
7.6.2023
Kestävä kunta turvaa nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet tasavertaisesti samalla kun ottaa huomioon luonnon kantokyvyn ja planetaariset rajat.
Kestävän kehityksen kunta turvaa nykyisille ja tuleville asukkaille hyvän elämisen mahdollisuudet.
Taloudellinen toiminta sopeutetaan luonnon reunaehtoihin samalla kun tuetaan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Sosiaalisen kestävyyden ytimenä on yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja osallisuus, joita kunnat toteuttavat omassa toiminnassaan.
Sosiaalisesti kestävässä kunnassa panostetaan ylisukupolvisen huono-osaisuuden ennaltaehkäisyyn ja eriarvoisuuden kaventamiseen muun muassa ennaltaehkäisevien palvelujen avulla.
Kestävän kehityksen haasteena on, ettei yksikään maailman maa ole tavoittanut korkeaa hyvinvointia ekologisesti kestävällä tavalla.
YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 toimii kestävän kehityksen ohjaavana viitekehyksenä. YK:n jäsenmaat sopivat syyskuussa 2015 New Yorkissa järjestetyssä huippukokouksessa kestävän kehityksen tavoitteista ja toimintaohjelmasta, joiden on tarkoitus ohjata maailman kehitysponnisteluja vuoteen 2030 asti. Sopimukseen sisältyy 17 erilaista tavoitetta, jotka käsittelevät kestävää kehitystä.
Suomi on ollut yksi Agenda 2030:n toimeenpanon edelläkävijöistä. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on yksi käytännön työkaluista, jonka avulla Suomi on koonnut eri alojen toimijoita mukaan edistämään yhteisiä tavoitteita.
SDG-analyysiprosessi on kaupunkien, kuntien ja muiden organisaatioiden tarpeisiin kehitetty vuorovaikutteinen työpajamenetelmä, jonka päätavoitteena on lisätä organisaatioissa SDG-osaamista sekä kykyä ymmärtää ja halua toimia kestävän kehityksen tavoitteiden eteen.
Tutustu työkirjaan tästä.SDG-aloitusprosessi, muokattavat aloitusdiat
Sosiaalinen kestävyys on yksi kestävän kehityksen osa-alue ekologisen ja taloudellisen kestävyyden rinnalla. Sen ytimenä on yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja osallisuus, joita kunnat toteuttavat omassa toiminnassaan. Sosiaalisesti kestävässä kunnassa panostetaan ylisukupolvisen huono-osaisuuden ennaltaehkäisyyn ja eriarvoisuuden kaventamiseen muun muassa ennaltaehkäisevien palvelujen avulla. Muita tärkeitä näkökulmia ovat riittävä toimeentulo, yhdenvertaisuus, tasa-arvo, turvallisuus sekä palveluissa toteutuva sosiaalinen kestävyys. Sosiaalisesti kestävässä kehityksessä on pohjimmiltaan kyse kuntalaisten mahdollisuuksista vaikuttaa omaan elämäänsä kuntayhteisössään. Lue lisää sosiaalisesta kestävyydestä >>
Ekologinen kestävyys tarkoittaa biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttämistä sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttamista pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn. (kestavakehitys.fi)
Taloudellinen kestävyys tarkoittaa sisällöltään ja laadultaan tasapainoista kasvua, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Kestävä talous on edellytys yhteiskunnan keskeisille toiminnoille. Siihen pitkäjänteisesti tähtäävä talouspolitiikka luo otolliset olosuhteet kansallisen hyvinvoinnin vaalimiselle ja lisäämiselle. (kestavakehitys.fi)
Teknologinen kestävyys tarkoittaa, että pystymme rakentamaan kestävän teknologian ja infrastruktuurin avulla kestävää yhteiskuntaa huomioiden muut kestävyyden periaatteet. Digitalisaatio on yksi tällainen työväline.
Kuntalaki 1 §: Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Kestävä kunta turvaa nykyisille ja tuleville sukupolvillehyvän elämän mahdollisuudet tasavertaisesti samalla kun ottaa huomioon luonnon kantokyvyn ja planetaariset rajat. Kestävä kunta hyödyntää teknologiaa ja uudistaa palvelurakenteitaan. Ihminen, ympäristö, talous ja teknologia otetaan tasavertaisesti huomioon kaikessa kunnan suunnittelussa, budjetoinnissa, päätöksenteossa ja toiminnassa.
