Kestävä kehitys

Kestävä kehitys ja kunnat

Kuntalaki 1 §: Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.  Kestävä kunta turvaa nykyisille ja tuleville sukupolvillehyvän elämän mahdollisuudet tasavertaisesti samalla kun ottaa huomioon luonnon kantokyvyn ja planetaariset rajat. Kestävä kunta hyödyntää teknologiaa ja uudistaa palvelurakenteitaan. Ihminen, ympäristö, talous ja teknologia otetaan tasavertaisesti huomioon kaikessa kunnan suunnittelussa, budjetoinnissa, päätöksenteossa ja toiminnassa.

Haluamme olla edelläkävijämaa ja taata tulevaisuudessakin kansakuntamme onnellisuuden.

Suomi on yksi ensimmäisiä maita, jotka ovat asettaneet YK:n Agenda2030 kestävänkehityksen tavoitteiden saavuttamisellekansalliset painopisteet, toimenpiteet sekäseuranta- ja arviointijärjestelmät. Kunnat toteuttavat arviolta 2/3 ko. tavoitteiden toimeenpanosta ja kuntien toimintakytkeytyy lähes kaikkiin ko. tavoitteisiin. Kuntien päätösenteko ja seuraava valtuustokausi ovat kriittisiä Suomen Agenda 2030 -tavoitteidensaavuttamisen kannalta.

Kunnat kytkeytyvät suoraan kestävän kehityksen tavoitteiden laajaan kirjoon esimerkiksi koulutuksen, hoivan, puhtaan veden, energian, jätehuollon ja kestävän liikenteen järjestämisessä. Suomenkuntien vahvuuksia ovat koulutus ja osaaminen sekä vahvat paikallisdemokratiat ja osallistumisen mahdollisuudet.

Kuntien suurimmat kestävän kehityksen haasteet liittyvät ilmastonmuutokseen ja yhteiskunnan eriarvoistumiseen. Taloustilanne ja kaupungistuminen asettavat lisää haasteita monille kunnille.

Kestävä kehitys ja johtaminen

Kuntapäättäjän tehtävänä on:

1) asettaa strategisia ja toiminnallisia tavoitteita

2) yksittäisissä päätöksissä ottaa samanaikaisesti huomioon ihminen, ympäristö ja talous

3) luoda hyvät toimintaedellytykset tavoitteiden toteuttamiselle kuntaorganisaatiossa ja kuntayhteisössä

4) seurata ja arvioida tavoitteiden toimeenpanoa

5) seurata asukkaissa, kunnassa ja toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia sekä päivittää ja uudistaa tavoitteita.

Kunta organisaation johtamisen näkökulmasta:

Kuntien kestävän johtamisen näkökulmasta on ensisijaista ottaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet strategian, ohjelmien, suunnitelmien ja budjetoinnin pohjaksi. Tämä tarkoittaa, että kestävän kehityksen tavoitteet ovat viranhaltijoiden ja päättäjien selkänojana strategiassa. Tämän jälkeen ne huomioidaan myös erilaisia suunnitelmia, kuten hyvinvointikertomusta ja talousarviota valmistellessa. Ilmastobudjetointi on puolestaan malli, jossa budjetin ilmastovaikutuksia arvioidaan varmistaen näin kestävän kehityksen ekologisen näkökulman huomioiminen. Lisää ilmastobudjetoinnista

Indikaattorit ja mittarit ovat johtajan keskeisimpiä työvälineitä. Strategiaa valmistellessa on tärkeä pohtia kestävän kehityksen mittareita ja nivottaa ne osaksi strategiaindikaattoreita ja kunnan omaa säännöllistä raportointia ja suunnittelua, jotta löydetään paikalliset haasteet ja vaikuttavimmat toimenpiteet. Mittarit ohjaavat myös muita suunnitelmia, talous- ja muita raportointiasiakirjoja.

Johtamisella on kunnissa tärkeä rooli tukea luottamushenkilöiden työtä. Kestävän kehityksen näkökulmasta olennaista on, että luottamushenkilöt tekevät päätöksiä, joilla edistetään pitkällä tähtäimellä kestävän kehityksen tavoitteita. Tämän takia on tärkeä arvioida yksittäisten päätösten vaikutuksia eri näkökulmista niin lyhyellä kuin myös pitkällä aikavälillä. Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus arvioida päätösten vaikutuksia osana päätösten valmistelua. Kuntaliitossa on kehitetty tähän päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin mallin, joka tuottaa yhteisen ymmärryksen kaikkien päätösten mahdollisista vaikutuksista ympäristölle, ihmisille ja taloudelle. Tähän on myös kehitetty oma työkalu. Lisää päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnista täällä. Kuntaliiton suosituksen arviointikehikko on kokonaisvaltainen, mutta kestävän kehityksen näkökulmasta on hyvä pitää mielessä erityisesti sosiaalinen, ekologinen sekä taloudellinen ulottuvuus.

