Lapset tarvitsevat kasvurauhaa ja perheiden luokse jalkautuvia palveluita

Lapsille tulee taata rauha kasvaa ja kehittyä.  Sen sijaan lapset ja perheet on myyty halvalla talousajattelulle, joka ajaa kaiken muun ohi. Vanhemmat halutaan repimällä repien työelämään. Tämä on harvoin perusteltua, sillä jo nyt monet isät ja äidit siirtyvät työelämään uupuneina ja ruuhkavuosiarjen väsyttäminä. Tämä ei voi olla lapselle hyväksi.

Jos kunta mainostaa tarjoavansa laadukasta varhaiskasvatusta, helposti ajatellaan, että sinnehän lapsi pitää laittaa. Tällainen puhe rapauttaa pahimmillaan vanhempien uskoa itseensä kyvykkäinä vanhempina, kun he kuvittelevat kymmenkuisen vauvansa tarvitsevan "laadukasta varhaiskasvatusta". Tämän sijaan tulisi mahdollistaa varhaisvuosien kasvurauha, riittävä tuki vanhemmille, paljon aikaa vanhempien ja lasten yhteisille, riemukkaille hetkille.

Aikaa tarvitaan myös niille kurjille arjen vastoinkäymisille, joissa vanhempi harjaannuttaa omaa vuorovaikutustaan ja vanhemmuustaitojaan.

Yhteiskunnan suorituskeskeisyyttä on vähennettävä

Koulun ja työelämän vaatimuksia tulisi pystyä vähentämään, sillä lapset ja nuoret kärsivät niistä sekä suoraan että välillisesti.

Työelämän vaativuus ja huoli taloudellisesta tilanteesta vievät vanhempien voimavaroja. Onko meillä riittävän lapsiystävällisiä työpaikkoja? Lapsiystävällisyys työpaikoilla pitäisikin olla osa työpaikkojen johtamiskoulutusta.

Myös sosiaalisen media käytön vaikutukset perheiden vuorovaikutukseen olisi tunnistettava ja niistä on avoimesti keskusteltava. Palveluiden toivoisi jalkautuvan myös sosiaalisessa mediassa sinne, missä lapset ja nuoret viettävät aikaansa. Vanhemmille voisi puolestaan olla tarjolla matalalla kynnyksellä ilmaista koulutusta sekä tietoiskuja vanhemmuuden haasteisiin.

On satsattava enemmän ennaltaehkäiseviin palveluihin eikä vain puhuttava niihin panostamisesta

Lasten haasteet ja perheiden ongelmat pitäisi tunnistaa aiemmin. Varhainen ja ennaltaehkäisevä tuki on oltava tarjolla tarpeen ilmetessä. Kun lapsesta on syntynyt huoli, menee nykyisellään liian pitkään siihen, että ryhdytään toimenpiteisiin. Esimerkiksi kolmen kuukauden määräaika sosiaalipalveluiden palvelutarpeen arviossa on aivan liian pitkä.

Lisäksi psykiatriseen hoitoon on panostettava, jotta lapsia ei tarvitsisi enää jatkossa sijoittaa mielenterveysongelmien vuoksi. Lastensuojelulakia tulisi tarkastella myös vaikeasti oireilevien lasten näkökulmasta.

Monet lasten kanssa toimivat tahot eivät tunnu haluavan ymmärtää rooliaan lapsen merkittävänä kasvuympäristönä. Palveluiden tulee olla riittävän yhdenmukaisia, mutta kuitenkin yksilökohtaisesti joustavia ja räätälöitävissä asiakkaiden tarpeiden mukaan. Esimerkiksi erityislasten perheille tulisi tarjota palveluita yhden luukun periaatteella.

Kaiken tämän lisäksi tarvittaisiin avoimempaa keskustelua perheiden kanssa siitä, mitä he todella tarvitsevat ja mikä heitä parhaiten auttaisi.

Blogitekstissä on hyödynnetty Kuntaliiton toteuttamaan lastensuojelun kokonaisuudistus -kyselyyn tulleita vastauksia. Vastaukset on koonnut Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen ja viestintä.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan mikä yhteiskunnassa, lasten kasvuoloissa ja perheissä pitäisi muuttua lasten hyvinvoinnin paranemiseksi. Aiheesta keskustellaan lisää Lastensuojelutunnilla 10.10.2022.

Kirjoittaja

Tässä blogissa julkaistaan Kuntaliiton ulkopuolisten kunta-alan asiantuntijoiden ja vaikuttajien bloggauksia.