Haluamme olla edelläkävijämaa ja taata tulevaisuudessakin kansakuntamme onnellisuuden.
Suomi on yksi ensimmäisiä maita, jotka ovat asettaneet YK:n Agenda2030 kestävänkehityksen tavoitteiden saavuttamisellekansalliset painopisteet, toimenpiteet sekäseuranta- ja arviointijärjestelmät. Kunnat toteuttavat arviolta 2/3 ko. tavoitteiden toimeenpanosta ja kuntien toimintakytkeytyy lähes kaikkiin ko. tavoitteisiin. Kuntien päätösenteko ja seuraava valtuustokausi ovat kriittisiä Suomen Agenda 2030 -tavoitteidensaavuttamisen kannalta.
Kunnat kytkeytyvät suoraan kestävän kehityksen tavoitteiden laajaan kirjoon esimerkiksi koulutuksen, hoivan, puhtaan veden, energian, jätehuollon ja kestävän liikenteen järjestämisessä. Suomenkuntien vahvuuksia ovat koulutus ja osaaminen sekä vahvat paikallisdemokratiat ja osallistumisen mahdollisuudet.
Kuntien suurimmat kestävän kehityksen haasteet liittyvät ilmastonmuutokseen ja yhteiskunnan eriarvoistumiseen. Taloustilanne ja kaupungistuminen asettavat lisää haasteita monille kunnille.
Kuntapäättäjän tehtävänä on:
1) asettaa strategisia ja toiminnallisia tavoitteita
2) yksittäisissä päätöksissä ottaa samanaikaisesti huomioon ihminen, ympäristö ja talous
3) luoda hyvät toimintaedellytykset tavoitteiden toteuttamiselle kuntaorganisaatiossa ja kuntayhteisössä
4) seurata ja arvioida tavoitteiden toimeenpanoa
5) seurata asukkaissa, kunnassa ja toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia sekä päivittää ja uudistaa tavoitteita.
Kunta organisaation johtamisen näkökulmasta:
Kuntien kestävän johtamisen näkökulmasta on ensisijaista ottaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet strategian, ohjelmien, suunnitelmien ja budjetoinnin pohjaksi. Tämä tarkoittaa, että kestävän kehityksen tavoitteet ovat viranhaltijoiden ja päättäjien selkänojana strategiassa. Tämän jälkeen ne huomioidaan myös erilaisia suunnitelmia, kuten hyvinvointikertomusta ja talousarviota valmistellessa. Ilmastobudjetointi on puolestaan malli, jossa budjetin ilmastovaikutuksia arvioidaan varmistaen näin kestävän kehityksen ekologisen näkökulman huomioiminen. Lisää ilmastobudjetoinnista
Indikaattorit ja mittarit ovat johtajan keskeisimpiä työvälineitä. Strategiaa valmistellessa on tärkeä pohtia kestävän kehityksen mittareita ja nivottaa ne osaksi strategiaindikaattoreita ja kunnan omaa säännöllistä raportointia ja suunnittelua, jotta löydetään paikalliset haasteet ja vaikuttavimmat toimenpiteet. Mittarit ohjaavat myös muita suunnitelmia, talous- ja muita raportointiasiakirjoja.
Johtamisella on kunnissa tärkeä rooli tukea luottamushenkilöiden työtä. Kestävän kehityksen näkökulmasta olennaista on, että luottamushenkilöt tekevät päätöksiä, joilla edistetään pitkällä tähtäimellä kestävän kehityksen tavoitteita. Tämän takia on tärkeä arvioida yksittäisten päätösten vaikutuksia eri näkökulmista niin lyhyellä kuin myös pitkällä aikavälillä. Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus arvioida päätösten vaikutuksia osana päätösten valmistelua. Kuntaliitossa on kehitetty tähän päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin mallin, joka tuottaa yhteisen ymmärryksen kaikkien päätösten mahdollisista vaikutuksista ympäristölle, ihmisille ja taloudelle. Tähän on myös kehitetty oma työkalu. Lisää päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnista täällä. Kuntaliiton suosituksen arviointikehikko on kokonaisvaltainen, mutta kestävän kehityksen näkökulmasta on hyvä pitää mielessä erityisesti sosiaalinen, ekologinen sekä taloudellinen ulottuvuus.