Kestävää kehitystä edistetään kunnissa merkittäviltä osin hankintojen kautta. Kunnat ovat aktiivisia kilpailuttajia niin tuotteissa kuin myös palveluissa. Hankintoja tehtäessä on erittäin tärkeää huomioida kestävän kehityksen periaatteet. Näin kehitetään myös kestävän kehityksen huomioivia yrityksiä. Hyvä on myös huomioida, että hankinnan perusteet kumpuavat strategiasta ja niistä on hyvä tiedottaa paikallisia yrityksiä hyvissä ajoin, jotta ne voivat kehittää omia palveluitaan yhä kestävämpään suuntaan. Kuuntele täältä podcast kestävistä hankinnoista.

Suomen Kuntaliitto tukee kuntia kestävän kehityksen edistämisessä.

Suomen Kuntaliitto on linjannut omaa ja kuntien kestävän kehityksen työtä muun muassa omalla kestävän kehityksen toimintaohjelmallaan ja linjauksilla.

Kuntaliitto on tehnyt Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen, jossa Kuntaliitto lupaa toteuttaa kestäviä ratkaisuja omassa toiminnassaan sekä kannustaa kuntia laatimaan oma Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus.

Anna oma sitoumuksesi osoitteessa Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Kunnat ovat tärkeässä roolissa sekä paikallisen että valtakunnallisen kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Alkaneella valtuustokaudella asetetaan strategisia tavoitteita ja tehdään lukuisia päätöksiä, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia tuleville sukupolville.

Kestävä kunta turvaa sekä nykyisille että tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet tasavertaisesti samalla, kun ottaa huomioon luonnon kantokyvyn ja planetaariset rajat. Työ kestävän kehityksen puolesta on samalla työtä kunnan kilpailukyvyn, kehityksen ja vetovoiman puolesta myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

Teimme tueksesi tämän kuntien kestävän kehityksen julkaisun, joka esittelee neljä erilaista skenaariota tulevaisuuden kunnista, sekä lukuisia toimenpiteitä eri kokoisille kunnille kohti kestävämpää tulevaisuutta. Toimenpiteet ovat kunnissa hyväksi havaittuja keinoja ja käytäntöjä niin johtamisen, sosiaalisen kestävyyden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden, ilmaston ja ympäristön sekä taloudellisen kestävyyden rakentamiseksi.

Toivottavasti löydät vinkkejä siihen, miten sinun kunnassasi rakennetaan kestävää tulevaisuutta. Tärkeintä on löytää työkalut, jotka soveltuvat oman kunnan toimintaan parhaiten, ja joiden kautta kestävän kehityksen työssä päästään parhaiten vauhtiin. Oppia voi ottaa myös muun kokoisilta kunnilta. 

Tarkempaa tietoa julkaisuissa esitellyistä toimenpiteistä löytyy täältä.

Kestävät kunnat 2030 -ennakointijulkaisu (julkaisu)

Kestävä kehitys kunnissa – Lähtölaskenta uhkakuvasta unelmaan (kirjoituksia tulevaisuuden skenaarioista)

Kestävyyden johtamisen innovaatiokortit

Ekologisen kestävyyden innovaatiokortit

Sosiaalisen kestävyyden innovaatiokortit

Taloudellisen kestävyyden innovaatiokortit

Kansainväliset innovaatiokortit

Kuntaliitto yhteistyökumppaneiden kanssa järjesti kestävän kehityksen Teams-tilaisuuksia keväällä  ja syksyllä 2021.

Tilaisuudet olivat kuntapäättäjille ja viranhaltijoille suunnattuja avoimia tilaisuuksia, joissa kuntaedustajat, tutkijat, yhteistyökumppanit ja Kuntaliiton asiantuntijat keskustelevat kestävään kehitykseen liittyvistä teemoista. Keskustelutilaisuuksissa pääset kuulemaan muiden kuntien käytänteistä ja toimenpiteistä, saat herätteitä tutkijoilta ja sparrausta asiantuntijoilta.

Kestävän kehityksen keskustelutilaisuudet antoivat lisätietoja, mitä kestävä kehitys tarkoittaa kuntien toiminnassa, miten kunnat edistävät YK:n Agenda2030 tavoitteita sekä mitä kestävä kehitys tarkoittaa kuntajohtamiselle. Yhteinen tavoitteemme on luoda edellytyksiä tulevaisuuden kestävälle kunnalle, joka ottaa tasavertaisesti huomioon ihmisen, ympäristön ja talouden kaikessa kunnan suunnittelussa, budjetoinnissa, päätöksenteossa ja toiminnassa.

#kekekekkerit

Syksyn tilaisuudet:

Menneet tilaisuudet

18.11. Sosiaalisesti kestävä kehittäminen - polkuja asuinaluesuunnittelusta osallisuustyöhön

Tällä kertaa keke-kekkereiden teemana on sosiaalisesti kestävä kehittäminen. Tilaisuus järjestetään Teamsin kautta.

Ohjelma

13.30 Tervetulosanat

Erityisasiantuntija, ratkaisupäällikkö Maria Salenius, Kuntaliitto

13.40 Asuinalueiden erilaistuminen – kaupunkien kestävyystoimien kutsumaton vieras

Tutkija Antti Wallin, Tampereen yliopisto, ORSI-tutkimushanke

Kysymyksiä ja keskustelua

14.10  Kommenttipuheenvuoro

Asumisen asiantuntija Laura Hassi, Kuntaliitto

14.25  Sosiaalinen ja ekologin kestävyys Jyväskylän Kankaalla

Projektipäällikkö Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, Jyväskylän kaupunki

14.55 Sosiaalisesti kestävä osallisuus - voiko sitä syödä?       

Asiantuntija Ville Nieminen, Kuntaliitto                           

Kysymyksiä ja keskustelua

15.15 Kommenttipuheenvuoro

Kehittämispäällikkö Hanna Karojärvi, Tampereen kaupunki

Kysymyksiä, keskustelua ja päätössanat

15.30 Tilaisuus päättyy

29.10. Ilmastobudjetointi työkaluna kestävyyden johtamisessa

Klo 9.00-12.00

Tällä kertaa keke-kekkereiden teemana on ilmastobudjetointi, jonka avulla ilmastotavoitteiden käytännön toimeenpano voidaan kytkeä osaksi kunnan talousjohtamista ja tehdä ilmastotyö uudella tavalla näkyväksi. Näillä kekkereillä esitellään ilmastobudjetoinnin aloittamista, hyviä käytäntöjä ja saamme asiantuntijoilta sparrausta, miten omassa kunnassa ilmastobudjettia voi lähteä rakentamaan ja kehittämään!

• Sini Sallinen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto
• Jari Vaine, erityisasiantuntija, Kuntaliitto
• Okariina Rauta, johtava asiantuntija, Motiva

Ilmastobudjetointi pähkinänkuoressa: mitä ja miksi?

• Eija Vinnari, professori, Tampereen yliopisto

Ilmastobudjetointi käyntiin kunnassa: Näin se tehdään

• Tampereen kaupunki
• Kommenttipuheenvuoro: Jari Leinonen, Joensuun Kaupunki

Ilmastobudjetointiklinikat

Tilaisuus toteutetaan yhdessä Motivan, SYKEn ja Tampereen kaupungin kanssa.

22.9. Kestävät kunnat 2030 -ennakointiraportin julkaisu ja kestävän kehityksen toimenpiteet (Euroopan kestävän kehityksen viikko)

Kestävän kehityksen viikon keke-kekkereiden teemana on tulevaisuuden kestävät kunnat ja erityisesti käytännön toimenpiteet, joita kunnat voivat tehdä rakentaakseen kestävämpää tulevaisuutta. Keke-kekkereillä esiteltävät toimenpiteet nostetaan pääosin Kuntaliiton Kestävät kunnat -ennakointiraportista, joka julkistetaan tilaisuudessa. 

Näillä kekkereillä esitellään joukko kestävän kehityksen hyviä käytäntöjä ja saamme tutkijoilta sparrausta, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota. Tule tutkimaan ja oppimaan, millä keinoin kunnat ovat edistäneet kestävää kehitystä! 

