EU-edunvalvonta

Aloittaessaan joulukuun lopussa 2024 EU-komissio asetti viisivuotisen kautensa poliittiset suuntaviivat. Keskiössä ovat puolustus, turvallisuus, kestävä vauraus, demokratia ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Vuosittaisten työohjelmien avulla näitä tavoitteita pyritään toteuttamaan. 

Myös Kuntaliitto on asettanut vaalikaudelle omat EU-tavoitteensa: 

1. Suomen kunnissa toteutetaan vihreää ja digitaalista siirtymää 

2. Työperäistä maahanmuuttoa on edistettävä 

3. EU-sääntelyssä ja rahoituksessa tulee huomioida Suomen muuttunut geopoliittinen asema ja saavutettavuus 

4. Kuntien ja kaupunkien elinvoimaa on vahvistettava; investointeja lisää 

5. Arktinen osaaminen ja infran merkitys 

On muistettava, että selvitysten mukaan lähes puolet kuntien asioista juontaa Brysseliin ja noin kaksi kolmasosaa EU-säädöksistä toimeenpannaan paikallisella tasolla. Kunnat eivät ole vain täytäntöönpanon toteuttajia, vaan ne vaikuttavat EU-säädösvalmisteluun eri vaiheissa monilla areenoilla. 

Komission työohjelma vuodella 2026 julkaistiin lokakuun lopulla, ja sen nimi on Euroopan riippumattomuuden hetki. Se perustuu poliittisissa suuntaviivoissa ja ”Vuoden 2025 Unionin tila” -puheessa esitettyihin sitoumuksiin ja ajatuksiin. 

Vuoden 2026 työohjelma vahvistaa komission keskeiset painopisteet. Esitetyillä toimilla pyritään edistämään kilpailukykyä, saavuttamaan johtoasema puhtaiden ja digitaalisten innovaatioiden alalla, vahvistamaan EU:n ainutlaatuista yhteiskuntamallia ja varmistamaan kollektiivinen turvallisuus. 

Yksi tärkeistä painopisteitä liittyy lainsäädännön yksinkertaistamiseen ja täytäntöönpanoon. Byrokratian karsimisesta hyötyvät niin ihmiset, yritykset kuin hallintokin. Komissio on keskittynyt vahvasti yritysten taakan keventämiseen. Onkin varmistettava, etteivät yrityksiin kohdistuvat helpotukset valu paikallistason velvollisuuksiksi. Monissa vuoden 2026 työohjelman aloitteissa keskitytään EU:n lainsäädännön yksinkertaistamiseen ja kustannusten vähentämiseen. 

Vuoden 2026 komission työohjelman keskeiset aloitteet: suvereenimpi ja riippumattomampi Eurooppa 

Kestävä vauraus ja kilpailukyky: Komissio jatkaa työtään Euroopan teollisen perustan vahvistamiseksi. Riippumattomuutta on parannettava muun muassa kriittisten raaka-aineiden osalta, ja sisämarkkinoiden potentiaalia on lisättävä merkittävästi.  

Puolustus ja turvallisuus: Puolustusvalmius 2030 -kehyksen pohjalta vahvistetaan EU:n puolustusvalmiutta ja lisätään yhteistyötä strategisten kumppaneiden kanssa. Tavoitteena on kehittää eurooppalaista droonipuolustusta, joka on olennaista EU:n itäisen sivustan ja siten myös Suomen itäisten osien valvonnassa. Lisäksi rajojen suojelun vahvistamisella torjutaan järjestäytynyttä rikollisuutta. Myös muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpano on edessä. 

Sosiaalinen malli ja innovointi: Tavoitteena on hinta- ja elinkustannuskriisin torjuminen. Komissio haluaa puuttua köyhyyden ja asuntokriisin perimmäisiin syihin. 

Elämänlaatu – elintarvikkeet, vesi, luonto: Maataloustuottajia pyritään tukemaan eri keinoin. Ilmastokestävyyttä pyritään vahvistamaan eurooppalaisen ilmastomuutokseen sopeutumista koskevan suunnitelman avulla. 

Demokratia ja oikeusvaltioperiaate: Komissio haluaa suojata demokraattisia instituutioita ääriliikkeiltä ja disinformaatiolta. Komissio jatkaa tasa-arvounionin kehittämistä. 

Globaali yhteistyö: EU lisää yhteistyötä globaalien kumppaniensa kanssa seisoen vahvasti Ukrainan rinnalla antaen tukensa taloudellisille ja sotilaallisille tarpeille ja jälleenrakennustoimille. Myös Ukrainan tietä EU:n jäseneksi tuetaan. 

Varautuminen tulevaisuuteen 

Useilla edellä esitetyillä työohjelman painotuksilla on vaikutuksensa paikallistasoon, ja tavoitteiden toteuttaminen edellyttää resursseja. Komissio on antanut ehdotuksensa monivuotiseksi rahoituskehykseksi (2028–2034), jossa toimille ehdotetaan lähes kahden biljoonan euron määrärahoja. Vuoden 2026 aikana rahoituskehyskeskustelut jatkuvat yhteisymmärryksen saavuttamiseksi tästä monitahoisesta ja isoja muutoksia sisältävästä paketista.  

Kuntaliiton EU-edunvalvonnan tavoitteena on vaikuttaa oikea-aikaisesti ja mahdollisimman monilla kanavilla EU:ssa vireillä oleviin, kuntia koskeviin asioihin ja säädösvalmisteluun. Määrittelemme vuosittain EU-edunvalvonnan tavoitteet ja painopisteet oman strategiamme ja komission työohjelman pohjalta. Asiakirja toimii EU-edunvalvonnan tukena kotimaassa ja Brysselissä.  

Tälle sivustolle olemme koonneet asiantuntijoidemme näkemyksiä niistä komission aloitteista, joilla arvioidaan olevan vaikutusta suomalaisiin kuntiin. Tarpeen mukaan kommentoimme myös työn alla olevia tai jo valmistumassa olevia asioita. Vuoden kuluessa saattaa nousta myös yllättäviä, reagointia vaativia asioita esille. 

Komission työohjelma 2026 lukuina: 

1. 38 uutta poliittista tavoitetta 

2. 47 lainsäädäntöaloitetta, joista 25:llä on merkittävä yksinkertaistamistavoite 

3. 20 arviointia, joilla testataan nykyisen EU-lainsäädännön toimivuutta ja etsitään keinoja sääntelyn keventämiseen 

4. 25 entisestä aloitteesta on vetäydytty, yksi entinen aloite on kumottu. 

5. 111 vireillä olevaa ehdotusta, joiden käsittelyä jatketaan. 

Kuntaliiton EU-painopisteiden 2026 esittely seuraa komission työohjelman uusien aloitteiden jaottelua otsikoittain. Lisäksi mainitaan, jos aloitteella on vahva pyrkimys tavoitella yksinkertaistamista. 

Lisätietoja:

EU-asioiden päällikkö Ulla Karvo

Kilpailukyky 

Julkisia hankintoja koskeva säädös (säädös, Q2 2026, yksinkertaistamistavoite) 

Komission tavoitteena on yksinkertaistaa hankintasääntelyä. Tämän vaikutukset olisivat positiivisia kunnille. Kuitenkin odotettavissa on, että jotakin lisäsääntelyä olisi tulossa, eikä yksinkertaistaminen toteudu. 

Uudistuksessa tulisi painottaa erityisesti kustannustehokkuutta. Komission tavoitteena on edellyttää tuloksellisuuden järjestelmällistä seurantaa. Tämä johtaa helposti alue- ja paikallisviranomaisten hallinnollisen taakan kasvamista. Tämä ei ole suotavaa, koska monilla ei edes ole omia hankintaosaajia, jotka raportoinnista joutuisivat vastaamaan. 

Komissio esittää myös uusia periaatteita (sopimussuhteen tasapaino, luottamuksensuoja ja työntekijöiden suojelun periaate), jotka vievät säädöstä vahvemmin sopimusoikeuden puolelle. Kuitenkin EU:n hankintalainsäädännön tulisi säilyä menettelylainsäädäntönä, jolla määritetään ostamisen prosessia. 

