Tuottavuus toteutuu tiedon hyödyntämisellä, ei tiedon keräämisellä

Kuntamarkkinoilla 2026 Kuntaliitto järjesti paneelin otsikolla ”Tuottavuusloikka tiedon avulla - mitä seuraavalla hallituskaudella tarvitaan”. Paneelissa esitettiin myös Turun kaupungin tutkimuspäällikön Elise Haapamäen videotervehdys, jossa hän kertoi arjen kokemuksia datan hyödyntämisen haasteista kaupungin tiedolla johtamisen ja tutkimuksen tarpeista käsin. Tämä blogi perustuu paneelin ja videon sisältöön. 

Paneeliin osallistuivat kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen, johtaja Maria Nikkilä Tampereen kaupungilta, kunnanjohtaja Mikael Grannas Sipoosta, ohjelmajohtaja Jonna Heliskoski Sitrasta ja pääjohtaja Markus Sovala Tilastokeskuksesta ja paneelin juonsivat Kuntaliiton tietojohtaja Tom Holmroos ja digitalisaatio- ja tietoyhteiskunta-asioiden johtaja Elisa Kettunen. 

Meillä on kehitystä lamauttava ristiriita. Dataa syntyy ja kerätään valtavasti, mutta keräämisen tarkoitus ja hyödyntäminen tuntuvat jäävän jalkoihin. Koemme kollektiivista turhautumista, kun tietoa kirjataan useisiin järjestelmiin, ja aikaa kuluu tehtäviin, jotka ovat pois ihmisten kohtaamisesta, palveluiden kehittämisestä ja varsinaisesta asiantuntijatyöstä. 

Tarkoituksena ei ole datan keruulla lisätä hallinnollista kuormaa entisestään, vaan helpottaa työtä ja mahdollistaa ajan kohdistaminen muihin huomiota tarvitseviin asioihin. Tässä sudenkuopassa nyt kuitenkin olemme. Mitä siis tehdä? 

Tarvitsemme ymmärrystä siitä, mitä tarkoitusta varten tietoa kerätään, miten sitä hyödynnetään ja mitä hyötyä tiedon tuottamisesta syntyy takaisin kunnille, palveluille ja kansalaisille. Laadukkaat, avoimet ja vertailukelpoiset tilastot ovat välttämättömiä kuntien johtamiselle ja demokraattiselle päätöksenteolle. Kerran kerätyn tiedon pitäisi palvella useita käyttötarkoituksia, niin työntekijöiden kuin kansalaisten näpyttelyä helpottamaan. Kuntien näkökulmasta olisi tärkeää, että kerran kerätty tieto olisi hyödynnettävissä tehokkaasti kaikkien julkisen hallinnon toimijoiden käyttöön ilman tarpeetonta lisätyötä tai kustannuksia. 

"Haluamme toiminnan tehokkuuden lisäksi kiinnittää huomiota myös vaikuttavuuteen. Tuottavuuteen viittaamalla emme siis puhu ainoastaan eurojen säästämisestä, vaan myös toiminnan laadun tarkastelusta ja hyötyjen konkretisoitumisesta säästöjä laajemmin, kuten palvelujen onnistumisena asiakkaan näkökulmasta."

Pullonkaulana ei ole tiedon puute, vaan hajanaisuus ja kustannukset. Tampereen kaupungilta johtaja Maria Nikkilä muistutti paneelissa, että edelleen on myös paljon tietoa, joka ei ole saatavissa rakenteellisessa muodossa. Tietoa tuotetaan eri rakenteilla, eri järjestelmissä ja erillisiin tarkoituksiin. Kunnat tuottavat merkittävän osan tiedon perustasta, mutta joutuvat usein ostamaan jalostettua tietoa takaisin omaan käyttöönsä. Tämä johtaa väistämättä epätarkoituksenmukaiseen tasapainoiluun hallinnollisen kuorman, tiedon hankinnan kustannusten ja tietojohtamisen tarpeiden välillä. 

Tiedon hyödyntämisen hedelmien tulisi palautua palveluihin. Parhaimmillaan tiedon onnistunut hyödyntäminen näkyy kansalaiselle helpompana asiointina. Esitäytetty veroilmoitus on tuttu esimerkki siitä, kuinka taustalla oleva data vähentää asiakkaan työtä. Samaa ajattelutapaa voisi ulottaa laajemmin julkisiin palveluihin, kuten kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen Kuntamarkkinoiden paneelissa totesi. Tietojen yhdistäminen, pseudonymisointi ja toissijainen käyttö avaavat uusia mahdollisuuksia ennakointiin ja palveluiden kehittämiseen. Samalla on huolehdittava tietosuojasta, ihmisoikeuksista ja vinoumien tunnistamisesta, jotta emme tee todeksi Minority Report -dystopiaa.

Miten sitten poimimme datan keruun hedelmät? Mehukkaimmat hedelmät roikkuvat valitettavasti hieman korkeammalla, johon ei mikään taho yksinään yletä: tarvitsemme toimintatapojen uudistamista, mahdollistavaa lainsäädäntöä, yhteisiä ratkaisuja ja pitkäjänteistä rahoitusta. Tätä eivät kunnat voi ratkaista yksin. 

Valtion, kuntien, viranomaisten ja yritysten on rakennettava yhdessä kansallista datainfrastruktuuria, jossa tieto nähdään yhteisenä pääomana eikä organisaatiokohtaisena omaisuutena. Yhteiset tietomallit, standardit, taksonomiat ja kansallisesti koordinoidut ratkaisut mahdollistaisivat tiedon yhdistämisen, vertailun ja tehokkaamman hyödyntämisen. Tiedon sujuvammalla yhdistelyllä päästäisi näin paremmin kiinni myös toiminnan vaikuttavuuteen.

Nykyisellään julkisen hallinnon tieto on alihyödynnetty voimavara, todetaan myös äskettäin julkaistun 11 organisaation yhteisen kannanoton tiedotteessa. Tuottavuus ei synny keräämällä lisää dataa, vaan hyödyntämällä jo kerätty tieto yhdessä, vastuullisesti ja ihmisten arkea helpottavalla tavalla.

Niina Erkkilä
Projektikoodinaattori, Kuntaliitto

Elise Haapamäki
Tutkimuspäällikkö, Turun kaupunki