EU-rahat syynissä

On EU:n ja sen kansalaisten etujen vastaista, jos EU:n talousarviosta peräisin olevia varoja käytetään väärin. Tai jos EU:lle kuuluvia veroja, tulleja ja muita maksuja jätetään suorittamatta. Väärinkäytösten tutkimista ja ehkäisyä varten on vuonna 1999 perustettu Euroopan petostentorjuntavirasto eli OLAF. OLAF tutkii EU:n talousarviota vahingoittavia petoksia, korruptiota ja vakavia väärinkäytöksiä EU:n toimielimissä sekä kehittää Euroopan komission petostentorjuntapolitiikkaa.

Tapasin OLAF:in pääjohtajan Ville Itälän EU-asiantuntijavaihtoni aikana Brysselissä ja vaihdoimme ajatuksia myös kunta- ja paikallistasolla tapahtuvasta väärinkäytösten torjunnasta.

Rahastojen ja tukien väärinkäyttöä

Petokset, korruptioepäilyt ja muut EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavat rikokset voivat koskea esimerkiksi rakennerahastoja, maaseudun kehittämisrahastoja tai tulleja. Ehtona OLAF:in aloittamalle tutkinnalle kuitenkin on, että kyseessä on EU:n varoihin kohdistuva väärinkäytös.

Vuosien 2013-2018 välillä virasto on tutkinut jo yli 1900 tapausta. Vihjeet tapausten jäljille tulevat pääosin viraston muista tutkinnoista, mutta osa on peräisin myös kansallisilta viranomaisilta ja kansalaisilta. – Petostentorjuntavirastoonhan voi olla, myös nimettömästi, yhteydessä netin kautta. Ja millä vain EU:n virallisella kielellä.

Toimivalta loppuu tutkintaan

OLAF on hallinto- ja tutkintaelin. Se voi tutkimustensa perusteella vain antaa suosituksia toimista, joihin EU:n tai kansallisten viranomaisten olisi ryhdyttävä. Petostentorjuntaviraston tutkinnan valmistuttua on jäsenvaltion oikeusviranomaisista ja lainsäädännöstä kiinni, mitä asialle tehdään.

EU saa oman syytäjäviraston

Euroopan syyttäjävirasto eli EPPO aloittaa toimintansa loppuvuodesta 2020 Luxemburgissa. EPPO:n toimi-vallassa on tutkia riippumattomana syyttäjäviranomaisena EU:n talousarvioon kohdistuvia rikoksia ja asettaa rikoksista epäillyt syytteeseen kansallisissa tuomioistuimissa. Viraston perustaminen tehostanee väärinkäytösten torjuntaa EU:ssa, koska jatkossa OLAF:in tutkiman jutun saaminen syytteeseen ei enää ole pelkästään kansallisten viranomaisten käsissä. Virastossa työskentelee Euroopan pääsyyttäjä sekä syyttäjät jokaisesta jäsenvaltiosta. Viraston toimintaa tukevat jäsenvaltioihin sijoittuvat Euroopan valtuutetut syyttäjät.

Tuntematon toimija Suomessa

Kuten tiedämme, Suomi on ollut Euroopan vähiten korruptoituneiden maiden joukossa jo pitkään. EU:n varoihin kohdistuneita väärinkäytöksiä on meillä kohdattu vain muutamia. Ei siis välttämättä ihme, jos OLAF ei virastona ole tuttu monellekaan suomalaiselle. Toisaalta tilastojen puhtauteen ei ole syytä tuudittautua tai ottaa itsestään selvyytenä.

Kirjoittaja on asiantuntijavaihdossa Kuntaliiton Brysselin toimistolla ja perehtyy siellä ollessaan Kuntaliiton toimintaan EU-kentällä. Vaihtonsa aikana hän myös tapaa eri alojen asiantuntijoita.