Kestävä tulevaisuus sanoitetaan kaupunkien strategioissa

Eveliina Kiema-Majanen

Kaupunkistrategia on kaupunkien johtamisen keskeisin työväline niin luottamushenkilöille kuin henkilöstöllekin. Strategia kertoo, mitkä ovat kaupungin toiminnan painopisteitä ja tavoitteita. Strategian tavoitteet ilmaisevat sen, miten kukin kaupunki haluaa minkäkin teeman puitteissa asemoitua.

Strategia on ennen kaikkea tulevaisuustyötä: se sanoittaa kaupungin tahtotilan ja prioriteetit tulevaan toimintaan. Kaupungit kirjaavat strategioihin toimenpiteitä osin kunnianhimoisesti, osin käytännönläheisesti, toki aina omat vahvuutensa edellä.

Suomen kuusi suurinta kaupunkia - Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa - ovat myös julkaisseet uuden valtuustokauden kaupunkistrategiansa. Nämä kaupungit ovat myös kansallisesti ja kansainvälisesti kestävän kehityksen edelläkävijöitä, mutta näkyykö tämä niiden strategioissa?

Kuutoskaupungit ovat edelläkävijöitä kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä

Kestävän kehityksen tavoitteet (myöhemmin myös SDG-tavoitteet eli sustainable development goals) ovat Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 tavoitteita. Tavoiteohjelma tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Ohjelman kantava periaate on, että ketään ei jätetä kehityksessä jälkeen. Kestävän kehityksen edistäminen on myös tulevaisuustyötä, Agenda2030 visio kaikille paremmasta maailmasta.

Suomessa julkaistiin keväällä 2022 kansallinen kestävän kehityksen strategia, joka asemoi ja sanoittaa kestävän kehityksen työtä ja tavoitteita suomalaiseen yhteiskuntaan. Strategia perustuu kuuteen muutosalueeseen, joissa järjestelmätason muutoksia tarvitaan:

  • Hyvinvointia edistävä talous ja työ sekä kestävä kulutus
  • Sivistys, osaaminen ja kestävät elämäntavat
  • Hyvinvointi, terveys ja yhteiskunnallinen osallisuus
  • Kestävä energiajärjestelmä
  • Hyvinvointia edistävä ruokajärjestelmä
  • Monimuotoisuutta ja hiilineutraaliutta vahvistava metsien, vesien ja maan käyttö

Kuutoskaupungit ovat olleet aktiivisesti toteuttamassa Agenda2030-tavoiteohjelmaa ja raportoineet edistymisestään YK:lle voluntary local review-raportein. Lisäksi Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan johtajat ovat julkilausumassaan sitoutuneet edistämään kansallisen kestävän kehityksen strategian tavoitteita strategisten painopisteidensä mukaisesti.

Kestävä kehitys arvona ja läpileikkaavana tavoitteena strategioissa

Kestävä kehitys näkyy osalla kuutoskaupungeista jo strategioissa. Kestävän kehityksen tavoitteista vain osa on ekologisia tai ilmastoon liittyviä. Yhtä keskeisiä ovat myös sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden tavoitteet.

Keskeistä on kestävän kehityksen viitekehyksen sisällöllinen sisällyttäminen strategioiden tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Hiilineutraalisuus mainitaan kaikkien kuutosten strategioissa, useissa myös yhdenvertaisuus ja osallisuus. Kestävän kehitys nähdään edistävän kaupungin kansainvälistä tunnettuutta Tampereen, Turun, Vantaan ja Espoon strategioissa.

Espoon tarinan arvoissa ja toimintaperiaatteissa todetaan, että ”Kehitämme Espoota taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästi”, mikä on suora viittaus kestävyyden eri ulottuvuuksiin. Espoon tarinan liiteosa on nimetty ”Espoo - Euroopan kestävin kaupunki” ja siinä eritellään Espoon eri kestävyystoimia maankäytöstä ilmastotoimiin. Espoon tarinassa mainitaan myös poikkihallinnollinen Kestävä Espoo-kehitysohjelma, joka vahvistaa osaltaan kestävän kehityksen kaikkia osa-alueita koko kaupunkikonsernin toiminnassa ja luo ratkaisuja SDG-tavoitteiden saavuttamiseksi Espoossa ja muissa kaupungeissa.

