Monta totuutta kuntien norminpurusta

Kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen tiedotti 19. maaliskuuta tiedotustilaisuudessaan, että ”90 kuntien normia on jo purettu tai keventymässä”. Kuntaliiton Normitutka samalta päivältä osoittaa, että eduskunta on tällä hallituskaudella vähentänyt kunnilta 17 velvoitetta.

Valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton luvut ovat kaukana tosistaan. Kuntaliiton mielestä ollaan myös kaukana hallituksen asettamista säästötavoitteista.

Kunnat ja muut organisaatiot tekivät 468 normien kevennykseen tähtäävää ehdotusta talvella 2024.

Nyt valtiovarainministeriö tiedotti, että 20 kuntien ehdotusta on edistetty eduskunnan hyväksymällä lailla. Kuntaliiton mielestä näistä 8 koskee kuntien velvoitteiden keventämistä.

Esimerkiksi sairaalaopetuksen konsultatiiviset palvelut eivät ole kuntien velvoitteiden vähennys, vaan lisäys. Pidennetty oppivelvollisuus -termin muuttaminen varhennettu oppivelvollisuus -termiin ei ole kuntien velvoitteiden vähentämistä.

Valtiovarainministeriö tiedotti myös, että 14 kuntien ehdotusta on osittain edistetty lailla. Kuntaliiton mielestä näistä 11 koskee kuntien velvoitteiden keventämistä. Opetustyön lomakkeiden yksinkertaistamisessa ja rahoitusjärjestelmän uudistamisessa ei ole kyse kuntien velvoitteiden vähentämisestä.

Valtiovarainministeriön mukaan 56 kuntien ehdotusta etenee muutettavaksi kokonaan tai osittain. Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilu on mainittu yhteensä neljä kertaa. Listoissa on siis päällekkäisyyksiä.

Esimerkiksi lehtileikkeleiden arkistoinnissa ei ole kyse kuntien lainsäädännön purkamisesta, vaan Kansallisarkiston päätösten uudistamisesta. Työkanava Oy -nimisen valtion omistamaan osakeyhtiöön liittyvän lain kumoaminen ei liity kuntien velvoitteiden keventämiseen.

Tupakkalakiin liittyvissä muutoksissa on kyse pikemmin velvoitteiden lisäämisestä, ei keventämisestä.

Sosiaaliturvauudistus, Työttömyysturvalain ja toimeentulolain uudistaminen, ulkomaisten tutkintojen tunnistaminen, tai aluehallintoviranomaisten valvontaoikeuden laajentaminen eivät vähennä kuntien velvoitteita.

Totuus on se, että tällä hallituskaudella edustakunta on hyväksynyt tähän mennessä kunnille ja kaupungeille 14 kokonaan uutta velvoitetta, samalla kun vähennettyjä tai kevennettyjä velvoitteita on ollut 17.

Hallitus asetti vuonna 2024 tavoitteeksi, että kuntien normeja kevennetään 100 miljoonan euron edestä. Valtio on norminpurun varjolla jo leikannut kuntien rahoitusta 23 miljoonalla eurolla.

Tähän mennessä päätetyt kuntien normien kevennykset eivät vähennä kuntien työtä eikä hallinnollista taakkaa juuri ollenkaan. Nyt päätetyillä kevennyksillä on karkeasti arvioiden alle 10 miljoonan euron säästöpotentiaali. Osa kevennyskohteista saattaa jopa lisätä kuntien työtä.

Valtiovarainministeriö on myös listannut, että 177 kuntien ehdotusta on vielä arvioimatta tai arviointi on kesken. Kunnat ja Kuntaliitto peräänkuuluttavat näiden rivakkaa arviointia.