Kestävää kehitystä edistetään kunnissa merkittäviltä osin hankintojen kautta. Kunnat ovat aktiivisia kilpailuttajia niin tuotteissa kuin myös palveluissa. Hankintoja tehtäessä on erittäin tärkeää huomioida kestävän kehityksen periaatteet. Näin kehitetään myös kestävän kehityksen huomioivia yrityksiä. Hyvä on myös huomioida, että hankinnan perusteet kumpuavat strategiasta ja niistä on hyvä tiedottaa paikallisia yrityksiä hyvissä ajoin, jotta ne voivat kehittää omia palveluitaan yhä kestävämpään suuntaan. Kuuntele täältä podcast kestävistä hankinnoista.
Suomen Kuntaliitto tukee kuntia kestävän kehityksen edistämisessä.
Suomen Kuntaliitto on linjannut omaa ja kuntien kestävän kehityksen työtä muun muassa omalla kestävän kehityksen toimintaohjelmallaan ja linjauksilla.
Kuntaliitto on tehnyt Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen, jossa Kuntaliitto lupaa toteuttaa kestäviä ratkaisuja omassa toiminnassaan sekä kannustaa kuntia laatimaan oma Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus.
Anna oma sitoumuksesi osoitteessa Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus
Kunnat ovat tärkeässä roolissa sekä paikallisen että valtakunnallisen kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Alkaneella valtuustokaudella asetetaan strategisia tavoitteita ja tehdään lukuisia päätöksiä, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia tuleville sukupolville.
Kestävä kunta turvaa sekä nykyisille että tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet tasavertaisesti samalla, kun ottaa huomioon luonnon kantokyvyn ja planetaariset rajat. Työ kestävän kehityksen puolesta on samalla työtä kunnan kilpailukyvyn, kehityksen ja vetovoiman puolesta myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.
Teimme tueksesi tämän kuntien kestävän kehityksen julkaisun, joka esittelee neljä erilaista skenaariota tulevaisuuden kunnista, sekä lukuisia toimenpiteitä eri kokoisille kunnille kohti kestävämpää tulevaisuutta. Toimenpiteet ovat kunnissa hyväksi havaittuja keinoja ja käytäntöjä niin johtamisen, sosiaalisen kestävyyden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden, ilmaston ja ympäristön sekä taloudellisen kestävyyden rakentamiseksi.
Toivottavasti löydät vinkkejä siihen, miten sinun kunnassasi rakennetaan kestävää tulevaisuutta. Tärkeintä on löytää työkalut, jotka soveltuvat oman kunnan toimintaan parhaiten, ja joiden kautta kestävän kehityksen työssä päästään parhaiten vauhtiin. Oppia voi ottaa myös muun kokoisilta kunnilta.
Tarkempaa tietoa julkaisuissa esitellyistä toimenpiteistä löytyy täältä.
Kestävät kunnat 2030 -ennakointijulkaisu (julkaisu)
Kestävä kehitys kunnissa – Lähtölaskenta uhkakuvasta unelmaan (kirjoituksia tulevaisuuden skenaarioista)
Kuntaliitto yhteistyökumppaneiden kanssa järjesti kestävän kehityksen Teams-tilaisuuksia keväällä ja syksyllä 2021.
Tilaisuudet olivat kuntapäättäjille ja viranhaltijoille suunnattuja avoimia tilaisuuksia, joissa kuntaedustajat, tutkijat, yhteistyökumppanit ja Kuntaliiton asiantuntijat keskustelevat kestävään kehitykseen liittyvistä teemoista. Keskustelutilaisuuksissa pääset kuulemaan muiden kuntien käytänteistä ja toimenpiteistä, saat herätteitä tutkijoilta ja sparrausta asiantuntijoilta.
Kestävän kehityksen keskustelutilaisuudet antoivat lisätietoja, mitä kestävä kehitys tarkoittaa kuntien toiminnassa, miten kunnat edistävät YK:n Agenda2030 tavoitteita sekä mitä kestävä kehitys tarkoittaa kuntajohtamiselle. Yhteinen tavoitteemme on luoda edellytyksiä tulevaisuuden kestävälle kunnalle, joka ottaa tasavertaisesti huomioon ihmisen, ympäristön ja talouden kaikessa kunnan suunnittelussa, budjetoinnissa, päätöksenteossa ja toiminnassa.
#kekekekkerit
Tällä kertaa keke-kekkereiden teemana on sosiaalisesti kestävä kehittäminen. Tilaisuus järjestetään Teamsin kautta.
