Olli Riikonen 16.2.2022

Sote-uudistus pyöräyttää kuntatalouden tunnusluvut uusiksi

Hyvinvointialueiden vastuulle siirtyvien sote- ja pelastuspalveluiden rahoittamiseksi verotuloja ja valtionosuuksia siirretään kunnilta valtiolle ja sieltä edelleen hyvinvointialueille yli 20 miljardia euroa.

Kunnallisveroprosentteja leikataan samalla prosenttiyksikkömäärällä kaikista Manner-Suomen kunnista, koska on haluttu, ettei veronmaksajan asema muutu uudistuksen seurauksena. Leikkaus on kevään 2021 rahoituslaskelmien mukaan 12,39 prosenttiyksikköä. Luku täsmentyy tänä keväänä, kun tiedetään, paljonko kuntien viimeisten sote-budjettien loppusumma on.

Tästä ja vuoden 2021 luvuista lasketaan hyvinvointialueille siirtyvien kustannusten määrä ja sitä vastaava siirtyvien tulojen määrä. Ensin lasketaan, paljonko rahaa kertyy siirtyvistä kuntien valtionosuuksista ja yhteisöveroista. Loppu kootaan kunnallisverosta, jota leikataan rahoitusaukon paikkaavalla prosentilla.

Vuonna 2022 kunnallisveroprosentti on pienimmillään Kauniaisten 17 ja suurimmillaan Halsuan 23,5. Kunnan vuoden 2023 veroprosentti on täsmälleen tämän vuoden veroprosentti vähennettynä valtion määrittämällä veroprosenttileikkauksella. Jos se on viimeisimmän laskelman mukaisesti 12,39 prosenttiyksikköä, Kauniaisten kunnallisveroprosentti olisi ensi vuonna 4,61 ja Halsuan 11,11.

Vuonna 2022 halsualaisen kunnallisvero on kauniaislaiseen verrattuna noin 1,4-kertainen mutta vuonna 2023 jo noin 2,4-kertainen. Kun kauniaislaisen kunnallisvero pienenee 73 %, halsualainen joutuu tyytymään 53 prosentin ”kevennykseen”. Kunnallisverotuksellisesti suhde muuttuu merkittävästi, mutta maksajan pankkitilillä muutos ei näy.

Henkilöverotus pysyy kotikunnasta riippumatta kokonaisuutena entisellään: sen, minkä kunnallisverossa säästää, valtionverotuksessa häviää.

Kuntapalveluiden omarahoitusosuus Halsuan ja Kauniaisten kesken muuttuu. Kuntapalveluiden asukaskohtaiset nettokustannukset ennen uudistusta ovat molemmissa liki samansuuruiset: Halsuan kuntapalvelut maksavat ennen uudistusta 7764 ja Kauniaisten 7590 euroa asukasta kohti.

Koska kuntien väestörakenne on erilainen, myös kustannusrakenne poikkeaa merkittävästi. Halsualta kustannuksia lähtee hyvinvointialueen kontolle reilusti enemmän ja jäljelle jää 2831 € per asukas, kun Kauniaisiin jää 4301 € asukasta kohti.

Halsualla kunnallisvero kattaa uudessa tilanteessa 49 % toimintakatteen ja poistojen muodostamista nettokustannuksista, kun se ennen uudistusta oli 37 %. Valtionosuuksien painoarvo putoaa 54:stä 31 prosenttiin.

Kauniaisissa omat verotulot ovat riittäneet aiemmin lähes täysin toiminnan rahoittamiseen. Kunnallisverotuottojen osuus palvelujen rahoittamisesta on ennen uudistusta 87 % ja valtionosuuksien 5 %. Uudistuksen jälkeen puntit ovat lähes tasan: kunnallisvero kattaa 43 % ja valtionosuudet 42 % käyttötalouden nettomenoista.

Tyypillisin kunnallisveroprosentti 9,11 – kiinteistöveron painoarvo kasvaa

Koko maan tasolla kunnallisveroprosenttien keskiarvo tänä vuonna asukasta kohti on 20,01. Uusi kunnallisveroprosentin keskiarvo olisi siten 7,61. Lukumääräisesti eniten on kuntia, joiden veroprosentti on 21,50, joten vuonna 2023 eniten on kuntia, joissa veroprosentti olisi 9,11.

Kuntien rahoituksessa painoarvoaan kasvattavat kiinteistövero kuudesta kolmeentoista ja yhteisövero kuudesta yhdeksään prosenttiin, kun vertailupohjaksi otetaan kuntien koko verorahoitus (omien verotulojen lisäksi siis laskelmassa mukana myös valtionosuudet).

