EU-edunvalvonta

Kolme henkilöä hymyilee kameralle. Lisäksi Eu-värityksellä grafiikkaa.

Kuntaliitossa EU-edunvalvontatyömme lähtökohtana on edistää suomalaisten kuntien ja kaupunkien toimintaedellytyksiä vaikuttamalla ennakoivasti ja oikea-aikaisesti EU-lainsäädännön valmisteluun, sekä hyödyntämällä EU-jäsenyyden tarjoamia mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön. 

EU vaikuttaa merkittävästi suomalaisten kuntien toimintaan. Kuntaliiton vuonna 2014 tekemän selvityksen mukaan noin 60 prosenttia kuntien päätöksistä ja tehtävistä juontaa juurensa Euroopan unioniin. Valmistelemme parhaillaan päivitettyä selvitystä, joka julkaistaan 14.2.2024.

Kuntaliitossa EU-edunvalvontamme painopisteet perustuvat kuntien ja kaupunkien tarpeisiin. 

Määrittelemme vuosittaiset painopisteemme Euroopan komission työohjelman pohjalta. Alla voit tutustua vuoden 2024 tavoitteisiimme.

Avaa kaikki

EU-edunvalvonnan painopisteet

Vuoden 2024 EU-edunvalvonnan lähtökohdat ja painopisteet

Kuntaliitolle EU -edunvalvonnan lähtökohtana on suomalaisten kuntien toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen

Nykyisen komission viisivuotinen toimikausi lähenee loppuaan. Vuoden 2024 kesäkuussa järjestetään EU-vaalit, jonka jälkeen uusi komissio aloittaa työnsä aikaisintaan loppusyksystä. Kuluva EU-kausi on ollut monien äärimmäisten ilmiöiden ja tapahtumien aikaa. Maailmanlaajuinen pandemia, Ukrainan sota, sääilmiöt ja tekoälyn yleistyminen ovat asioita, jotka nousevat esille kuluvasta kaudesta. Näiden asioiden edessä olemme joutuneet punnitsemaan elämäämme uudella tavalla, mutta kuitenkin samalla on lähes kaikki komission vuonna 2019 asettamat kunnianhimoiset tavoitteet saatu maaliin. Vuodelle 2024 on jäänyt 18 uutta aloitetta, joiden lisäksi keskeneräisiä asioita on edelleen käsittelyssä reilusti yli sata. Vaaleista johtuen aikaa näiden asioiden läpivientiin on vain muutamia kuukausia kevään aikana.

Ensimmäisen puoliskon vuodesta 2024 EU-puheenjohtajamaana toimii Belgia, jolle luotsattavaksi on jäänyt isoja haasteita, kuten ilmastokriisi, talouskasvun vahvistaminen, ja kriisit unionin lähialueilla. Vuoden 2024 loppuvuosi menee Unkarin johdolla. Ottaen huomioon geopoliittisen tilanteen haasteet on toivottava, että Unkarin pj-kaudella EU:n yhtenäisyys ei vaarantuisi entisestään. EU:n on löydettävä lääkkeet demokratiakehityksen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiselle, jotta liiallinen ääriajattelu ei valtaa alaa. Tulipaloja on sammutettava tarpeen vaatiessa, mutta pohjaa on vahvistettava pitkäjänteisesti tulevaisuutta varten.

Nykyinen komissio on halunnut nostaa Euroopan unionin tiennäyttäjän rooliin monissa asioissa ja varsinkin vihreään siirtymään liittyvä säädöstulva on ollut valtava. Iso osa EU-säädöksistä toimeen pannaan paikallisella tasolla ja siksi myös Suomen kuntien arjessa EU:n vaikutukset ovat olleet tuntuvia.  Positiivista on huomata, että komission 2024 työohjelmassa on ehdotuksia, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa ja järkiperäistää säädöksistä aiheutuvia raportointivelvollisuuksia. Tästä yksinkertaistamistavoitteesta voidaan odottaa saatavan jollain aikavälillä helpotuksia myös paikalliselle tasolle. Runsaan säädösmäärän toimeenpanoon tarvitaan aikataulullista joustoa.