Helsingin strategian esipuheessa todetaan, että ”Ohjaamme ja arvioimme Helsingin kehittämistä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kautta.” Kaupunkirakennetta kehitetään kestävästi, ja Helsinki ”edistää kaavoituksen keinoin sosiaalisesti, taloudellisesti ja myös ekologisesti kestävää kehitystä.”

Oulun strategiassa ”sivistys rakentaa osaavaa, kestävää ja kansainvälistä Oulua”. Lisäksi ”hiilineutraali Oulu on kaupungin ja ympäristötietoisten kuntalaisten sekä muiden toimijoiden kestäviä valintoja, yhteistoimintaa ja sitoutumista päätöksin ja toimenpitein.” Kuntalaisten palvelut luvataan järjestää taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävästi.

Tampereella kestävyys on mainittu strategian visiossa: ”Tekemisen kaupungissa osaamisella rakennetaan kestävää tulevaisuutta.” Lisäksi Kestävän kehityksen Agenda 2030 on erikseen käsitelty strategian lopussa tekstissä, jossa kerrotaan Tampereen sitoutumista strategiansa painopisteissä ja linjauksissaan edistämään erityisesti kymmentä SDG-tavoitetta: terveyttä ja hyvinvointia, hyvä koulutusta, ihmisarvoista työtä ja talouskasvua, kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria, eriarvoisuuden vähentämistä, kestäviä kaupunkeja ja yhteisöjä, vastuullista kuluttamista, ilmastotekoja, maanpäällistä elämää, sekä yhteistyötä ja kumppanuutta. Nämä tavoitteet ovat myös visuaalisesti kuvattuna strategian painopisteiden ohessa.

Turun strategiassa todetaan, että ”Toimimme kaikessa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti” ja että ”kestävän kehityksen tavoitteet ohjaavat kaikkea toimintaamme”. Visiossaan Turku kutsuukin kaikki osallistumaan kestävään kasvuun, jotta se on 2030-luvulla saavuttanut kaikki kestävän kehityksen kaupunkitason tavoitteet, jotka ovat esillä strategiassa sekä kirjallisessa että kuvallisessa muodossa.

Vantaalla strategiaan on kirjattu, että kestävää kehitystä edistetään vastuullisesti resurssiviisauden tiekartalla, ekologisesti vastuullisilla hankinnoilla ja koulutuksella. Vantaa huomioi toiminnassaan SDG-tavoitteiden mukaiset vastuullisuustavoitteet. Toisin kuin edellisellä strategiakaudella, jolloin vastuullisuus oli itsenäinen teema, vastuullisuuden osa-alueet toteutetaan nyt teemoissa niin, että kukin teema toteuttaa osaa vastuullisuustavoitteista. Kaikissa teemoissa huomioidaan kuitenkin seuraavat tavoitteet: sukupuolten tasa-arvo; rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto; yhteistyö ja kumppanuus; ilmastotekoja. Strategian teemat on esitelty siten, että jokaisen teeman yhteydessä kerrotaan, mitä YK:n vastuullisuustavoitetta ne edistävät.

Kestävän kehityksen ulottuvuudet ja muutosalueet strategioissa

Ekologinen kestävyys näkyy strategioissa erityisesti hiilineutraalisuustavoitteina, luontoarvoina, ilmastotoimina ja resurssiviisautena. Kaavoituksen ja maankäytön kestävyydestä puhutaan paljon. Esimerkiksi Turussa visioidaan, että vuonna 2030 Ilmastopositiivinen Turku tunnetaan kestävien ratkaisujen edelläkävijänä ja kehittäjänä.