OHJELMA

Kuntaliiton tervehdys, Markus Pauni, Strategia- ja kehitysjohtaja

Kestävät kunnat 2030 -ennakointiraportin julkistus, Sini Sallinen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto, Tutustu raporttiin

Ennakointiprosessi ja tulokset tutkijan silmin, Anni Jäntti, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto

Ekologisesti painottunut kunta - toimenpiteitä

• Ympäristösertifioitu hankintajärjestelmä (Karoliina Hartikainen, hankinta-asiantuntija, Kemi)
• Kestävän elämäntapojen opetus koko ikäluokalle (Johanna Saastamoinen, Piia Larinen, Josefiina Marola, Petra Larvus, Lahti)
• Bio Hub (Heikki Mäkilä, elinvoimajohtaja, Heinola)
• Hävitetään hävikki (Juuso Puurula, ilmastokoordinaattori Hämeenlinna)

Kestävä kunta - toimenpiteitä eri toimialoilta

• Nuorten osallistaminen kuntien työhön - Arendal (NO) (Pipsa Salolammi, Senior Communications Advisor, Nordregio)
• Nuorten politiikkakoulu (Noora Mäkinen, osallisuusvalmentaja, Oulun kaupunki)
• Empaattinen hallinto (Annukka Berg, erikoistutkija SYKE)

Esimerkkikuntien toimenpiteiden arviointi kestävän kehityksen näkökulmasta, Juha Peltomaa, erikoistutkija, SYKE

Kevään tilaisuudet:

28.5. Kestävä kehitys koulutuksessa - kunta vaikuttajana ja mahdollistajana 

klo 14-15.30, Teams

Tilaisuuden avaus, fasilitoijana erityisasiantuntija Mari Sjöström

Tutkija-alustusAskelmerkkejä kestävää koulutusta kehittäville kunnille, apulaisprofessori Ilkka Ratinen, Lapin yliopisto 

Keskustelu kuntaesimerkein: Lasten ja nuorten kasvatus- ja koulutuspalvelut uuden edessä
Minna Rovio, opetuspalveluiden päällikkö, Imatran kaupunki
Petra Larvus, opetuksen suunnittelija, Lahden kaupunki
Tanja Tuulinen, ympäristökasvatuksen asiantuntija, Keski-Suomen ELY-keskus
Jenni Kauppila, vaikuttamistyön vastaava, YK-liitto
Keskustelun juontaa kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen, Kuntaliitto

Keskustelu: Aikuiset ja koulutus - Miten koulutuspalveluilla vastataan monipuolisiin tarpeisiin ja kestävän kehityksen vaateisiin?
Riikka-Maria Yli-Suomu, liiketoiminnanjohtaja, Omnia sekä työllisyysrahaston selvityshenkilö, Sosiaali- ja terveysministeriö
Pekka Fredriksson, lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön johtaja, Oulun kaupunki
Keskustelun juontaa erityisasiantuntija Sami Niemi, Kuntaliitto

Loppupuheenvuoro kestävä kehitys edellyttää uudenlaista osaamista
yliopistotutkija Mikael Puurtinen

Ilmoittaudu tilaisuuteen

Kaikki tilaisuudet pidetään klo 14.00-15.30.

12.5. Kunnat ja kiertotalous - eväitä myös elpymiseen

Ohjelma: keskiviikko 12.5., 14.00-15.30 

• Avaus / kehittämispäällikkö Annukka Mäkinen, Kuntaliitto
• Kuntien kiertotalousstrategiat:
  • Kansallisen kiertotalousohjelman keskeinen anti kunnille sekä tutkimus kuntien kiertotalousstrategioista: professori Pekka Jokinen, Tampereen yliopisto
    • Esittelyssä myös CICAT-hankkeen politiikkasuositus "Kiertotalous kaupungin menestystekijänä" Lue lisää
  • Kunnat ja kaupungit hiilineutraalin kiertotalouden toteuttajina: erityisasiantuntija Outi Laikko, Turun kaupunki.
• kunnat yritysten toimintaympäristön rakentajina - kaupunkien esimerkit:
  • Kaupungin rooli teollisen kiertotalouden mahdollistajana: Johtaja Tuomas Pussila, Kemin Digipolis Oy
  • Kiertotalous osana kunnan yritysyhteistyötä: toimitusjohtaja Sari Åkerlund, Äänekosken Kehitys Oy
  • Kommentaattorina ja kokoavana ”voimana” apulaisprofessori Tiina Onkila, Jyväskylän yliopisto