EU-asioissa katse on siis oltava vahvasti tulevaisuudessa ja ennakolta vaikuttamisessa. Seuraavan komission ohjelmaan vaikuttaminen on menossa. Esimerkiksi koheesiopolitiikan tulevaisuuden pohdintaa on tehty monella tasolla. Koheesiopolitiikan tavoitteena on tasoittaa alueellisia eroja ja vahvistaa yhtenäisyyttä. Seuraava EU-ohjelmakausi vuoden 2027 jälkeen saattaa olla suurienkin muutosten kohteena, mikäli EU:n laajentumissuunnitelmat etenevät. Erilaisia mahdollisia skenaarioita on punnittava, mutta perusasiat tulee säilyttää; pitkäjänteisyys, monitasoinen hallinto, paikkaperusteisuus, aluelähtöisyys. Erilaisten yllättävien kriisien hoitoa ei pidä tehdä alueiden kehittämiseen tarkoitetuilla varoilla, jotka on tarkoitettu vahvistamaan alueita ja kuntia pitkällä aikavälillä muuttuvien toimintaympäristöjen keskellä.

Kuntaliitto on koonnut tavoitteensa EU-vaalikaudelle 2024-2029. Ihmislähtöisyys on kaiken perustana. Kuntien rooli on olla aktiivinen vaikuttaja sekä EU-säädösvalmistelussa että näiden säädösten toimeenpanijana, jotta kuntalaisten hyvinvointi olisi turvattu. Yhteistyöllä yli rajojen ja vahvojen verkostojen avulla saavutamme tavoitteemme.

Ihmislähtöistä EU-politiikkaa halutaan toteuttaa vihreän siirtymän avulla, edistämällä työperäistä maahanmuuttoa, vahvistamalla alueellista yhtenäisyyttä sekä lisäämällä kaupunkien ja kuntien elinvoimaa sekä investointikykyä. EU:n yhtenäisyys edellyttää subsidiariteettiperiaatteen noudattamista. Päätöksenteko on toteutettava oikealla tasolla eikä EU:n toimivalta saa laajeta.

Kuntaliiton edunvalvonnan lähtökohtana on suomalaisten kuntien toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen. Tavoitteena on vaikuttaa oikea-aikaisesti ja mahdollisimman monilla kanavilla EU:ssa vireillä oleviin asioihin ja säädösvalmisteluun. Kiinnitämme erityistä huomiota siihen, että mahdollisten uusien valevoitteiden toteutukseen löytyy kunnille ohjausta ja resursseja. Kuntaliitto määrittelee vuosittain EU-edunvalvonnan tavoitteet ja painopisteet Kuntaliiton strategian ja komission työohjelman pohjalta. Asiakirja toimii EU-edunvalvonnan tukena kotimaassa ja Brysselissä.

Tähän olemme koonneet Kuntaliiton näkemyksiä niistä EU:n komission työohjelman 2024 aloitteista, joiden arvioidaan vaikuttavan suomalaisiin kuntiin. Lisäksi on kommentoitu tarpeen mukaan meneillään olevia ja / tai jo valmistelussa olevia asioita. Vuoden kuluessa voi nousta myös yllättäen muita reagointia vaativia asioita esille. Pääotsaketasolla on noudatettu komission koko ohjelmakauden noudattamaa teemoitusta:

  1. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma
  2. Euroopan digitaalinen valmius
  3. ihmisten hyväksi toimiva talous
  4. Vahvempi Eurooppa maailmannäyttämöllä
  5. Eurooppalaisen elämäntavan edistäminen
  6. Uutta vahtia eurooppalaiselle demokratialle

1. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma

1.1. Komission vuoden 2040 ilmastotavoitteella varmistettava ennakoiva ilmastopolitiikka

Komissio antaa keväällä 2024 ehdotuksensa EU:n uudesta ilmastotavoitteesta vuodelle 2040 (Q1 2024). Tämä vähennysprosentti määrittää ilmastopolitiikan kunnianhimon tahdin aiemmin päätettyjen vuoden 2030 tavoitteen ja vuoden 2050 välille. Samalla tavoitteella luodaan ilmastopolitiikan ennakoitavuutta. Lisäksi EU:n vihreän kehityksen ohjelman useat eri aloitteet kuten päästökaupan laajentaminen ja energiatehokkuusdirektiivi ovat toimeenpanovaiheessa tai tulossa toimeenpanoon lähivuosina.