Taloudellinen kestävyys sanoitetaan usein kestävänä kasvuna ja kehittämisenä. Kiertotalous esiintyi strategioissa paitsi ekologisuutta, myös työllisyyttä ja taloutta edistävänä toimialana. Esimerkiksi Helsingin strategiassa kestävyys on ennen kaikkea kasvua, joka on ”sopusoinnussa ekologisten reunaehtojen kanssa ja luo sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävää hyvinvointia.” Taloudellinen kestävyys, kestävä kasvu ja talous, joista ensimmäinen viittaa myös kuntalain määrittelemiin kunnan velvoitteisiin, ovat vahvasti esillä Helsingin ja Oulun strategioissa.  

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys näkyy strategioissa pyrkimyksenä inhimillisen hyvinvoinnin lisäämiseen, eriarvoisuuden ja segregaation vähentämiseen, turvallisuutena, oikeudenmukaisuutena, yhdenvertaisuutena, osallisuutena, esteettömyytenä ja saavutettavuutena sekä yhteisöllisyytenä. Erityisesti Uudenmaan kaupunkien strategioissa on vahva painotus näihin kestävyyden ulottuvuuksiin.

Kansallisen kestävän kehityksen linjaukset näkyvät kuutoskaupunkien strategioissa sivistyksen tärkeyden korostamisena, kestävänä maankäyttönä ja rakentamisena, hiilineutraaliutena, kestävinä kuntalaispalveluina ja energiaratkaisuina sekä yhdenvertaisuutena. Kestävän kehityksen strategia todella sanoittaa kestävän kehityksen viitekehystä lähemmäksi kaupunkien ja kuntien todellisuutta.

Kestävä tulevaisuus rakennetaan kaupungeissa, kaupunkien tulevaisuus sanoitetaan strategioissa

Kaupunkien rooli kestävän kehityksen toteuttamisessa on merkittävä. Kaupungit ja kunnat toimeenpanevat kaksi kolmasosaa SDG-tavoitteista ja lähes kaikki tavoitteet myös kytkeytyvät kuntien toimintaan tavalla tai toisella. Miksi siis on tärkeää, että SDG-tavoitteet näkyvät kaupunkien strategioissa, jos kaupungit kuitenkin edistävät lakisääteisillä toimillaan kestävyyttä joka tapauksessa?

Viittaukset kestävään kehitykseen ylimmän tason ohjausasiakirjoissa edistävät kestävän kehityksen tavoitteiden poikkihallinnollista toimeenpanoa, päättäjien ja viranhaltijoiden yhteistä ymmärrystä ja erityisesti sitä, että päätöksenteossa otetaan samanarvoisesti huomioon asukkaiden hyvinvointi, ilmastonmuutoksen hillitseminen, alueen elinvoima ja taloudelliset realiteetit. Kestävän kehityksen tavoitteisiin ei yksinkertaisesti päästä ilman kaupunkien aktiivista osallistumista niiden edistämiseen.

Jos suunta on oikea, päämäärää kohti liikkumisen tyyli on vapaa. Kaikki kaupungit edistävät kestävää kehitystä omalla, hyväksi havaitulla tavallaan. Jokaisessa kaupungissa on oma toimintakulttuurinsa, jonka puitteissa tehdään itsenäisesti kokonaisvaltaisia päätöksiä. Kestävän kehityksen edistämisen sanoittaminen ja toimintatavat tavoitteiden saavuttamiseen tulisivat aina olla kunkin kaupungin näköisiä ja erityispiirteisiin sopivia.

Ei ole yhtä oikeaa tapaa rakentaa kestävämpää ja oikeudenmukaisempaa maailmaa tuleville sukupolville.  

Kirjoittaja

Eveliina Kiema-Majanen työskentelee Kuntaliitossa erityisasiantuntijana kestävän kehityksen parissa.