Emilia Mattsson:

Vinkkejä Agenda 2030 -kestävyystavoitteiden saavuttamiseen

Hätätilanteita ja jatkuva kriisivalmius. Tulvia ja kuivuutta. Göteborg, jonka täytyy yhä uudestaan käyttää paljon resursseja vesistöjen myrkkyjen puhdistamiseen ja happamoitumisen vähentämiseen. Jatkuva yleinen kuormitus, joka kiihdyttää hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä. Tämä on yksi Göteborgin kaupungin luomista tulevaisuuden skenaarioista. Niiden kautta kaupunki pyrkii ennakoimaan mahdollisia tulevaisuuskuvia maailmassa, jossa ilmastonmuutos on edennyt liian pitkälle. Yllä kuvatun skenaarion nimi on Atlantis, ja se on skenaarioista synkin.

Vuosi 2030 lähestyy, ja useat Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteet (YK:n maailmanlaajuiset kestävän kehityksen tavoitteet) ovat vielä saavuttamatta. Kestävä kehitys on koko yhteiskunnan tehtävä, ja kunnilla on tärkeä rooli tavoitteiden saavuttamisessa. 

Läntisessä naapurimaassamme kunnat osaavat hyvin tuoda Agenda 2030 -toimintaohjelmaa esille. Useat ruotsalaiset kunnat ovat ottaneet strategiansa ja visionsa kantavaksi periaatteeksi kestävän kehityksen. Siellä myös monin paikoin arvioidaan tiukemmin ohjausasiakirjoja.  

Poikkihallinnollinen yhteistyö 

Kestävyyteen liittyvät kysymykset edellyttävät kunnilta poikkihallinnollista yhteistyötä, mutta tämä on osoittautunut vaikeaksi toimialajohtoisissa kunnissa. Poikkihallinnollisissa kysymyksissä tulee olla selkeä painopiste, ja ne kannattaa ilmaista konkreettisesti toimintasuunnitelmassa. Kaikille on oltava selvää, miksi yhteistyötä tarvitaan, mikä on tavoite ja miten vastuu jakautuu.  

Kunnat eivät voi edistää kestävää kehitystä yksin, vaan onnistuakseen niiden täytyy ottaa myös kuntalaiset mukaan. Luulaja ja Fallköping ovat hyviä esimerkkejä kunnista, jotka osallistavat kuntalaisia kestävyystyöhön. Luulaja tarjoaa asukkailleen energia- ja ilmastoneuvontaa. Lisäksi se järjestää yhdessä kolmannen sektorin kanssa perinteisen vaatteidenvaihtopäivän. Fallköpingin kunta järjestää lukiolaisten kanssa työpajoja, joissa pohditaan yhdessä, mitä kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi tulisi tehdä.

Kunnat voivat myös itse toimia kestävästi. Malmön kaupunki suosii kierrätystä kalustehankinnoissaan. Uuden kalustesopimuksen ansiosta kaupunki on vähentänyt noin 170 000 kiloa hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Kungsbackan kunta on päivittänyt työskentelytapojaan, eikä henkilöstöllä ole omia työhuoneita. Jokaisella työntekijällä on oma kaappi, ja he voivat itse valita missä istuvat tai tehdä etätyötä. Työskentelytapa on esimerkiksi vähentänyt tulostetun paperin määrää ja lisännyt henkilöstön välistä vuorovaikutusta. 

Pohjoismaisista kunnista löytyy paljon erilaisia esimerkkejä siitä, miten voimme edistää kestävää kehitystä. Tutustu myös ympäristöministeriön uusiin kestävän kaupunkikehityksen indikaattoreihin. Millaista kestävyystyötä sinun kunnassasi tehdään?
 

Kirjoittaja

Emilia on Kuntaliiton ruotsinkielisen tiimin kehittämispäälikkö.