Ilmasto- ja energiapolitiikassa nouseekin tärkeäksi lähtökohdaksi sääntely-ympäristön selkeys. Ohjauskeinojen päällekkäisyyttä tulisi välttää ja lisäksi ohjauskeinojen vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointiin ja seurantaan olisi resursoitava, jotta korjausliikkeitä tulee tehtyä perustellusti ja oikea-aikaisesti. Markkinaehtoisuus, kustannustehokkuus ja teknologianeutraalius takaavat vaikuttavan ja nopean vihreän siirtymän. 

Vihreässä siirtymässä on tärkeää osallistaa jäsenmaiden alueellisen ja paikallisen tason yksityiset ja julkiset toimijat, jotta varmistetaan toimenpiteiden tehokkuus ja hyväksyttävyys. Samalla varmistetaan, että opit ja kokemukset jo tehdyistä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista erilaisissa alueellisissa ja paikallisissa olosuhteissa saadaan hyödynnettyä.

EU:n merkitys vihreän siirtymän rahoituksessa on Suomessa lisääntynyt myös kuntien näkökulmasta. Suomen tulee hyödyntää EU:n vihreän kehityksen ohjelman rahoitusta vaikuttavasti ja tukea kansallisesti rahoituksen hakemista.

Komission aloite tuulivoimapaketiksi ja siitä mahdollisesti aiheutuvista tulevista toimenpiteistä on jäsenmaiden energiantuotannon puhtaus ja lähtötaso huomioitava sitovia päästövähennystavoitteita asetettaessa.

Lisätietoja: erityisasiantuntija Pauliina Jalonen, erityisasiantuntija Vesa Peltola

1.2. EU:n tavoitteista biodiversiteetin turvaamiseksi; taustaa ja tulevaa

Euroopan komissio julkaisi 20.5.2020 uuden biodiversiteettistrategian, joka tähtää luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen vuoteen 2030 mennessä. Biodiversiteettistrategia asettaa tavoitteita luonnonsuojelulle ja ennallistamiselle sekä esittää toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi. Strategia asettaa EU:n tasolla kunnianhimoiset tavoitteet suojelupinta-alalle: sekä EU:n maa- että merialasta tulisi sen mukaan suojella 30 prosenttia. Tavoitteena on lisäksi parantaa erilaisten maa- ja vesielinympäristöjen ekologista tilaa laajalla ennallistamisohjelmalla. 

Vuonna 2022 komissio on toimeenpannut strategiaa yhdessä pellolta pöytään -strategian kanssa. Komissio on ehdottanut muiden aloitteiden ohella torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevia uusia sääntöjä, jotta saavutetaan biodiversiteettistrategiassa ja pellolta pöytään -strategiassa vahvistettu 50 prosentin vähennystavoite 2030 mennessä. Kuntaliitto pitää tärkeänä torjunta-aineiden käytön vähentämistä, jotta turvataan kuntienkin tarvitsemat ekosysteemipalvelut. Komission valitsema painopiste ei vaikuta kuntien toimiin merkittävästi.

Komissio on tämän lisäksi Q2/2022 ehdottanut luonnon ennallistamista koskevaa EU:n asetusta, jonka nojalla vähintään 20 % unionin maa- ja merialueista tulisi ennallistaa vuoteen 2030 mennessä ja kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä.

Asetuksella sen ehdotetussa muodossa olisi merkittäviä vaikutuksia Suomen kuntien näkökulmasta. Asetusehdotus vaikuttaisi kuntiin mm. niiden kaavoitus-, viranomais- ja maanomistajaroolissa. Asetuksella olisi vaikutuksia myös rakentamista ja infrastruktuuria edellyttäviin kuntien palveluihin ja niiden kustannuksiin.