Lisätietoja: johtava juristi Eeva-Riitta Högnäs

Pilvipalveluja ja tekoälyä edistävä säädös ja sirusäädös, Q1 2026 

Pilvipalveluja ja tekoälyn kehittämistä koskeva säädös on yksi digitaalipolitiikan päätavoitteista, jotka on esitetty vuoden 2025 kilpailukykykompassissa. Säädös on osa toimia, jotka sisältyvät Tekoälyn maanosa -toimintasuunnitelmaan. Tavoitteena on vahvistaa EU:n kilpailukykyä ja teknologista omavaraisuutta.   

Säädöksen tavoitteet jakautuvat kolmeen osaan: 

Ensimmäinen tavoite on edistää tutkimusta ja innovointia, jotta EU saisi johtoaseman resurssitehokkaiden datankäsittelyinfrastruktuureiden, -ohjelmistojen-, ja -palveluiden alalla. 

Toisena tavoitteena on kolminkertaistaa EU:n datakeskuskapasiteetti tulevien 5–7 vuoden aikana. 

Kolmantena tavoitteena on varmistaa, että tarkasti määriteltyjä erittäin kriittisiä käyttötarkoituksia varten saadaan erittäin tietoturvallista EU-lähtöistä pilvikapasiteettia. Samalla luodaan edellytykset sille, että EU:n pilvipalvelutoimiala voi kehittää tietoturvallista prosessikapasiteettia näiden erittäin kriittisten käyttötarkoitusten tarpeisiin. (Lähde: AI continent - new cloud and AI development act.) 

Kuntaliitto seuraa säädöksen etenemistä. Se voi vaikuttaa kuntasektoriin suurestikin, koska kunnissa käytetään Euroopan ulkopuolisia pilvipalveluja ja ratkaisuja. Haaste, jota tulevalla säädöksellä pyritään ratkaisemaan, on saada markkinoille vaihtoehtoisia eurooppalaisia ratkaisuja, joiden avulla voitaisiin merkittävästi vähentää riippuvuutta EU:n alueen ulkopuolisista ratkaisuista. Tämä on kannatettavaa mutta erittäin haastavaa saavuttaa. 

Lisätietoja: Erityisasiantuntija Jaana Jormanainen 

Kiertotalous 

Kiertotaloussäädös (säädös, Q3 2026, yksinkertaistamistavoite) 

Komissio aikoo julkaista vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä kiertotaloussäädöksen, jolla on tarkoitus edistää kiertotalouden tuotteiden kysyntää ja tarjontaa ja vähentää riippuvuutta kriittisistä luonnonvaroista sekä nopeuttaa edelleen lainsäädännön täytäntöönpanoa ja investointeja puhtaan teollisen kehityksen ohjelman puitteissa. 

Komissio aikoo tehdä myös julkisia hankintoja koskevia ehdotuksia (Q2/2026) edellä mainitun työn tukemiseksi ja varmistaa, että Eurooppaan investoimiselle ja Euroopan laajempien tavoitteiden tukemiselle on kannustimia.  

Kuntaliiton näkemyksen mukaan kiertotaloussäädöksessä tulisi keskittyä neitseellisten tuotteiden suunnittelu- ja tuotevaatimusten kehittämiseen, jotta tuotteista aidosti tehtäisiin 1) kestävämpiä 2) korjauskelpoisia ja 3) kierrätyskelpoisia. 

EU:n yhteisiä tavoitteita ja EU-lainsäädännön yhtenäistä ymmärrystä tarvitaan, ja tätä ymmärrystä tulee tukea. Usein myös yhteisten ja yhtenäisten toimintamallien kehittäminen on tarpeen. Samalla kehitystyössä tulisi ottaa huomioon eri jäsenmaiden vaihtelevat toimintaympäristöt ja olosuhteet. Yksi toimintamalli ei välttämättä tuo kaikille ja kaikkialla parasta lopputulemaa. 

Kuntaliitto kannattaakin ennemminkin direktiivipohjaista kuin asetuspohjaista EU-sääntelyä, koska se mahdollistaa laajemman toimeenpanovapauden jäsenmaiden paikallisorganisaatioille. 