Ohjelma
13.30 Tervetulosanat
Erityisasiantuntija, ratkaisupäällikkö Maria Salenius, Kuntaliitto
13.40 Asuinalueiden erilaistuminen – kaupunkien kestävyystoimien kutsumaton vieras
Tutkija Antti Wallin, Tampereen yliopisto, ORSI-tutkimushanke
Kysymyksiä ja keskustelua
14.10 Kommenttipuheenvuoro
Asumisen asiantuntija Laura Hassi, Kuntaliitto
14.25 Sosiaalinen ja ekologin kestävyys Jyväskylän Kankaalla
Projektipäällikkö Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, Jyväskylän kaupunki
14.55 Sosiaalisesti kestävä osallisuus - voiko sitä syödä?
Asiantuntija Ville Nieminen, Kuntaliitto
Kysymyksiä ja keskustelua
15.15 Kommenttipuheenvuoro
Kehittämispäällikkö Hanna Karojärvi, Tampereen kaupunki
Kysymyksiä, keskustelua ja päätössanat
15.30 Tilaisuus päättyy
Klo 9.00-12.00
Tällä kertaa keke-kekkereiden teemana on ilmastobudjetointi, jonka avulla ilmastotavoitteiden käytännön toimeenpano voidaan kytkeä osaksi kunnan talousjohtamista ja tehdä ilmastotyö uudella tavalla näkyväksi. Näillä kekkereillä esitellään ilmastobudjetoinnin aloittamista, hyviä käytäntöjä ja saamme asiantuntijoilta sparrausta, miten omassa kunnassa ilmastobudjettia voi lähteä rakentamaan ja kehittämään!
Ilmastobudjetointi pähkinänkuoressa: mitä ja miksi?
Ilmastobudjetointi käyntiin kunnassa: Näin se tehdään
Ilmastobudjetointiklinikat
Tilaisuus toteutetaan yhdessä Motivan, SYKEn ja Tampereen kaupungin kanssa.
Kestävän kehityksen viikon keke-kekkereiden teemana on tulevaisuuden kestävät kunnat ja erityisesti käytännön toimenpiteet, joita kunnat voivat tehdä rakentaakseen kestävämpää tulevaisuutta. Keke-kekkereillä esiteltävät toimenpiteet nostetaan pääosin Kuntaliiton Kestävät kunnat -ennakointiraportista, joka julkistetaan tilaisuudessa.
Näillä kekkereillä esitellään joukko kestävän kehityksen hyviä käytäntöjä ja saamme tutkijoilta sparrausta, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota. Tule tutkimaan ja oppimaan, millä keinoin kunnat ovat edistäneet kestävää kehitystä!
OHJELMA
Kuntaliiton tervehdys, Markus Pauni, Strategia- ja kehitysjohtaja
Kestävät kunnat 2030 -ennakointiraportin julkistus, Sini Sallinen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto, Tutustu raporttiin
Ennakointiprosessi ja tulokset tutkijan silmin, Anni Jäntti, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
Ekologisesti painottunut kunta - toimenpiteitä
Kestävä kunta - toimenpiteitä eri toimialoilta
Esimerkkikuntien toimenpiteiden arviointi kestävän kehityksen näkökulmasta, Juha Peltomaa, erikoistutkija, SYKE
klo 14-15.30, Teams
Tilaisuuden avaus, fasilitoijana erityisasiantuntija Mari Sjöström
Keskustelu kuntaesimerkein: Lasten ja nuorten kasvatus- ja koulutuspalvelut uuden edessä
Minna Rovio, opetuspalveluiden päällikkö, Imatran kaupunki
Petra Larvus, opetuksen suunnittelija, Lahden kaupunki
Tanja Tuulinen, ympäristökasvatuksen asiantuntija, Keski-Suomen ELY-keskus
Jenni Kauppila, vaikuttamistyön vastaava, YK-liitto
Keskustelun juontaa kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen, Kuntaliitto
Keskustelu: Aikuiset ja koulutus - Miten koulutuspalveluilla vastataan monipuolisiin tarpeisiin ja kestävän kehityksen vaateisiin?