Asetusehdotuksen kaupunkien ekosysteemien ennallistamista koskevaa 6 artiklaa on jatkovalmistelussa muutettu kuntien näkökulmia huomioiden, ja trilogien 9.11.2023 lopputulos huomioi Kuntaliiton näkemyksen mukaan Suomen kaupunkien erityispiirteet hyvin. Kynnysarvot rajaavat Suomen jo hyvin vihreitä kuntia pois, ja urbaanin viheralueen lisäämiseen on saatu kansallista joustoa. Parlamentin täysistunnon äänestys asetuksesta on alustavasti helmikuun lopussa 2024.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että biodiversiteettistrategian toimeenpanossa kuntien rooli monimuotoisuustavoitteiden toimeenpanijoina ymmärretään monipuolisesti ja samalla huolehditaan kuntien mahdollisuuksista yhteensovittaa maankäytön muut tarpeet luonnon monimuotoisuustavoitteisiin. Kuntien luonnonsuojelua edistäviä kannustimia on vahvistettava siten, että ne mahdollistavat laajasti erilaisia paikallisesti hyväksyttäviä luonnonsuojelutoimia erityisesti suojelualueiden ulkopuolella. 

Kunnille on tarjottava käyttökelpoista rahoitusta ja informaatiotukea biodiversiteettitoimiin. Biodiversiteettistrategian toimeenpanossa luonnon monimuotoisuuskysymyksiä tulee tarkastella yhdessä ilmastokysymysten kanssa. Tavoitteena tulee olla luonnonsuojelun valtavirtaistaminen, ja erityiskysymyksenä on syytä tarkastella luonnon monimuotoisuuden hyvinvointivaikutuksia kiivaasti kaupungistuvassa Euroopassa.

1.2.1 Saasteettomuuspaketti 

Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa komissio haluaa luoda myrkyttömän ympäristön suojellakseen Euroopan kansalaisia ja ekosysteemejä. Tavoitteen saavuttamiseksi komissio aikoo julkaista vuoden 2024 ensimmäisellä vuosineljänneksellä uuden aloitteen vesivaroihin liittyvän häiriönsietokyvyn parantamiseksi (water resilience). Aloitteen on tarkoitus sisältää toimia liittyen kansalaisten, luonnon ja teollisuuden oikeuteen hyödyntää vettä. Samalla tavoitteena on edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista estäen haitallisia vaikutuksia, kuten tulvimista tai kuivuuden tuomaa veden puutetta. Aloitteen mahdollisia vaikutuksia kuntien toimintaan on syytä seurata. 

Komissio aikoo jatkaa saasteettomuustoimintasuunnitelman toimeenpanoa myös vuonna 2024 ilman, veden ja maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi. Saasteettomuustoimintasuunnitelman jatkotoimia toteutetaan esimerkiksi integroidun vesivarojen hoidon alalla pinta- ja pohjavesiä pilaavien aineiden torjumiseksi ja ilmanlaadun parantamiseksi. 

Komission syksyllä 2022 antamaa ehdotusta yhdyskuntajätevesistä annetun direktiivin tarkistamiseksi on käsitelty vuonna 2023 ja toimet EU:n yhtenäisen kannan saavuttamiseksi jatkuvat vuoden 2024 alussa. Tulevan muutettavan direktiivin vaikutukset jätevedenkäsittelyyn ja viemäröintiin ovat merkittäviä ja lisäävät kuntien vesihuoltolaitosten kustannusrasitetta. Kuntien kannalta alkuperäinen direktiiviehdotus on aktiivisen vaikutustyön ansiosta muuttumassa jonkin verran ehdotettua järkevämpään suuntaan. Se tarkoittaa mm. sitä, että Suomen kylmiä olosuhteita olisi mahdollista ottaa huomioon esimerkiksi typenpoiston vaatimuksissa osin kuten aiemmin. Joka tapauksessa jätevedenkäsittelyn vaatimustaso kasvaa Euroopan laajuisesti tuoden merkittäviä investointi- ja muutospaineita myös Suomen vesihuoltoon. 

