Ketterästi digi – kunnankokoiset toteuttamismahdollisuudet Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomesta löytyy niin saaristoa, maaseutua kuin isoja keskuskuntia. Täältä löytyy myös pieniä kuntia, jotka toimivat digimyönteisellä asenteella. Varsinais-Suomessa on 10 kuntaa, joissa on alle 5 000 asukasta. Haastattelimme näistä kunnista kuutta osana Varsinais-Suomen liiton rahoittamaa ”Digikunta”-hanketta. Selvitimme hankkeessa Varsinais-Suomen kuntien digitalisaatiotilannetta, -kehitystä sekä korona-ajasta selviytymistä.

Pienet kunnat kokevat digiasioiden kehittämisen tärkeäksi

Valtiotasolta tulee kunnille vaatimuksia muun muassa järjestelmiin ja raportointiin liittyen. Lakiperusteisesti tulevia asioita lähdetäänkin rivakasti edistämään. Vaatimuksia tulee myös kuntalaisilta, jotka kaipaavat joustavia asiointitapoja. Lisäksi kehitystä tulisi tehdä siten, että on mahdollista saada säästöjä digitalisoinnin kautta. Digitalisaation kokonaisvaltaisen ja pitkäjänteisen kehittämisen todettiin kuitenkin pienissä kunnissa olevan vähäisten resurssien takia vaikeaa.

Kuntajohdolla on silti digimyönteistä asennetta ja halua toimia aktiivisesti digitalisaation edistämisessä. Kunnissa yritetään päästä eteenpäin ja tarjota digitaalisia palveluja käyttöön niissä palveluissa, joissa asiakaskunta pystyy niitä käyttämään – varmistaen samalla myös henkilökohtaista palvelua kaipaavien asiakasryhmien huomioon ottamisen. Tällä hetkellä hyvinvointialueiden valmistelu vie kunnissa runsaasti henkilöstön resursseja.

Pienen kunnan organisointi on ketterää, mikä voi samanaikaisesti olla mahdollinen riski. Osaaminen voi olla kiinni yksittäisissä henkilöissä, myös kunnan it-puolella. Leveämpiä hartioita ja ratkaisuja onkin yleisesti haettu yhteistyöstä seututasolla ja lähimpien naapurikuntien kanssa. Yhteisiä voivat olla esimerkiksi it-tuki, palvelimet, ohjelmat, terveysaseman palvelut ja koulutukset. Maakuntatason edunvalvonta, yhteisen näkemyksen muodostaminen sekä vahvempi kokoava rooli digiasioissa auttaisivat.

Koronan vaikutuksia

Pienessä kunnassa vuorovaikutus kuntalaisten kanssa on perinteisesti ollut ihmisläheistä. Käytännössä ihmiset ovat soittaneet suoraan tai ottaneet asioita esille tavattaessa henkilökohtaisesti. Korona sulki virastoja, minkä seurauksena kuntalaiset ovat oppineet varaamaan asiointiaikoja. Monet iäkkäämmätkin asiakkaat ovat oppineet tarttumaan puhelimeen ja nettiin. Jatkossa hekin näin ollen yhä useammin toivovat saavansa palvelua digitaalisen asiointikanavan kautta. Pieniin kuntiin mahtuu ja halutaan myös lisää asukkaita ja yrittäjiä. Etätyön ja monipaikkaisuuden murroksessa kuntia saadaan markkinoitua mm. paremmin toimivilla palveluilla, helposti saatavilla rakennusluvilla yms. pienen kunnan eduilla.

”Digikunta”-hanke, Kuntien digiyhteiskunta- ja post-COVID -valmius – tavoitetila ja todellisuus Varsinais-Suomessa, on loppusuoralla. Esittelemme sen tuloksia verkkotapahtumana perjantaina 17.6.2022. Tilaisuudessa kuullaan myös, mitä kuuluu Varsinais-Suomen isompiin kuntiin ja keskustellaan, miten maakunnassa voitaisiin mennä digitalisaatiossa yhdessä eteenpäin. Elisa Kettunen Kuntaliitosta on kulkenut hankkeen rinnalla osana sen ohjausryhmää ja on vahvasti mukana lopputapahtuman ohjelmassa. Paneelikeskustelua vetää puolestaan ohjausryhmän puheenjohtaja Sami Tantarimäki Maa- ja metsätalousministeriöstä. Tervetuloa mukaan!  

Hankkeen rahoitus on myönnetty Varsinais-Suomen Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) -määrärahasta keväällä 2021.   

Kirjoittajat

Johanna Aaltonen, projektipäällikkö, Turun yliopiston Brahea-keskus
johanna.aaltonen@utu.fi

Tuomas Ranti, tutkimuskoordinaattori, Turun yliopiston Brahea-keskus
tuomas.ranti@utu.fi