Sellainenkin lahja, jolla ei ole suurta rahallista arvoa, voi olla oikeudeton, jos sillä on pyritty vaikuttamaan vastaanottajaan. 

Arvoltaan tavanomaiset merkkipäivälahjat ja yrityslahjat ovat hyväksyttäviä. Poikkeuksellisen arvokas merkkipäivälahjakin voi kuitenkin täyttää lahjusrikkomuksen tunnusmerkistön, jos kyseisen lahjan vastaanottaminen ollut omiaan heikentämään luottamusta viranomaistoiminnan tasapuolisuuteen. 

Miltä tilanne näyttää ulospäin?  

Kaikissa lahjusrikossäännöksissä edellytetään tekijältä tahallisuutta. Lahjusrikkomuksen tunnusmerkistö lähtee liikkeelle kuitenkin pelkästä luottamuksen vaarantumisesta; siitä, voiko menettely olla omiaan heikentämään luottamusta viranomaistoimintaa kohtaan. Tunnusmerkistön täyttymiseen riittää tällöin, että toiminta on tyypiltään sellaista, että se yleisesti ottaen voi heikentää luottamusta. 

Tilannetta tarkastellaan ulkopuolisen näkökulmasta. Vaikka yksittäisessä tapauksessa virkamiehen toimintaan ei olisi lahjalla tosiasiallisesti vaikutettu, tunnusmerkistö voi silti täyttyä. 

Organisaatiolla voi olla omia linjauksia  

Lahjonta ei välttämättä aina ole laitonta. Se voi myös olla hallinnollisia määräyksiä rikkovaa tai pelkästään epäeettistä. Organisaatiot voivat laatia omia toimintaohjeita henkilöstölle siitä, mitä voi ottaa vastaan, miten epäselvissä tilanteissa tulisi toimia ja miten lahjomisesta kieltäydytään. 

Menettelytavoissa olisi suositeltavaa ohjeistaa asianmukaisista rahasummista tai asettaa selkeä katto lahjojen ja vieraanvaraisuuden arvolle. Sallitut lahjat ja hyväksyttävä vieraanvaraisuus voivat vaihdella organisaatioittain muun muassa toimialoista riippuen. 

Toimintaohjeiden laatiminen on tärkeää jo siitäkin näkökulmasta, että työnantaja vastaa siitä, että henkilöstöllä on tieto sallituista ja kielletyistä menettelytavoista, jotka liittyvät palvelussuhteen asianmukaiseen hoitamiseen. Työnantaja ei voi toimintaohjeillaan kuitenkaan vaikuttaa teon moitittavuuteen rikoslain näkökulmasta. Esimerkiksi esimiehen lupa vastaanotetulle lahjalle ei vapauta virkamiestä rikosoikeudellisesta vastuusta. 

Kirjoittaja
Saija Haapalehto

Saija Haapalehto työskentelee lakimiehenä Kuntaliitossa.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.