Komissio antoi maaperän seurantaa ja kestokykyä koskevan direktiiviehdotuksen Q3 2023. Ruoka, luonto ja talous ovat riippuvaisia maaperästä, ja sitä on suojeltava yhtä hyvin kuin vettä, ilmaa ja meriympäristöä. Maaperän terveyttä koskevasta lakiesityksestä ilmoitettiin vuoteen 2030 ulottuvassa EU:n maaperästrategiassa. Sääntely tulee vaikuttamaan kuntiin niiden eri rooleissa mm. maanomistajana, kaavoittajana, infrarakentajana sekä lupaviranomaisena. Tärkeä näkökulma on erityisesti kuntien maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvät suorat ja epäsuorat vaikutukset ja on välttämätöntä, että eri säädösten keskinäiset suhteet ja yhteisvaikutukset arvioidaan kunnolla. Suomen kaltaisen kaupungistuvan ja yhdyskuntarakenteeltaan tiivistyvän valtion on tärkeää varmistua siitä, että direktiivin myötä luonnontilaisen tai lähes luonnontilaisen maan käyttöönotto rakentamisen tai muun infrastruktuurin käyttöön on tarvittaessa mahdollista. 

EU:n ympäristösäätely vaikuttaa merkittävästi kuntien ympäristötehtävien hoitoon. EU:n ympäristöpolitiikan tulisi tukea jäsenvaltioiden mahdollisuuksia turvata kestävällä ja kohtuullisella tavalla mm. kuntalaisten hyvinvointia tukeva puhdas ympäristö. Tulevaisuudessa olisi kuitenkin keskityttävä yhä enemmän voimassa olevan lainsäädännön tehokkaaseen täytäntöönpanoon ja kehittämiseen. Suomen kaltaisissa maissa, joissa paikallisilla viranomaisilla on huomattava vastuu ympäristösäädösten toimeenpanossa ja niiden valvonnassa, tulee toimeenpanon tuki kohdistaa kuntiin. EU:n toimilla, kuten esimerkiksi yhdyskuntajätevesidirektiivin tarkistamisella ei tule luoda tarpeetonta ylisääntelyä, joka vaarantaa kuntien tuottamia, ympäristön tilaa parantavia välttämättömyyspalveluja, kuten kohtuuhintaista ja kattavaa vesihuoltoa. 

Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Tommi Maasilta ja erityisasiantuntija Tuulia Innala

1.2.2. Euroopan kiertotalousmallin etenemisen edellytykset

Vuoden 2023 puolivälissä komissio on julkaissut jätedirektiivin muutosehdotuksen koskien elintarvike- ja tekstiilijätettä. Komissio keskittyy tekstiilien uudelleenkäyttöä ja tekstiilijätteiden kierrätystä edistäviin toimiin sekä esittää tuottajavastuun laajentamista tekstiilijätteisiin. Lisäksi komissio on kesällä 2023 julkaissut aloitteen romuajoneuvojen kierrätyksen edistämiseksi. Käynnissä on ollut myös luokitusta, merkintöjä, pakkaamista ja pakkausjätteitä koskevan lainsäädännön tarkistaminen. Ehdotusten käsittely jatkuu vuoden 2024 aikana.

Jätedirektiivin muutosehdotus vaikuttaa eniten kuntiin. Kuntaliitto suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti ruokahävikin vähentämiseen tähtääviin toimiin, mutta ei kannata sitovien elintarvikejätteen vähentämistavoitteiden asettamista kotitalouksille. EU:n haaste on se, ettei ruokahävikkiä ole määritelty erikseen, vaan se sisältyy elintarvikejätteeseen. Siirtymä nykyistä kasvispainotteisempaan ruokavalioon lisännee syötäväksi kelpaamattoman elintarvikejätteen osan määrää ja toisaalta kotitalouksille ei voi mm. hygieniasyistä asettaa tehokkaita velvoitteita, kuten hävikkiruoan jakelua, syömäkelpoisen ruoan hävikin vähentämiseksi. Paikallistasolla on kuitenkin tarpeen panostaa tehokkaaseen neuvontaan.

Kuntaliitto suhtautuu myönteisesti myös tekstiilijätteiden kierrätyksen edistämiseen, mutta suhtautuu varauksella komission sääntelyehdotukseen sen monimutkaisuuden ja muusta jätelainsäädännöstä poikkeavien ehdotusten vuoksi. Ehdotuksessa on syytä selkeyttää vielä tekstiilien tuottajavastuun useita reunaehtoja sekä kuntien asemaa tekstiilijätteistä huolehtimisessa jatkossa. Suomessa on jo kohtuullisen pitkälle kehitetty kuntapohjaista tekstiilien keräysjärjestelmää. 