Liiallinen toimintamallien harmonisointi saattaa jäykistää rakenteita ja vähentää paikallistason mahdollisuuksia toimia ja innovoida luovia kiertotaloutta tukevia ratkaisuja. Kiertotaloustyössä onkin tärkeää ottaa huomioon jäsenmaiden alueellisen ja paikallisen tason julkiset ja yksityiset toimijat, jotta varmistetaan eri toimenpiteiden tehokkuus ja hyväksyttävyys. Paikallisten erityispiirteiden huomioiminen tavoitteiden määrittelyssä voisi osaltaan parantaa toimien kustannustehokasta ja vaikuttavaa toimeenpanoa. 

Kiertotaloussäädöksen yksi painopiste lienee sähkö- ja elektroniikkalaiteromun kierrätyksen tehostaminen. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on nopeimmin kasvava jätevirta EU:ssa (kasvuvauhti on 2 prosenttia vuodessa), ja alle 40 prosenttia siitä kierrätetään. 

Toisena painopisteenä lienevät erilaiset toimet, joilla edistettäisiin jätteiden, uusioraaka-aineiden ja niiden uudelleenkäytön sisämarkkinoita. Toimenpiteet kohdentuvat tällöin esimerkiksi end of waste -kriteerien uudistamiseen, laajennettua tuottajan vastuuta koskevien järjestelmien yksinkertaistamiseen, digitalisointiin ja laajentamiseen sekä pakollisten kriteerien asettamiseen kiertotalouteen perustuvien tuotteiden, palvelujen ja urakoiden julkisille hankinnoille.  

Kuntaliitto huomauttaa, että laajennetun tuottajavastuun roolia vastauksena kiertotalouden, jätehuollon ja kierrätyksen ongelmiin ei pidä yliarvioida. Laajennettu tuottajavastuu hajottaa muun muassa jätehuollon kokonaisuutta ja pirstaloi jätehuoltovastuita jopa jätelajikohtaisiksi. Tämä voi osaltaan johtaa järjestelmätason osaoptimointiin, jossa kukaan ei enää ota vastuuta kokonaisuuden hallinnasta. Lisäksi kiertotaloussäädökseen liittyvä yritysten normien keventämisen tavoite ei saa johtaa paikallisviranomaisten normitaakan ja hallinnollisen taakan lisääntymiseen. 

Julkisten hankintojen yhteisten kiertotalouskriteerien kehittäminen on tärkeää; ohjeistusta ja tukea hankintojen tekemiseen tarvitaan. Kuntaliitto pitää hieman haasteellisena lähestymistapaa, jossa erilaisia hankintakriteerejä asetetaan sektorikohtaisesti sektorilainsäädännössä. Järkevintä olisi koota hankintoja koskevat vaatimukset hankintoja koskevaan lainsäädäntöön. Mikäli kriteerejä asetetaan eri sektorilaeissa, vähintään vaatimusten, muotoilujen ja mekanismien tulisi olla mahdollisimman yhdenmukaisia.  

Kiertotaloutta tukevien julkisten hankintojen käyttöönoton edistämiseksi tarvitaan ensisijaisesti opastusta ja koulutusta. Etenkin jos EU-tasolla päädytään antamaan mahdollisia velvoittavia kiertotalouden hankintakriteerejä, näihin tulee luoda soveltamisen helpottamiseksi mahdollisimman kattavaa ohjeistusta ja levittää hyviä käytäntöjä. 

EU-tasolla tulee keskittyä kouluttamaan lähinnä kansallisia kouluttajia tai neuvojia, jotka voivat puolestaan jalkauttaa oppejaan paikallisesti omissa maissaan kansallisella kielellä ja kansalliset erot huomioiden. On kannatettavaa, että EU-tasolla laaditaan mallipohjia ja esimerkkejä, mutta tiedon levittäminen tulee voida hoitaa kansallisesti. 

Lisäksi Kuntaliitto korostaa erityisesti, että uusia osaamista vaativia velvoitteita ei tule säätää, ellei ensin ole varmistettu hankintayksiköille tarkoitetun koulutuksen, tuen ja ohjeistuksen resursointia ja rahoitusta. 

Kiertotaloutta tukevien hankintojen esteenä saattaa usein olla hankintayksikön puutteellinen kiertotalouden osaaminen tai ymmärrys, tarjonnan puute sekä myös se, että kiertotalousnäkökohtien lisääminen hankintoihin voi ainakin aluksi nostaa hankintakustannuksia. Kyse on kuitenkin julkisten varojen käytöstä, ja varoja on aina rajallisesti käytössä. Jos asetetaan pakollisia hankintakriteerejä, olennaista on, että kriteerit olisivat koestettuja ja toteuttamiskelpoisia. Lähtökohtaisesti emme kannata pakollisten kriteerien asettamista.  

Viemme vesiresilienssistrategiaa eteenpäin digitaalisuutta edistävän toimintasuunnitelman ja vesiresilienssialustan avulla. Tavoitteena on saada toimijoita liikkeelle, lisätä vesitehokkuutta ja vahvistaa alan kilpailukykyä. 

Lisätietoja: erityisasiantuntija Tuulia Innala & yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale 

Energia 

Energiaan liittyvät säädökset (osa säädöksiä ja osa ei säädöksiä, osassa yksinkertaistamistavoite) 

• Sähköistämistä edistetään (Action plan, 1Q/2026), ja energiaturvallisuutta kohennetaan (säädös, 1Q/2026) 

• Energiaunionia on tarkoitus viedä yhä eteenpäin (hallinto, verkkojen kapasiteetti, pullonkaulojen poisto ym.), sisältäen fossiilisista polttoaineista luopumisen 

• Nykyinen FF55-paketti on laadittu vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta vuoden 2040 tavoitteiden saavuttamiseksi komissio on aikatauluttanut energiatehokkuusdirektiivin (EED) ja uusiutuvan energian direktiivin (RED III) päivityksen alkavaksi jo vuoden 2026 aikana (3Q/2026) 

• Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) päivityksestä ei ole kerrottu vielä mitään, mutta se tuli hyväksytyksi noin puoli vuotta myöhemmin kuin EED ja RED III (Tuleeko EPBD:n päivitys vuoden 2027 työohjelmaan?)   

Samaan aikaan komissiolla on huoli jäsenmaiden kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien vaikuttavuudesta: kolmasosa jäsenmaista ei komission arvion (27.5.2025) mukaan saavuta vuoden 2030 energiatehokkuustavoitteita. Tämä tilanne on saanut komission esittelemään 10 kohdan listan (13.6.2025) lisätoimista (New impetus for energy efficiency, katso lista alta) jo lähivuosille. 

Kohdat 6 (tradable energy efficiency market) ja ehkä myös 3 (lisää velvoitteita toimialoille) voivat tuoda ikävyyksiä jo lähivuosina, vaikka vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamiseksi ne alkavat jo olla myöhässä.  

”Energiansäästökauppa” tarkoittaisi jokseenkin sitä, että jäsenvaltioiden (tai niiden energiayhtiöiden) pitäisi hankkia ”valkoisia sertifikaatteja” markkinoilta, jos varsinaista energiansäästöä ei saataisi aikaan. Tällaiset markkinat on jo luotu Ranskaan, Italiaan, Puolaan ja Espanjaan – ja ainakin Italiassa mafia on jo ehtinyt hyvin osuuksille erilaisten lumeprojektien avulla. 

Euroopan laajuinen ”energiansäästökauppa” toisi luultavasti Suomelle – jos velvoitteet asetetaan EED:n tapaisella ”reilu meininki” -kaavalla – terawattituntien edestä lisähankintaa; Arvio lisäkustannuksesta on jopa miljardi euroa vuodessa. 

On myös epäselvää, miten tällaisen velvoitejärjestelmän (oblication scheme) kaltaisen järjestelmän osittainen käyttöönotto vaikuttaisi vaihtoehtoisia toimia (alternative approach) käyttävien maiden EED-toimeenpanoon, esimerkkinä Suomen energiatehokkuussopimukset. 

RED III:n toimeenpanossa kestävyyskriteerien käyttö on saatu valmiiksi vain Tanskassa. Suomelta puuttuu vielä jotain, ja muissa maissa toimeenpanon kyky ja halu on ollut hieman epämääräistä. Voi hyvin olla, että RED III:n toimeenpano onnistu vielä huonommin kuin EED:n.   

Edunvalvontanäkökulmia kuntasektorille vuoden 2026 työohjelmasta 

• EED:n päivityksen yhteydessä olisi kunnille tärkeää saada muutoksia kolmeen keskeiseen artiklaan: 

• Art. 5: Julkisen sektorin erillisen energiansäästövelvoitteen laskentatapaa pitäisi saada kohtuullistettua (nykyinen 1,9 % /vuosi laskettuna vuoden vertailuvuoden  2021 kulutuksesta johtaa 2030-luvulla kohtuuttomiin energiansäästövelvoitteisiin). 

• Art. 6: Vaihtoehtoiset toimet on saatava pidettyä mukana, jottei energiatehokkuussopimustoiminta lopu Suomessa (vuoden 2023 päivityksessä ne päätettiin jättää mukaan vasta aivan viime tingassa). 

• Art. 7: Sekavaa hankinta-artiklaa pitäisi selkiyttää. 

• RED III:n osalta ei liene muuta riskiä kuin mahdollisten uusiutuvan energian osuusvelvoitteiden merkittävä kasvu. 

• EPBD:n mahdollisen päivityksen olisi sisällettävä ainakin kestävän liikkumisen infrastruktuurin velvoitteiden lieventämistä etenkin, jos Suomi toimeenpanee direktiiviä perustasoa tiukemmilla vaatimuksilla. 

• EU:n laajuinen ”energiansäästökauppa” pitää saada torjutuksi. (Kustannuksia uhkaa tulla kuntaomisteisille energiayhtiöille kustannuksiin ja kuntiin asiakkaina) 

Työohjelma 2026: Energiaunionipaketti tulevalle vuosikymmenelle (Annex I, no8) 

• Energiatehokkuuskehyksen perustaminen (säädös, Q3 2026 yksinkertaistamistavoite) 

• Uusiutuvaa energiaa koskevan kehyksen perustaminen (säädös, Q3 2026, ykisnkertaistamistavoite) 

New impetus for energy efficiency 

Commissioner for Energy and Housing, Dan Jørgensen, 13.6.2025 

1. Support and simplify implementation 

2. Mainstream energy efficiency in EU energy policymaking 

3. Strengthen sector-specific policies and product standards             

4. Facilitate financing and investment         

5. Enhance collaboration and cooperation 

6. Create a tradable energy efficiency market           

7. Develop skills for energy efficiency 

8. Boost research and innovation funding and partnerships 

9. Promote international cooperation 

10. Increase energy efficiency awareness 

Lisätietoja: erityisasiantuntija Vesa Peltola 

Ilmastopaketti tulevalle vuosikymmenelle 

Kansallisten tavoitteiden ja joustomahdollisuuksien tarkistaminen EU:n ilmastopoliittisen kehyksen puitteissa (säädös, Q4 2026) 

Alueelliset ja paikalliset viranomaiset vastaavat muun muassa rakennuskannan energiaremonteista sekä uusiutuvan energian mahdollistavasta kaavoituksesta. OECD:n mukaan alueelliset ja paikalliset viranomaiset vastaavat 63 prosentista ilmastoon liittyvistä julkisista menoista sekä 69 prosentista ilmastoon liittyvistä investoinneista. 

Euroopan alueiden komitean mukaan ilmastopolitiikan toimeenpanossa alueelliset ja paikalliset viranomaiset vastaavat 70 prosentista hillinnän toimenpiteistä sekä 90 prosentista ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteistä. Energia- ja ilmastotyössä on tärkeää ottaa huomioon jäsenmaiden alueellisen ja paikallisen tason yksityiset ja julkiset toimijat, jotta varmistetaan eri toimenpiteiden tehokkuus ja hyväksyttävyys. 

Osallisuus ja yhteistyö lisäävät politiikkakoherenssia eri hallinnon tasoilla ja mahdollistavat kunnianhimoisen ja paikallisiin olosuhteet huomioivan ilmastopolitiikan. Päästökaupan laajentaminen tuo kansallisesti lisää huutokauppatuloja, jotka on kohdennettava ilmastotoimiin. Tästä summasta on ohjattava osa paikallistason ilmastotoimiin. Erityisesti liikenteen päästökaupan huutokauppatulot on ohjattava kestävän liikkumisen edistämiseen. 

Yhdennetty eurooppalainen ilmastokestävyyskehys (ei säädös, Q4 2026) 

Ilmastonmuutos etenee, ja sen seuraukset ja muutoksen nopeus aiheuttavat uusia haasteita kunnille ja yhteiskunnalle laajemminkin. Seurauksiin varautuminen kaikilla yhteiskunnan tasoilla on välttämätöntä. Komissio onkin tekemässä ilmastovaikutuksiin varautumisesta pysyvän osan EU-politiikkaa. 

