Kuntatalouden sopeutuspaineet palaavat pöydälle

Kuntien ja kuntayhtymien kevään 2025 kehitysarvio julkaistiin pitkän odotuksen jälkeen toukokuun puolivälissä. Edellisestä kuntatalouden ennustepäivityksestä oli kulunut jo reilusti yli puoli vuotta. Kuntatalouden ennusteeseen olivat sujahtaneet tällä aikavälillä sisälle muun muassa tilastopäivitykset vuodelta 2024, kehysriihen päätökset työn verotuksen ja yhteisöverokannan keventämisestä sekä valtiovarainministeriön uusi suhdanne-ennuste. 

Vaikka valtiovarainministeriö on hyödyntänyt puoliväliriihen veronalennuksia koskevissa taustalaskelmissaan hyvin optimistisia kasvuoletuksia niin kuntatalouden talousnäkymiä leimaa edelleen synkkyys. Kevään 2025 kuntatalousohjelmaan liittyvä ministeriön tiedote paketoitiin saatesanoilla: ”Epävarmuus ja eriytyminen varjostavat kuntataloutta. Kuntien taloudessa on edelleen tuntuva sopeuttamistarve”. 

Kuntien ja kuntayhtymien kirjanpidon mukainen ennuste on todellakin erittäin heikko. Kaiken lisäksi muutos suhteessa vuoden 2024 varsin tasapainoiseen tilaan on hyvin suuri. Esimerkiksi tilikauden tuloksen ennakoidaan heikentyvän tänä vuonna yli miljardilla eurolla. Tulos pysyy nollan tuntumassa hallituskauden loppuun asti ja investointien jälkeinen rahavirta romahtaa noin -1,5 miljardiin euroon. Velkaantuminen keskittyy suuriin kaupunkeihin. 

Kunnissa on tuntuva sopeuttamistarve

Talousnäkymien heikentyminen merkitsee sitä, että sopeutuspaineet jatkuvat kunnissa ja kaupungeissa. Sopeuttamistarve on tuntuva. Vuosikatetta on vahvistettava pikaisesti erityisesti pienissä, alle 5000 asukkaan kunnissa, joista noin 30 kunnan vuosikate on painumassa ensi vuonna painelaskelmien mukaan pakkaselle. 

Kuntien talousnäkymää haastaa erityisesti väestön keskittyminen ja epävarmuus kansainvälisen kehityksen ja työttömyyden suhteen. Vielä puoli vuotta sitten valtiovarainministeriö ennakoi vuoden 2026 työttömyysasteeksi 7,2 prosenttia, mutta nyt ennuste pyörii 8,3 prosentissa. Sote-uudistuksen poikkeuserät ovat väistyneet, ja kuntien kulut kasvavat hintapaineiden, TE- ja hallituksen muiden uudistusten myötä. Uusi kunnallinen palkkasopimuskin toi kunnille satojen miljoonien eurojen lisäkustannuksen. Kuntien tulot polkevat sen sijaan lähes paikallaan, sillä talouskehitys on hidasta ja kuntien valtionosuusrahoitukseen kohdistuu leikkauksia ja takaisinperintöjä. Lähtökohdat uusille kunnanvaltuutetuille eivät ole millään lailla helpot. Helppoa ei näinä aikoina ole tosin muillakaan toimialoilla tai hallinnoissa. 

Kuntapolitiikka pyörii ympyrää

Kuntatalouden heikentyvä talousnäkymä ei yllätä, vaikka tunnusluvut näyttävätkin nyt pahoilta. Näkymä on ollut itse asiassa samankaltainen jo monien vuosien ajan. Ehkä suurin yllätys tämän hallituskauden puolivälissä onkin se, että lukuisista julkisen talouden sopeutuspäätöksistä huolimatta kuntatalouden iso kuva ja haasteet pysyvät vuodesta toiseen ennallaan. 

Hallitukset pyrkivät parantamaan palveluita ja vahvistamaan kuntataloutta, mutta paperinmakuisista tavoitteista käteen jää vain tiukentuva valtionohjaus ja supistuva valtionrahoitus. Tällä linjalla kuntatalous ei ole vahvistunut, eikä parannusta ole näkynyt myöskään valtiontaloudessa. Kuntapalveluiden laadusta tai vaikuttavuuden kehityksestä taas ei pysty kukaan sanomaan yhtään mitään, koska sitä tietoa ei ole rohkeutta kerätä. Kuntapolitiikka pyörii ympyrää.  

Sanat tuovat mieleeni Isaac Senen kappaleen Ympyrä, jossa Turisti räppää:

”Oisin voinu antaa sul kaiken, vannon, bebe
Mul on rahaa, mä pistän haisee, vannon, bebe
Mut kato tää
Et ees maindaa näköjää
Sä et tajuu, tuhoot tän, ku sä pyörit”