Kuntaliitto tukee komission pyrkimyksiä kehittää tuotesuunnittelun vaatimuksia kohti ympäristömyönteisempiä ja kestävämpiä tuotteita. Lisäksi on tärkeää edistää tuotteiden korjattavuutta ja korjaamisen kannattavuutta suhteessa uushankintoihin. 

Lisätietoja: erityisasiantuntija Tuulia Innala

1.2.3. Uimavesidirektiivin (Directive 2006/7/EC) arviointi (Annex II, Section C)

Uimavesien laatu on Suomessa pääosin erinomainen. Uimavesidirektiivi on toimeenpantu uimavesiasetuksella (177/2008), jota sovelletaan suurten yleisten uimarantojen valvontaan (Suomessa noin 300 uimarantaa). Kansallisesti on lisäksi säädetty pienten yleisten uimarantojen veden laadusta ja sen valvonnasta (354/2008). Kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo uimaveden laatua ja tiedottaa siitä uimarannalla sekä kunnan verkkosivuilla. 

Säännöllinen näytteenotto ja vedenlaatutietojen raportointi mahdollistaa kansalaisille tiedottamisen, mutta vie runsaasti kunnan viranomaisen resursseja. Säännöllinenkään näytteenotto ei yleensä saa kiinni mahdollista uimavesivälitteistä sairastumista, vaan tilanne tulee muutoin viranomaisen tietoon (uusien sairastumisten ehkäiseminen sekä vesivälitteisen epidemian selvittäminen käynnistyy tätä kautta). Ilmastonmuutos tulee lisäämään mm. sään ääri-ilmiöitä, jotka voivat aiheuttaa myös uimaveden laadun heikentymistä. Tämä tulee vaatimaan uudenlaista lähestymistapaa elinympäristön terveellisyyden turvaamiseksi.

Mikäli direktiivin arviointi käynnistyy, Kuntaliiton tavoitteena on hallinnollisen taakan vähentäminen. Mikäli säännöllistä näytteenottoa ja raportointia kevennetään, voidaan vapautuvia resursseja käyttää mm. ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja toiminnanharjoittajien ohjaamiseen. 

Lisätietoja: erityisasiantuntija Kaisa Mäntynen

1.3. Suomen saavutettavuus ja kestävään ja älykkääseen liikkumiseen siirtyminen huomioitava

EU-sääntelyn ja rahoitusinstrumenttien tulee huomioida jäsenmaiden ja niiden saavutettavuuden erityispiirteet ja muuttunut geopoliittinen tilanne.

Pohjoisten alueiden liikenteellisen integraation vahvistaminen Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon on koko EU:n etu. Suomen liikenteellistä integraatiota Ruotsin ja Norjan sekä Baltian maiden ja Keski-Euroopan suuntiin tulee parantaa. Suomen on entistä tavoitteellisemmin huolehdittava maan ja sen eri alueiden ja keskuskaupunkinen saavutettavuudesta ja kansainvälisistä yhteyksistä.

EU-politiikan tulee edistää multimodaalisten matkaketjujen ja liikkumispalveluiden käyttöä sekä joukkoliikenteen ja muun kestävän liikkumisen kuten pyöräliikenteen osuuden kasvattamista kaupunkiseuduilla. Sellaisia sääntelyn muutoksia tulee välttää, jotka heikentävät kaupunkiseutujen joukkoliikenteen järjestämisen oikeudellista perustaa (PSA-asetus) ja taloudellista pohjaa. Kaupunkiseutujen rooli on ratkaiseva liikenteen päästötavoitteiden saavuttamisessa.

TEN-T-asetuksen uudistamisessa on tärkeää ydinverkon satamien saaminen pohjoiseen Suomeen ja kattavan verkon saamien aseman säilyttäminen. Komission ehdottamiin kaupunkisolmukohtia koskeviin vaatimuksiin sekä tietojenkeräys. ja raportointivelvoitteisiin tulee saada joustoja ja vaatimusten tulee olla linjassa myös rahoitusmahdollisuuksien kanssa. Muutokset turvallisuusympäristössä sekä Suomen Nato-jäsenyys ja siitä seuraavat tarpeet liikenneinfrastruktuurille ja liikennejärjestelmälle laajentavat tarvetta tarkastella sotilaallista liikkuvuutta ja infran kaksikäyttöisyyttä TEN-T-verkon kehittämisessä. Suomen tulee hyödyntää mahdollisimman täysimääräisesti sotilaallisen liikkuvuuden rahoitushaut. Kuitenkin myös muihin ydinverkon ja kattavan verkon CEF-rahoitushakuihin ratoja, teitä ja TEN-T-solmupisteitä, ml. kaupunkisolmupisteet, koskien tulee olla oikea-aikaisesti valmiuksia. Kunnianhimon ja kansallisen rahoituksen tasoa TEN-T-verkon toteutuksessa tulisi ylipäätään nostaa. Resurssien kohdentamisessa tulee tehdä priorisointeja vaikuttavuuden pohjalta.