29.4. Kunta asukkaan kestävän elämäntavan mahdollistajana 

• Tilaisuuden avaus, puheenjohtaja Pauliina Jalonen, asiantuntija, Kuntaliitto  
• Kestävä elämätapa kunnissa, Michael Lettenmeier, tutkijatohtori, Aalto yliopisto 
• Kestävä arki Porvoossa Sanna Päivärinta, kestävän kehityksen asiantuntija, Porvoon kaupunki 
• Kävely- ja pyöräilymahdollisuudet tukemassa kuntalaisten kestävää elämäntapaa, Jonne Silonsaari, väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto
• Kommenttipuheenvuoro: Kimmo Kiuru, liikenneinsinööri, Hyvinkään kaupunki
• Kestävä julkinen ruokapalvelu, Teea Kortetmäki, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto
• Kommenttipuheenvuoro: Liisa Belaid, Ruokapalvelupäällikkö, Lempäälän kunta

31.3. Kestävyyden johtaminen

Miksi kestävyyden johtaminen on tärkeää 2020-luvulla? Miten kestävyyttä johdetaan ja toimeenpannaan kunnissa? Miten kestävyys näkyy kuntastrategioissa? Miten sitä mitataan ja mitä hyötyä mittaamisesta on?

• Tilaisuuden puheenjohtajana toimii kehityspäällikkö Jarkko Majava, Suomen Kuntaliitto
• Kestävyyden johtamisen merkitys ja kuntien rooli 2020 -luvulla / vaikuttamistyön vastaava Jenni Kauppila, Suomen YK-liitto
• Voiko kestävää kehitystä johtaa kunnissa? / asiantuntija Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto
• Kestävän kehityksen kokonaisuuden toimenpano – case Tuusula / kehittämispäällikkö Heidi Hagman, Tuusulan kunta
• Kestävän kehityksen mittaaminen – mahdoton urakka vai sujuvaa rutiinia / erikoistutkija Jari Lyytimäki, Suomen ympäristökeskus 

19.3. Sosiaalinen kestävyys

Maaliskuun toisilla keke-kekkereillä teemana on sosiaalinen kestävyys. Mistä sosiaalisessa kestävyydessä on kysymys? Kuinka asiaa lähestytään tutkimuksessa? Entä kuinka kunnat ovat soveltaneet näkökulmaa johtamiseen? Miten ennalta ehkäisevillä palveluilla edistetään sosiaalista kestävyyttä? Kekkereiden kuullaan esimerkkejä neljän kunnan käytännöistä ja käydään vuoropuhelua johtamisen ja sivistyspalveluiden roolista kuntalaisten hyvinvoinnin vahvistamisessa. Tervetuloa mukaan linjoille ja keskusteluun!

Ohjelma: perjantai 19.3., 14.00-15.30

Tilaisuuden esitykset

Mari Ahonen-Walker, erityisasiantuntija, Kuntaliitto - Tilaisuuden avaus

Tuuli Hirvilammi, yliopistotutkija, Tampereen yliopisto -Tutkijan puheenvuoro - johdatus sosiaaliseen kestävyyteen

Keskustelu: Sosiaalinen kestävyys strategisesta ja kuntajohtamisen näkökulmasta

• Lauri Hietanen, Kestävä Espoo-ohjausryhmän jäsen, nuorisovaltuuston jäsen, Espoon kaupunki

• Henna Hovi, kaupunginvaltuutettu, kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja, Kouvolan kaupunki

• Sari Rautio, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Hämeenlinnan kaupunki

Keskustelu: Sosiaalinen kestävyys sivistyspalveluiden näkökulmasta

• Jouni Erola, nuorisojohtaja, Joensuun kaupunki

• Mika Penttilä, sivistysjohtaja, Oulun kaupunki

Maria Salenius, erityisasiantuntija, Kuntaliitto - Yhteenveto ja Kuntaliiton sosiaalisesti kestävät kunnat -kokonaisuus

5.3. Hankinnat ja ilmastobudjetointi työkaluina kuntien kestävyyden johtamisessa

Maaliskuun ensimmäisillä kekekekkereillä pöytään on katettu uunituoretta asiaa julkisten hankintojen johtamisesta ja ilmastobudjetoinnista. Tule keskustelemaan siitä, miten hankintojen ja ilmastobudjetoinnin avulla sinun kunnassa voidaan edistää kestävää kehitystä.

Ohjelma: perjantai 5.3., 14.00-15.30 

• Sini Sallinen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto: Tervetuloa
• Sari Rautio, kaupunginhallituksen pj, Hämeenlinna: Hankintojen johtaminen kestävän kehityksen työkaluna
• Matti Pihlajamaa, erikoistutkija, VTT: julkinen talous ja vaikuttavuus
• Eija Vinnari, professori, Tampereen yliopisto: Kohti ilmastobudjetointia
• Emmi Nieminen, suunnittelija (ympäristötalous), Tampereen kaupunki: Ilmastobudjetointi - case Tampere
• Katriina Alhola, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus SYKE: Julkisilla hankinnoilla hiilineutraaliuteen
• Kati Tervo, hankinta-asiantuntija, Kemi: Kestävät julkiset hankinnat - case Kemi

12.2. Ekologisen kunnan tulevaisuuden työkaluja

Helmikuun 12. päivä avataan näkymä ekologisesti kestävän kunnan tulevaisuuteen: Mitä kunta voi käytännössä tehdä noudattaakseen niin sanottua luonnon kokonaisheikentymättömyyden periaatetta? Mitä ekologinen kompensaatio tarkoittaa, voidaanko siihen velvoittaa ja miten kunta voi varautua asiaan? Webinaarissa kuullaan myös uudistuvan Maankäyttö- ja rakennuslain vaikutuksista rakennusten ilmastovaikutusten sääntelyyn.

Ohjelma: perjantai 12.2., 14.00-15.30

• Tervetuloa keke-kekkereille - ekologinen kestävyys kuntien agendalla. Miira Riipinen, johtaja, yhdyskunta ja ympäristö, Kuntaliitto
• No Net Loss: Kokonaisheikentymättömyyden periaatteen merkitys kunnille. Janne Kotiaho, ekologian professori & Resurssiviisausyhteisön johtaja, JYU.Wisdom
• Kokonaisheikentämättömyyden periaate käytännössä – tapaus Lahti. Aino Kulonen, ympäristökoordinaattori, Lahden kaupungin konsernihallinto
• Ekologinen kompensaatio keinona hyvittää luontohaitat. Panu Halme, yliopistonlehtori, Resurssiviisausyhteisön pääsihteeri, JYU.Wisdom
• Kommenttipuheenvuoro: Ekologinen kompensaatio maankäytön suunnittelun näkökulmasta – tapaus Jyväskylä. Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti, Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalvelut
• Vähähiilisen rakentamisen ohjaaminen: MRL-uudistuksen vaikutus kuntaan. Hanna-Liisa Kangas, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus
• Oikeudellisia näkökulmia päivän teemoihin. Minna Mättö, lakimies, Kuntaliitto
• Kysymyksiä ja keskustelua

28.1. Kestävän kehityksen kokonaisuus ja donitsitalousmalli kuntien toiminnassa 

Kekkereillä saat jäsennyksen, mitä kaikkea tarkoittaa kestävä kehitys ja miten se näkyy kuntien toiminnassa. Tutustumme maailmalla kehitettyyn donitsitalouden malliin, joka perustuu tasapainoon ihmisten välttämättömien tarpeiden ja planeetan rajojen välillä. Pääset myös tutustumaan Amsterdamin kaupungissa pilotoituun kestävän kehityksen donitsitalousmalliin.

Ohjelma: torstai 28.1., 14.00-15.30  

• Tervetuloa Keke-kekkereille! Mitä kaikkea kestävä kehitys tarkoittaa kuntien toiminnassa? Sini Sallinen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto 
• Kestävän kehityksen donitsitalousmalli ja sen soveltamisohje alueille. Matleena Käppi, tutkija, Jyväskylän yliopiston WISDOM -tutkijayhteisö
• Miten Pirkanmaalla hyödynnetään donitsitalousmallia? Juha Peltomaa, erikoistutkija, Suomen Ympäristökeskus (Syke)  
• Miltä donitsimalli näyttää kunnanjohtajan silmin? Laura Enbuska-Mäki, kunnanjohtaja, Muonio
• Miltä donitsimalli näyttää kaupungin ilmastoasiantuntijan silmin? Maarit Talvitie, ilmastoasiantuntija, Oulu

Keke-kekkereiden kumppanit

Kekkerit toteutetaan laajassa yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tällä hetkellä mukana ovat ORSI -tutkimushanke (Towards Eco-Welfare State: Orchestrating for Systemic Impact (ORSI) -hanke, Jyväskylän yliopiston Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom, Helsingin yliopiston Kestävyystieteen instituutti HELSUS ja YK-liitto.