Riikka-Maria Yli-Suomu, liiketoiminnanjohtaja, Omnia sekä työllisyysrahaston selvityshenkilö, Sosiaali- ja terveysministeriö
Pekka Fredriksson, lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön johtaja, Oulun kaupunki
Keskustelun juontaa erityisasiantuntija Sami Niemi, Kuntaliitto
Loppupuheenvuoro kestävä kehitys edellyttää uudenlaista osaamista
yliopistotutkija Mikael Puurtinen
Kaikki tilaisuudet pidetään klo 14.00-15.30.
Ohjelma: keskiviikko 12.5., 14.00-15.30
Miksi kestävyyden johtaminen on tärkeää 2020-luvulla? Miten kestävyyttä johdetaan ja toimeenpannaan kunnissa? Miten kestävyys näkyy kuntastrategioissa? Miten sitä mitataan ja mitä hyötyä mittaamisesta on?
Maaliskuun toisilla keke-kekkereillä teemana on sosiaalinen kestävyys. Mistä sosiaalisessa kestävyydessä on kysymys? Kuinka asiaa lähestytään tutkimuksessa? Entä kuinka kunnat ovat soveltaneet näkökulmaa johtamiseen? Miten ennalta ehkäisevillä palveluilla edistetään sosiaalista kestävyyttä? Kekkereiden kuullaan esimerkkejä neljän kunnan käytännöistä ja käydään vuoropuhelua johtamisen ja sivistyspalveluiden roolista kuntalaisten hyvinvoinnin vahvistamisessa. Tervetuloa mukaan linjoille ja keskusteluun!
Ohjelma: perjantai 19.3., 14.00-15.30
Mari Ahonen-Walker, erityisasiantuntija, Kuntaliitto - Tilaisuuden avaus
Tuuli Hirvilammi, yliopistotutkija, Tampereen yliopisto -Tutkijan puheenvuoro - johdatus sosiaaliseen kestävyyteen
Keskustelu: Sosiaalinen kestävyys strategisesta ja kuntajohtamisen näkökulmasta
Lauri Hietanen, Kestävä Espoo-ohjausryhmän jäsen, nuorisovaltuuston jäsen, Espoon kaupunki
Henna Hovi, kaupunginvaltuutettu, kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja, Kouvolan kaupunki
Sari Rautio, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Hämeenlinnan kaupunki
Keskustelu: Sosiaalinen kestävyys sivistyspalveluiden näkökulmasta
Jouni Erola, nuorisojohtaja, Joensuun kaupunki
Mika Penttilä, sivistysjohtaja, Oulun kaupunki
Maria Salenius, erityisasiantuntija, Kuntaliitto - Yhteenveto ja Kuntaliiton sosiaalisesti kestävät kunnat -kokonaisuus
Maaliskuun ensimmäisillä kekekekkereillä pöytään on katettu uunituoretta asiaa julkisten hankintojen johtamisesta ja ilmastobudjetoinnista. Tule keskustelemaan siitä, miten hankintojen ja ilmastobudjetoinnin avulla sinun kunnassa voidaan edistää kestävää kehitystä.
Ohjelma: perjantai 5.3., 14.00-15.30
Helmikuun 12. päivä avataan näkymä ekologisesti kestävän kunnan tulevaisuuteen: Mitä kunta voi käytännössä tehdä noudattaakseen niin sanottua luonnon kokonaisheikentymättömyyden periaatetta? Mitä ekologinen kompensaatio tarkoittaa, voidaanko siihen velvoittaa ja miten kunta voi varautua asiaan? Webinaarissa kuullaan myös uudistuvan Maankäyttö- ja rakennuslain vaikutuksista rakennusten ilmastovaikutusten sääntelyyn.
Ohjelma: perjantai 12.2., 14.00-15.30
Kekkereillä saat jäsennyksen, mitä kaikkea tarkoittaa kestävä kehitys ja miten se näkyy kuntien toiminnassa. Tutustumme maailmalla kehitettyyn donitsitalouden malliin, joka perustuu tasapainoon ihmisten välttämättömien tarpeiden ja planeetan rajojen välillä. Pääset myös tutustumaan Amsterdamin kaupungissa pilotoituun kestävän kehityksen donitsitalousmalliin.
Ohjelma: torstai 28.1., 14.00-15.30
Kekkerit toteutetaan laajassa yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tällä hetkellä mukana ovat ORSI -tutkimushanke (Towards Eco-Welfare State: Orchestrating for Systemic Impact (ORSI) -hanke, Jyväskylän yliopiston Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom, Helsingin yliopiston Kestävyystieteen instituutti HELSUS ja YK-liitto.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.