Digitalisaatiodialogit: kaikki edellytykset hyvään muutokseen ovat olemassa, mutta osaammeko johtaa ja uskallammeko toimia?

Kuntien digiviikolla 2026 toteutettiin digitalisaatiodialogit, joiden idea oli kutsua eri näkökulmia edustavia asiantuntijoita yhdessä keskustelemaan kuntien ja koko julkisen hallinnon digitalisaatiosta. Ryhmien kokoonpanoissa oli kuntien, valtionhallinnon, virastojen, tutkijoiden, kansalaisjärjestöjen edustajia tuomassa omia ajatuksiaan mukaan yhteiseen keskusteluun Dialogien muistiinpanoista julkaistu yhteenveto kuntien digiviikon aineistoissa.

Keskustelumuistiinpanoja lukiessa piirtyi kuva suomalaisen julkisen sektorin digitalisaatiosta: ymmärrys oikeasta suunnasta on kasvanut – mutta tekeminen hajautuu ja vaikuttavuus jää vajaaksi. Yhteinen viesti keskusteluista rohkaisee ja haastaa: meiltä ei puutu edellytyksiä, vaan kykyä tehdä asioita yhdessä, pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti. Erityisesti johtamiseen palattiin useissa eri dialogeissa.  

Digitalisaatio on ennen kaikkea muutoksen johtamista

Keskeisin oivallus on yksinkertainen: digitalisaatio ei ole teknologiaprojekti, vaan johtamiskysymys. Onnistuminen riippuu siitä, miten selkeästi suunta asetetaan, miten johdon sitoutuminen näkyy arjessa ja miten digitalisaatio kytketään organisaation ytimeen.

Kyse on toimintatapojen, kulttuurin ja osaamisen muutoksesta. Teknologia kyllä kehittyy, mutta hyödyt syntyvät vasta, kun henkilöstö ymmärtää, miksi muutosta tehdään ja miten se auttaa omassa työssä. Luottamus, osallistaminen ja selkeä viestintä ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin yksikään järjestelmä.

Vaikka rahoituksen haasteet tunnistettiin, monissa keskusteluissa päädyttiin siihen, että kriittinen muutoksen este on kyky johtaa monimutkaista, systeemistä muutosta niin kunnissa, kuin koko julkisessa hallinnossa sen eri tasoilla. Siiloutuneet organisaatiot kehittävät ja uudistuvat omista lähtökohdistaan. Pahimmillaan oman toiminnan vaikutuksia muihin organisaatioihin ei edes haluta tarkastella tai tunnistaa, mikä voi kuntien kaltaisille toimijoille aiheuttaa paljon ongelmia, sillä kunnat joutuvat sovittamaan toimintaansa yhteen lähes kaikkien valtion virastojen kanssa. On hankalaa, jos jokainen pelaa vain omaa peliään.  

Kansainvälinen toimintaympäristö tarjoaa mahdollisuuden

Globaalissa keskustelussa digitalisaatio nähdään usein uhkien kautta esimerkiksi ajankohtaisen digisuvereniteettikeskustelun riskien kautta, mutta digiviikon dialogeissa painopiste kääntyi mahdollisuuksiin. Suomella on vahvat lähtökohdat korkean osaamistason, laadukkaiden tietovarantojen ja toimivan ja vakaan hallinnon myötä. EU:n sääntely, nähdään usein jarruna, mutta se voi olla myös kilpailuetu. Luotettava ja turvallinen datan käyttö voi olla yhä tärkeämpi valttikortti kansainvälisessä kilpailussa.

Yhteistyö on välttämätöntä – mutta ei vielä toimivaa

Yhteistyön merkitys tunnistetaan laajasti, mutta käytännön toteutus ontuu. Erityisesti pienille kunnille yhteistyö ei ole valinta, vaan edellytys kehitykselle. Hankemaailma tuo tervetulleita kehitysaskelia, mutta hankemaailmasta tulisi päästä myös kohti jatkuvaa kehittämistä. Päällekkäinen kehitystyö, lyhytkestoiset hankkeet ja osaamisen katoaminen projektien päättyessä hidastavat edistymistä. Vaikuttava yhteistyö edellyttäisi selkeästi yhteisiä tavoitteita, pitkäjänteisiä rakenteita ja kansallista koordinaatiota ja tiedon avointa jakamista. Kannusteita yhteistyöhön ja aidosti skaalautuvia ratkaisuja kaivattiin.  

Projektilähtöinen kehittäminen on tämän päivän tapa toimia, mutta keskusteluissa kaivattiin myös jatkuvuutta – kehitetään paljon, mutta yhdessä liian vähän – ja liian lyhytjänteisesti. Epäselvä vastuunjako luo tehottomuutta ja sitä, että aina tärkeitäkään asioita ei saada eteenpäin. Myös mittareissa olisi kehitettävää, eikä vaikuttavuutta mitata, tai osata mitata. Sopivia mittareita tarvitaan, jotta vaikuttavuutta voidaan todentaa.  

Keskusteluissa nousi esiin myös huolestuttava kehitys: kuntien väliset erot digitalisaatiossa kasvavat. Suurilla kaupungeilla on resurssit ja verkostot. Pienet kunnat kamppailevat osaamisen ja rahoituksen kanssa. Yhteiset ratkaisut ja kansallinen tuki ovat välttämättömiä, jotta koko kuntakenttä pysyy mukana kehityksessä, mutta tuen tulisi perustua aitoon yhteiseen keskusteluun ja yhteistyöhön, ei saneluun.  

Digitalisaatio ei saa lisätä eriarvoisuutta

Digipöhinän ja tekoälyinnostuksen keskellä on varmistettava, että vaihtoehtoiset asiointitavat säilyvät ja helposti lähestyttävä kansalaisten digituki toimii. Toimiva yhteiskunta pitää huolen myös heistä, jotka eivät ole luonnostaan osaavia digin hyödyntäjiä. Lisäksi tähän liittyy vahvasti eettinen näkökulma: jos digitalisaation avulla helpotetaan suurimman osan elämää ja synnytetään myös säästöjä, eikö ole vain oikein suunnata osa säästyvistä resursseista heikoimpien kansalaisten tukemiseen  

Suomella ja suomalaisilla kunnilla on kaikki edellytykset onnistua digitalisaatiossa ja tekoälyn hyödyntämisessä. Seuraava askel on yhteinen päätös toimia – rohkeasti, pitkäjänteisesti ja vaikuttavasti. Kaiken kehittämisen lähtökohtana tulee olla kuntalainen. Digipalveluiden on oltava: helppokäyttöisiä, saavutettavia ja yhdenvertaisia - kuntalainen on pidettävä keskiössä.  

Tutustu myös Kuntaliiton käynnistämään Älykäs kuntatuottavuus -ohjelmaan, jonka avulla Kuntaliitto pyrkii tukemaan entistä vahvemmin kuntien digimuutosta: uudistumista, tuottavuuden mittaamista, yhteentoimivuutta ja johtamisen ja osaamisen kehittämistä (linkki https://www.kuntaliitto.fi/kuntajohtaminen-ja-digitalisaatio/alykas-kun… )