Ilmastonmuutokseen sopeutumista ja resilienssiä koskevassa kehikossa esitetään myös uutta lainsäädäntöä. Sen vaikutuksia on arvioitava huolellisesti. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdataan paikallisesti; kunnat tarvitsevat tukea muun muassa paikallisten ja alueellisten ilmastoriskien ja haavoittuvuuksien tunnistamisessa. 

Sopeutumistoimien rahoitukseen tulee jatkossa varautua, sillä sopeutumattomuuden kustannukset ovat oletettavasti huomattavasti kalliimpia kuin etukäteen varautuminen. Paikallisten erityispiirteiden huomioon ottaminen osaltaan parantaa sopeutumistoimien kustannustehokasta ja vaikuttavaa toimeenpanoa. 

Lisätietoja: erityisasiantuntija Pauliina Jalonen 

Sääntelyn parantaminen 

Tiedonanto paremmasta sääntelystä (ei säädös, Q2, 2026) 

Komission työohjelma on otsikoitu ”Euroopan riippumattomuuden hetki”, ja sillä on tavoiteltu moninaisia ulottuvuuksia. Komission tavoitteena on perustavanlaatuisesti turvata oma tulevaisuutensa ja mahdollistetaan kansalaisten hyväksymä yhtenäinen unioni pyrkimällä parempaan sääntelyyn. 

Kritiikkiä on esitetty EU:n liian yksityiskohtaista sääntelyä kohtaan. Monesti nähdään myös, että etenkin paikallistason hallinnollinen taakka on sietämätön ja kaiken aikaa lisääntyvä. Monet säädökset nähdään usein liian monimutkaisina, eikä niiden toimeenpanossa ole joustavuutta.  

Komissio on tiedostanut säädöstyön valmistelun ja säädösten puutteellisuuksia. Tiedonanto paremmasta sääntelystä on tervetullut. Etenkin kuntatasolle toivotaan taakan kevennystä toimeenpanon ja raportointien osalta. Jo monen komission tavoitteena on ollut parantaa sääntelyä siinä onnistumatta. Nyt on aika panostaa oikeasti kohti parempaa sääntelyä ja toivoa tiedonannon olevan pohjana jatkotyölle. 

Lisätietoja: EU-asioiden päällikkö Ulla Karvo 

Puolustus 

Puolustus- ja turvallisuusalan julkisten hankintojen yksinkertaistaminen (säädös, Q3 2026, yksinkertaistamistavoite) 

• Suomen PuTu-lainsäädäntö antaa mahdollisuuden myös kunnille tehdä PuTu-hankintoja, tosin sen soveltaminen on alkutekijöissään. Tarvetta kuitenkin olisi, etenkin, jos hankintalain uudistus pakottaa kunnat luopumaan in house -yhtiöiden keskitetystä osaamisesta ja kilpailuttamisesta erityisesti ICT-hankinnoissa.  

• Panostukset sotilaalliseen liikkuvuuteen ovat tärkeitä ja voivat vaikuttaa myös kunnissa, kun käytettävissä olevissa instrumenteissa mahdollistetaan kaksoiskäyttö. Kaksikäyttöisyys tarkoittaa, että investointeja voidaan hyödyntää poikkeusolojen lisäksi normaaliolojen siviilikäytössä. 

• SAFE-instrumentti ja EU:n puolustuskapasiteetin kasvattaminen 

  • mahdollisia elinkeinovaikutuksia Suomelle (digitaalinen puolustus, sensorit ja elektroniikka, ammustuotanto) 

• Drone Defence Initiative 

  • Myös kunnissa saatetaan siirtyä enenevissä määrin dronevalvontaan kriittisen infrastruktuurin osalta. Tämä voi mahdollistaa yhteistyötä muiden turvallisuusviranomaisten kanssa, esimerkiksi rajavalvonnassa.  

Sisäinen turvallisuus  

Frontexin vahvistaminen (säädös, Q3 2026), palauttamisprosessin digitalisointi (säädös Q3 2026, yksinkertaistamistavoite) 

• Liittyy rajavalvontaan, ei suoraa vaikutusta kuntiin. 