Kiinteistöveron tuotto oli vuonna 2020 yhteensä noin 2 miljardia euroa eli keskimäärin 386 euroa asukasta kohti kuntien mediaanin ollessa 311 euroa. Kertymä vastaa kahden tuloveroprosentin tuottoa.

Kuntien kiinteistöverotuottohaitari on leveä. Eniten kiinteistöveroja asukasta kohti saavat voimalaitos- ja loma-asutuskunnat, pienimmillään verotuotto on kunnissa, joissa kiinteistökanta painottuu paikallisen väestön asumiseen. Pienin kiinteistöverotuotto asukasta kohti on siirtolaskelmissa Limingan 142 ja suurin Eurajoen yli 2734 euroa.

Eurajoki kuuluu myös niiden harvojen kuntien joukkoon, joiden valtionosuudet menevät miinukselle. Siitä huolimatta Eurajoki olisi jäämässä tulokseltaan 7 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Kunnan tuloveroprosentti on ennen uudistusta 18, ja 12,39 prosentilla leikattuna kunnallisveroprosentiksi jäisi noin 5,4, mikä tuottaisi runsaat 8,6 miljoonaa. Vaikka Eurajoki pudottaisi veroprosenttinsa yhteen, kunnan tulos olisi vielä tasapainossa eli yltäisi nollaan.

Kuntien nettomenot €/as. ennen ja jälkeen sote-uudistuksen

Lähde: VM / Kuntaliitto

Muutosrajoitin ja siirtymätasaus leikkaavat tai kasvattavat valtionosuuksia

185 kunnalla sote-uudistuksen mukana lähtevä vero- ja valtionosuusrahoitus on suurempi kuin kunnasta poistuva sote-kustannus. Näille kunnille valtionosuuksia lisätään muutosrajoittimella. 108 kunnalla sote-kustannus on suurempi kuin siirtyvä rahoitus, joten näiltä kunnilta valtionosuuksia vähennetään muutosrajoittimella.

Euromääräisesti suurin lisäys valtionosuuksiin muutosrajoittimen kautta on Helsingillä ja Espoolla ja suurin miinus Turulla ja Tampereella. Asukasta kohti suurimman lisäyksen valtionosuuksiinsa muutosrajoittimella saavat Kauniainen (727 €/asukas) ja Miehikkälä (718 €/asukas) ja suurin leikkaus iskee Pelkosenniemelle (–1013 €/asukas) ja Lestijärvelle (–518 €/asukas). Siirtyvät kustannukset ja tuotot osuvat lähimmäksi toisiaan Riihimäen, Vantaan, Kuhmon ja Sievin tapauksissa.

Siirtymätasaus on viimeisenä määrittyvä valtionosuuserä. Jos kunnan talouden tasapainotila poikkeaisi uudistusta edeltävästä tilanteesta enemmän kuin 60 €/asukas vielä muutosrajoitinlaskennan jälkeenkin, peliin astuu siirtymätasaus.

Pääsääntöisesti kunnat, joilla muutosrajoitin on plussalla, saavat myös siirtymätasausta – ja sama toisin päin. Siirtymätasauksen saajiin lukeutuu 180 kuntaa, joista 93 hyötyy yli 100 euroa asukasta kohti. Vastaavasti 113 kunnan valtionosuudet pienentyvät siirtymätasauksen takia, ja näistä 36 menettää vähintään 100 euroa asukasta kohti. Kaikkiaan 54 kunnalla nämä erät menevät eri suuntiin.

Siirtymätasauksen suurimmat asukaskohtaiset saajat ovat Utsjoki (702 €/asukas), Sysmä, Miehikkälä, Luhanka, Taivalkoski ja Kuhmoinen (418 €/asukas). Siirtymätasauksen toisessa ääripäässä ovat Lestijärvi (–458 €/asukas), Eurajoki, Posio, Kaavi, Haapajärvi ja Rautavaara (–257 €/asukas).Kuntatalouden ääripäitä €/as. ennen ja jälkeen sote-uudistuksen

Lähde: Kuntien rahoituslaskelmat (soteuudistus.fi) / VM, Kuntaliitto

Kuntakohtaisiin ennakkolaskelmiin on syytä suhtautua vielä varauksin: muutoksia tulee ja ne voivat olla suuriakin sote-kustannuskehityksestä riippuen. Valtiovarainministeriö päivittää kuntien rahoituslaskelmia keväällä 2022, jolloin kuntien tämän vuoden talousarviot ja vuoden 2021 tilinpäätökset vaikuttavat niin koko maata koskevaan laskelmaan kuin kuntakohtaisiin rahoituslaskelmiin.

Kirjoittaja
Olli Riikonen

Olli Riikonen on kuntatalouden erityisasiantuntija, joka työskentelee erityisesti valtionosuus- ja valtionavustusasioiden parissa.

Twitterissä: @RiikosenOlli