Valtiovarainministeriön riihi käynnissä − kunnat odottavat käännettä työttömyyskuluihin

Valtiovarainministeriön budjettineuvottelut valtion vuoden 2027 talousarviosta käynnistyivät tiistaina 4.8.2026. VM:n riihessä neuvoteltavat ministeriöiden kannat viimeistellään hallituksen yhteisessä budjettiriihessä syyskuun alussa. Lopullisesti valtion talousarvioesitys vuodelle 2027 hyväksytään aivan vuoden lopussa.

Valtiovarainministeriön budjettineuvotteluista ei ole ennakkotietojen perusteella luvassa yllätyksiä. Se tarkoittaa, että kevään kuntatalousohjelma tai Kuntaliiton kehysriihipäätöksistä työstämä analyysi antavat varsin hyvän kuvan valtion kuntapäätösten yksityiskohdista. 

Valtaosa valtion kuntapäätöksistä on koko kuntatalouden tasolla melko pientä piperrystä kasvattaen tai pienentäen kuntien valtionosuuden määrää. Petteri Orpon hallituskaudella on edelleen laajennettu kuntien palveluja ja velvoitteita ja kohdistettu näihin velvoitteisiin lisärahoitusta, mutta yhtä aikaa samaa kuntien valtionosuusmomenttia on säästösyistä leikattu. Kevään kehysriihessä kuntien valtionosuusleikkausta kasvatettiin yhä 60 miljoonalla eurolla. 

Vuonna 2027 kuntien valtionapujen yhteismäärä on näillä näkymin pienenemässä noin 50 miljoonalla eurolla vuoden 2026 tasosta. Valtion päätökset kasvattavat kuntien menoja vuonna 2027 hieman. Lähtökohdat taata kuntalaisille yhdenvertaiset palvelut ympäri Suomen ovat hyvin haastavat.

Hallituksen euromääräisesti merkittävin kuntapäätös vuodelle 2027 ei kohdistu valtionosuuksiin, vaan veroihin. Onneksi yhteisöverokannan 2 prosenttiyksikön lasku kompensoidaan kunnille hallitusohjelmakirjausten mukaisesti. Kompensointi tarkoittaa sitä, että hallituksen päättämä yhteisöverokevennys ei heikennä kuntien taloutta, vaan pitää yhteisöverotulot vuoden 2026 veroprosenttien tasolla.

Euromääräisesti toiseksi merkittävin hallituksen kuntalinjaus vuoden 2027 on kuitenkin kuntataloutta heikentävä. Se liittyy vuoden 2025 alussa tehtyyn TE-palvelu-uudistukseen, jonka lainsäädännöstä päätettäessä oletettiin työttömyyden kääntyvän tulevina kuukausina laskuun. Toisin kuitenkin kävi. Tilastot osoittavat, että työllisyyspalvelut ja kuntien lisärahoitusvastuu työttömyysturvasta siirtyivät kuntiin raskaasti, noin 200 miljoonaa euroa, alirahoitettuina. Ilman työllisyyspalvelu-uudistusta nämä lisäkustannukset olisivat valuneet automaattisesti valtiolle.  

VM:n riihen ohella kuntien katseet suuntautuvat nyt voimakkaasti kansantalouden tilaan. Verotulot ovat kuntien tärkein tuloerä. Verotulojen mahdollinen piristyminen voisi paikkailla valtionosuuksiin tehtyjä leikkauksia ja pienentää kuntien velkaantumista. Lisämenoihin kuntataloudessa ei ole varaa, sillä seuraavalla hallituskaudella edessä on jälleen uusia sopeutustoimia.