Miksi Turun muka pitää tietää Ukrainan kriisistä ja sen vaikutuksista?

Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai Euroopan ja myös muun maailman tolaltaan. Alun tilannekuvan jälkeen ajatukset alkoivatkin nopeasti askarrella syttyneen kriisin heijastevaikutuksissa. Mitä kaikkea tällainen kriisi oikein maailmassa aktivoi, mihin kaikkeen se vaikuttaa ja ennen kaikkea mitä se voisi Turulle ja muillekin suomalaisille kaupungeille ja kunnille tarkoittaa?

Otimme yhteyttä Kuntaliittoon ja ehdotimme asian tarkastelua jo aiemmin hyväksi koetun kuntien yhteisen ennakointiprosessin avulla. Kuntaliiton edustajat innostuivat asiasta ja kutsuimme kaupunkien strategia- ja varautumisasiantuntijoita koolle. Mukaan lähti kahdeksan erikokoista kaupunkia eri puolilta Suomea. Tarkoituksena oli tunnistaa tilanteeseen liittyviä ilmiöitä eri puolilta Suomea.

Kuvassa teksti: tänään tehdään tulevaisuutta.

Alussa keräsimme havaintoja sähköiselle alustalle. Havainnot vaihtelivat lehtijutuista aina asiantuntijoiden omiin havaintoihin tilanteesta. Lopulta näitä koottiinkin yhteensä 305 kappaletta. Yhteensä 305 havaintoa asemoitiin suhteessa aikaan:

  1.  0-1 vuotta, perusteluna hyvinvointialueiden perustamisen tuoma muutos
  2.  1-3 vuotta, EU:n tilapäisen suojelun direktiivin päättyminen näköpiirissä
  3.  3-10 vuotta,

ja lisäksi ne luokiteltiin niiden yhteiskunnallisen vaikutuksen perusteella niin sanottuihin PESTEL-dimensioihin.

  • P = Political è poliittinen
  • E = Economic è taloudellinen
  • S = Social è sosiaalinen
  • T = Technological è teknologinen
  • E = Environmental è ympäristö (poikkeuksena, että nyt keskityimme erityisesti turvallisuusympäristöön)
  • L = Legal è Lait ja asetukset

Havaitsimme, että alkuvuosina ilmiöt painottuivat sosiaalisiin ja turvallisuusympäristöön, jonka jälkeen myöhempinä vuosina painopiste siirtyi enemmän taloudellisiin vaikutuksiin.

Ilmiöiden pohjalta ryhdyimme rakentamaan tulevaisuustaulukkoa, joka on analyysiväline, jonka avulla voidaan kartoittaa erilaisia tulevaisuudentiloja. Pohdimme vaihtoehtoisia tulevaisuuskulkuja ja niille ääripäitä, kuvittelimme vastakkainasetteluja ja keskustelimme niiden vaikutuksista eri puolella maata oleviin kuntiin. Entä jos? -kysymyksiä sinkoili ilmassa kiitettävän paljon. Pakolaisten asumiseen, mielenterveyteen ja työllistymiseen liittyvät kysymykset askarruttivat kaikkia osallistujia, samoin lasten ja nuorten elämäntilanne. 

Tulevaisuuspolkujen hahmotuttua pienryhmissä fasilitaattorit kirjoittivat niistä auki kolme tulevaisuustarinaa: Ruoka- ja energiakriisi 2030, Sota käynnissä 2030 ja Rauha ja uudet ratkaisut 2030. Tarinat ovat luettavissa Kuntaliiton verkkosivuilla.  

Myös Turussa järjestettiin tulevaisuustyöpaja, johon osallistui omien palvelualueidemme lisäksi poliisi, rikosuhripäivystys ja kirkko. Poiketen hieman Kuntaliiton mallista loimme vain yhden tulevaisuustaulukon, jolle olimme jo ennakkoon luoneet nelikenttään vaihtoehtoja työskentelyn helpottamiseksi. Työryhmä valitsi vaihtoehdon, jossa pakolaisten määrä on hallitsematonta ja integraatio on epäonnistunut. Tämän pohjalta luotiin tulevaisuuskulku, jolla oli mahdollista tarkastella Turun omaa tulevaisuustarinaa. Harjoituksen perusteella tunnistimme seuraavat asiat:

  1. Kunnat voivat vaikuttaa siihen minkälaista tulevaisuutta luodaan esim. Kuinka hyvin hoidetaan integrointi?
  2. Jos kaupungin talous heikkenee esim. pidentyneen inflaation johdosta, myös kyky tuottaa palveluita heikkenee. Mistä palveluista leikataan ensimmäisenä – onko se selvää jo ennalta? Leikkaukset vapaa-ajasta harrastuksista ym. johtavat myös integraation kannalta ongelmiin.
  3. Miten varaudutaan palvelutarpeen ennakoitaviin muutoksiin mm. monikieliset palvelut? (kytkös päätöksentekoon)
  4. Vastuu ja resurssikysymykset kriiseissä. Vastuut voivat selvitä nopeastikin, mutta resursseja toteuttaa niitä, ei välttämättä löydy.
  5. Viranomaisten välisessä tiedonsiirrossa/-jakamisessa kehitettävää. Esimerkiksi Migri kerää tietoa pakolaisten osaamisesta, mutta siirtyykö tieto TE-toimistoon?
  6. Kerätäänkö kriiseistä (tai epäonnistumisista) oppeja? Mikä meni hyvin? Mikä meni huonosti? Ovatko toimintamallit seuraavaan tilanteeseen selvät jos (avain)henkilöt vaihtavat työpaikkaa?

Koko tämän prosessin ajan kaupungin varautumiseen ja toimintaan on viety terveisiä, uusia näkökulmia ja ilmiöitä, joita vertaiskaupungeissa on kohdattu tai painotettu eri tavoin kuin Turussa. Maantieteellinen sijainti ja pakolaisvirtojen suunnat ovat itsessään jo vaikuttaneet varautumisen näkökulmiin, mutta paljon on ollut yhteistäkin haastetta ja huolta tilanteessa. 

Yhdessä keskustelemalla on myös muiden kokemuksista saatu viitteitä siitä, mitkä kaikki seikat on hyvä ottaa huomioon tilannekuvassa ja pohdittu myös erilaisia toimenpiteitä, joilla näitä haasteita voidaan kohdata. Toimenpiteiden pohdinta jatkuu syksyllä ja tuottaa varmasti lisää merkittäviä tuloksia. 

Kirjoittajat:

Jani Voutilainen, Erityisasiantuntija, Turun kaupunki ja Projektipäällikkö, Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Toimintaympäristö ja sen turvallisuus

Tarja Vuorinen, kehittämispäällikkö, Turun kaupunki

 

Kirjoittaja

Tässä blogissa julkaistaan Kuntaliiton ulkopuolisten kunta-alan asiantuntijoiden ja vaikuttajien bloggauksia.