• Sen sijaan rahastopäätöksen sisäiseen turvallisuuteen ja rajavalvontaan on mahdollisesti vaikutuksia. (Katso Unionin tuki turvapaikka-asioihin, maahanmuuttoon ja kotouttamiseen (AMI-ehdotus), Schengen-aluetta, Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta ja yhteistä viisumipolitiikkaa koskeva unionin tuki [BMV-ehdotus] ja Unionin tuki sisäiselle turvallisuudelle [IS-ehdotus].) 

• Edunvalvonnan näkökulmasta tärkeää on varmistaa, että myös alue- ja paikallisviranomaisten, kuten kuntien on mahdollista saada tukea hankkeisiin, jotka tukevat rajavalvontaa, laajamittaisen maahantulon hallintaa sekä kotouttamistoimien kehittämistä. 

Europolin vahvistaminen (säädös, Q2 2026), Modernised rules to combat organised crime 

Rikoksentorjunnan vahvistamista, vaikutuksia erityisesti poliisiin. 

Kriittisen viestinnän EU-järjestelmän perustaminen (säädös, Q3 2026) 

• yhdistää poliisin, pelastuslaitokset ja ensivastetoimijat EU:n laajuisesti 

• mahdollistaa reaaliaikaisen yhteistoiminnan rajojen yli 

• toimii kriiseissä, hybridiuhkissa, luonnonkatastrofeissa ja terroritilanteissa 

• parantaa jäsenmaiden valmiutta suurkriiseihin ja nopeaa koordinaatiota 

• liittynee Pelastuspalvelumekanismiin ja siinä ehdotettuun hätäavun koordinointimalliin 

On seurattava, syntyykö kunnille myös mahdollisuus saada laajemmin viranomaistietoa. 

Muut 

Kyberrikollisuuden ja hybridivaikuttamisen torjunta 

Mahdollisia hyötyjä kaikille toimijoille 

Digital Fairness Act + Action plan against cyberbullying 

Sosiaalisen median sääntely, korostaa: 

• nuorten turvallisuutta 

• informaatioympäristön luotettavuutta 

• väärinkäytösten ja maalittamisen torjuntaa 

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Ari Korhonen 

Palautusprosessin digitalisointi (Q3 2026) 

Valtion (Maahanmuuttoviraston) vastuulla oleva asia, joka voi vaikuttaa jonkin verran rajalla sijaitseviin kuntiin ja vastaanottopaikkakuntiin sekä isompien kuntien maahanmuuttotyön palveluihin. Kunnissa on osattava neuvoa kyseisiin kohderyhmiin kuuluvia yleisesti siitä, miten palautusprosessi toimii, mutta tällä ei liene suuria vaikutuksia kuntien työkenttään. 

Uudistetut säännöt järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi (Q3 2026) 

Ihmissalakuljetus ja maahanmuuttoon liittyvä hyväksikäyttö ovat rikollista toimintaa, johon on puututtava. Tavoitteena on sääntely, jolla salakuljettajille ja ihmiskauppiaille asetetaan pakotteita, joilla heidän varojansa jäädytetään, liikkumisvapauttaan rajoitetaan ja tulovirtansa pysäytetään 

Suomi on panostanut muutaman vuoden ajan erityisesti työ- ja koulutusperusteisen hyväksikäytön ehkäisyyn, ja nyt kunnatkin ovat heränneet tähän. Ongelma on todellinen ja vaikuttaa kuntiinkin: kuntien palveluiden piiriin hakeutuu hyväksikäytettyjä, ja heidän tarpeisiinsa vastataan yhteistyössä monen organisaation kanssa. Tietoisuus asiasta kasvaa pikkuhiljaa. 

EU-tason tavoitteet ihmissalakuljetuksen torjumiseksi tukevat kuntia vähentämällä hyväksikäytön uhreiksi joutuvien määrää, parantamalla tiedonkulkua ja osaamista sekä mahdollistamalla resurssien ja palveluiden kohdentumista ennakoivasti. 

Lisätietoja: projektipäällikkö Maija Niskavirta & maahanmuutto- ja kotouttamisasiantuntija Maija Lehtimaa