Toiveena Säätytalolle: liikkumavaraa ja työrauhaa!

Tänään alkavissa hallitusneuvotteluissa on paljon pelissä myös kuntakentän tulevaisuuden näkökulmasta. Säätytalolle kokoontuvat puolueet pääsevät nyt sovittamaan myös kuntia koskevat linjauksensa yhteen ensimmäistä kertaa Suomessa. Siksikin lopputulosta on tavallista vaikeampaa ennakoida, mutta pari erityistä toivetta voi Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteiden kyytipojaksi esittää.

Julkisen talouden sopeuttamisen tarpeesta on laaja yhteisymmärrys. Kuntasektorin siihen tarjoaman ratkaisun ytimessä on normien keventäminen ja liikkumavaran lisääminen tehtävien toteuttamisessa. Se edistäisi kustannustehokkuutta ja tuottavuutta sekä erilaisten olosuhteiden ja tarpeiden huomioimista.

Tästä olisi syytä käynnistää määrätietoinen valmistelu. Myös kokeilut olisivat hyvä keino edetä. Uusista kustannuksia tuovista velvoitteista olisi luonnollisesti pidättäydyttävä ja seurattava entistenkin vaikutuksia aidosti. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamista tarvitaan muun muassa siksi, että rahoitus huomioisi paremmin kuntien uuden tehtäväkentän.

Sopeuttamistoimia tehtäessä on tärkeää katsoa julkista taloutta kokonaisuutena eikä langeta osaoptimointiin. Jos ”säästöjä” nyt haettaisiin perinteisellä kaavalla esimerkiksi leikkaamalla kuntien valtionosuuksista, kohdistuisi se uudessa kuntataloudessa käytännössä koulutukseen tai pakottaisi kuntia verojen korotuksiin.

Kasvava velkaantuminen ja korkotason nousu paineistavat myös kuntataloutta. Samalla investointitarpeet ovat mittavia. Valtio ei voi laskea esimerkiksi vastuulleen muutoinkin kuuluvien suurten infrahankkeiden toteuttamista sen varaan, että puolittuneiden kuntatalouksien tulovirralla tai epämääräisillä omaisuusarvojen nousuilla niitä rahoitettaisiin.

Työrauhaa puolestaan tarvitaan, koska kuntakenttä elää jo valmiiksi keskellä historiallisen suuria roolin, tehtävien ja rahoituksen uudistuksia niin soten kuin TE-palvelujenkin osalta. Tämä ei tarkoita, etteikö myös korjaussarjoille olisi molemmissa tarvetta.

Sote on monin osin vaiheessa. Edes kaikki talouteen vaikuttavat siirtolaskelmat eivät ole vielä valmistuneet. Yhdyspintojen rakentaminen kuntien ja hyvinvointialueiden välille on alkuvaiheessa. Sote-toimitilojen osalta vaalikauden aikana tullaan mittaviin uudelleenjärjestelyihin hyvinvointialueiden vuokrausvelvoitteen päättyessä.

Myös työllisyys- ja elinkeinopalvelujen järjestämisvastuun siirto kunnille vuoden 2025 alusta muuttaa merkittävästi kuntien asemaa. Kuntien vastuu edistää TE- ja kotouttamispalveluilla kasvua, työllisyyttä, yrittäjyyttä ja osaamista sekä etsiä ratkaisuja työvoimapulaan kasvaa. Vahva tuki uudistuksen toimeenpanolle on nyt erityisen tärkeää. 

Kuntien liikkumavaran lisääminen, itsehallinnon vahvistaminen ja työrauha eivät vaadi lisää rahaa, mutta auttavat meitä turvaamaan myös hyvinvointiyhteiskunnan talouden perustaa. Ikääntyvässä Suomessa ja poikkeuksellisen epävakaassa toimintaympäristössä se on jo paljon.

Kirjoittajasta lyhyesti

Kirjoittaja on Kuntaliiton varatoimitusjohtaja.

Twitterissä: @TimoReina

Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme