Taloudessa käänne parempaan − julkisessa taloudessa tiukkuus jatkuu

Kesälomat ovat monella jo käynnistyneet tai alkamassa pian. Tässä vaiheessa onkin viimeinen hetki pysähtyä ja summata alkuvuoden talouskäänteitä ja politiikkaa.  

Alkuvuoden tapahtumia värittivät varsin synkät uutiset sodankäynnin ja kärsimyksen laajenemisesta Lähi-idässä ja Gazassa, hintojen ja korkojen nousun vauhdittumisesta, työttömyyden kohoamisesta Suomessa sekä julkisen sektorin velkaantumisesta. Myös pörssit sahasivat ja sahaavat edelleen rajusti eri puolilla maailmaa tekoäly-yhtiöiden perässä.  

Pikkuhiljaa näiden uutisten rinnalla Suomen talouskehityksestä alkoi kuulua kummia. Ensimmäisen vuosineljänneksen ennakolliset BKT:n kasvuluvut nousivat EU-maiden kärkeen: 0,9 prosentin kasvuun. Kehitys jatkui railakkaasti myös huhti-toukokuussa jopa niin, että kuluttajien luottamus kääntyi kesäkuussa selvästi ylöspäin. Ekonomistit ovatkin varsin yksimielisiä siitä, että heikosti kehittynyt yksityinen kulutus on nyt piristymään päin.  

Varsinaisena jymy-yllätyksenä voidaan pitää myös juhannuksen alla julkaistuja Tilastokeskuksen bruttokansantuotteen tilastopäivityksiä vuosilta 2024 ja 2025. Tuttu tarina bruttokansantuotteen nollakasvusta ja useista teknisistä taantumista matkan varrella sai mennä sen sileän tien roskakoppaan, kun tuotannon volyymikehitystä sekä vuonna 2024 että vuonna 2025 tarkistettiin poikkeuksellisen paljon ylöspäin. Muutoksen taustalla on useita syitä.  

Suomen talouskasvu on pohjautunut parina viime vuonna pääasiassa vientiyrityksiin, kun taas yksityinen kulutus on kehittynyt heikosti. Tieto kansainvälisten vientiyritysten kulurakenteesta valmistuu tilastoihin viiveellä ja nyt havaittiin, että kustannukset (hinnat) olivatkin oletettua selvästi maltillisemmat. Ehkäpä yritykset olivat neuvotelleet itselleen vaikeissa olosuhteissa aiempaa parempia sopimuksia tai ne olivat viilanneet tekoälyn avulla kustannuksiaan alas? Joka tapauksessa bruttokansantuotteen volyymi näyttäytyy kehittyneen sekä vuonna 2024 että 2025 aiempaa vahvempana, mutta tarkistus kiteytyy teknisiin, yritysten kulurakenteeseen liittyviin syihin. Mitään uutta kasvunlähdettä tilastoihin ei ilmaantunut. 

Tieto antaa kuitenkin vahvistusta ja pohjaa sille, että suomalainen yritystoiminta voi olla näinä aikoina hyvinkin kannattavaa ja Suomeen voi suuntautua myös jatkossa uusia, kannattavia investointeja.  

Positiiviseksi kääntyneen yleiskuvan ohella kuntien talouskehitys on ollut alkuvuonna aiempaa vaisumpaa. Kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos nousi kuluvan vuoden 1. vuosineljänneksellä vain noin 140 miljoonaan euroon, mikä on Manner-Suomen tasolla hyvin vaatimaton lukema. Verotulot piristyivät onneksi hieman edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta, mutta myös kulut nousivat ripeästi.  

Jos talouskasvu jatkuu loppuvuoden aikana oletettua vahvempana, kuntien talous voi vielä vahvistua. Kevään kuntatalousohjelma ennakoi kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tuloksen jäävän kuluvana vuonna vain noin 200 miljoonaan euroon. Siinä tapauksessa kunnat joutuisivat ottamaan noin miljardin euroa lisävelkaa. Kuntien ja kuntayhtymien seuraavien vuosineljänneksien talousraportointeja onkin jännittävä seurata elokuun puolivälissä sekä marraskuun lopussa. 

Kuntien talouspaineiden juurisyyt, muun muassa käsiin jäävät sote-kiinteistöt tai lisääntyvät velvoitteet, eivät ole paljoa näkyneet yleisessä talouskeskustelussa, vaikka julkisen sektorin velkajarrusta on uutisoitu alkuvuonna tiheään. Julkisten tulonsiirtojen leikkaaminen on huomattavasti helpompaa kuin päättäminen menojen karsimisista.  

Järjestöavustusten kohdistamisesta riitelyn varjoon on jäänyt se, että kuntien valtionosuuksiin tehdään ensi vuonna uusi 60 miljoonan euron lisäleikkaus. Yhteensä kuntien suorat valtionosuusleikkaukset nousevat kuluvalla hallituskaudella noin 270 miljoonaan euroon, mikä on varsin tuntuva summa ennestään jo rikki menneessä valtionosuusjärjestelmässä. Kuntien syliin tippui kehysriihessä uutena päätöksenä myös siirtyminen vuoden 2029 alussa reaaliaikaiseen perustoimeentulotuen kuntaosuuksien laskutukseeni. Myös matkailijaveroa ryhdyttiin edistämään kiivaasti vielä näin hallituskauden loppumetreillä. Tarkemmin kehysriihipäätösten vaikutuksia on pureskeltu läpi muun muassa Pääekonomistin palstalla sekä kevään Kuntatalousohjelmassa.  

Vuoden 2027 valtion talousarviosta ja valtion kuntalinjauksista neuvotellaan vielä 1.–2. syyskuuta. Kehysriihessä sovitut linjaukset tosin muuttuvat enää harvoin. Syksyn budjettiriihen jälkeen hallituksella on noin pari-kolme kuukautta aikaa antaa haluamansa lakiesitykset eduskuntaan, jotta ne keritään hyväksyä vielä kuluvalla hallituskaudella. Seuraavat eduskuntavaalit ovat 18.4.2027.  

Orpon hallituskauden loppumetreillä kansantalouden alati heikkenevät talousnäkymät voivat kääntyä vielä parempaan suuntaan, mutta julkisen talouden sopeutuksen saldo tulee pysymään synkkänä. Budjettipäällikkö Mika Niemelä ja Valtiontalouden tarkastusvirasto kiteyttävät päättäjille tärkeän viestin: Useat tekijät voivat pienentää hallituksen sopeutustoimien (netto)vaikutusta. Tällaisia suorien sopeutustoimien purevuutta pienentäviä tekijöitä ovat muun muassa kasvutoimet, puolustusmäärärahojen kasvattaminen, määräaikaiset tukitoimet vaikkapa yrityksille tai kuluttajille tai muutokset sosiaaliturvamaksuihin.  

Niinpä, vain se merkitsee, mikä jää viivan alle. ”Julkisen talouden pitkään jatkuneen heikon kehityksen kääntäminen ei tapahdu hetkessä.”