Ajoneuvojen suurimmista sallituista mitoista ja painoista annettua direktiiviä ollaan tarkistamassa. Katuverkon kannalta olennaista on, että HCT-yhteydet fokusoidaan katuverkolla tarkasti harkituille, esim. satamiin, logistiikkakeskuksiin ja teollisuusalueille vieville reiteille vaarantamatta kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta. Suomen ja Ruotsin välisessä rajan ylityksessä tulee sallia myös nykyisellä 76-tonnisella kalustolla liikennöinti.

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Johanna Vilkuna ja EU-asiantuntija Paula Kosunen

2. Euroopan digitaalinen valmius

2.1 Vuoden 2024 uudistukset seurannassa

Digi- ja datasääntelyä koskevaa lainsäädäntöä on tullut huomattavan paljon edellisillä kausilla, joten painopiste vuonna 2024 on enemmänkin lainsäädännön toimeenpanossa. Kuntaliitto seuraa, onko vuoden 2024 aloitteissa digi- tai dataulottuvuutta, jotka voisivat koskettaa myös kuntia.

Lisätietoja: erityisasiantuntija Jaana Jormanainen 

3. Ihmisen hyväksi toimiva talous

3.1. Vihreä ja digitaalinen siirtymä, avoin strateginen autonomia (non-legislative, Q1 2024)

Nykyisen, ensi vuonna kautensa päättävän komission tärkeimmäksi tavoitteeksi on uuden ja päivitetyn lainsäädännön näkökulmasta osoittautunut vihreän ja digitaalisen siirtymän edistäminen. Tavoitteen oheen on sittemmin tuotu erityisesti globaalien kriisien (COVID-19 ja energia) geopoliittisten muutosten vuoksi strategisen autonomian käsite.

 Strateginen autonomia sisältää ajatuksen itsenäisemmästä ja vahvemmasta Euroopasta maailman näyttämöllä niin kaupan kilpailukyvyn, kuin poliittisen pääomankin näkökulmista. Erityisesti teollisuutemme arvo- ja toimitusketjujen haavoittuvuudet ovat paljastuneet viime vuosien kriiseissä.

EU:n kauppapolitiikkaa ei voida erottaa EU:n ulkopolitiikasta. EU:n ulkopolitiikka on ehdollinen yhteiseen EU-lainsäädäntöön. Ajatusta vahvemmasta riippumattomuudesta on kritisoitu protektionistiseksi, EU:n arvojen vastaiseksi ja ummehtuneeksi. Taustalla piilee kuitenkin useita EU:n kannalta hälyttäviä mittareita globaalin kilpailun näkökulmasta. Esimerkiksi Kiina Ja USA ovat kyenneet tukemaan COVID-19 kriisin jälkeen omaa teollisuuttaan merkittävästi, joka on johtanut tilanteeseen, jossa EU:n kilpailukyky on heikentynyt entisestään erityisesti vihreää siirtymää edistävien teknologioiden investoinneissa ja kaupallistamisessa.

Edistyneet materiaalit teollisuuden johtoaseman hyväksi on komission loppukauden strateginen aloite, jonka voidaan olettaa kuuluvan vahvasti tähän vihreän siirtymän ja globaalin kilpailukyvyn ohjelmaan. Kyseessä ei ole uutta lainsäädäntöä, mutta sen sisältö tulee varmasti määrittelemään osaltaan myös tulevaa. Seuraava komissio ei voi jättää täysin huomiotta strategisen autonomian tavoitteita, eikä varsinkaan vihreää ja digitaalista siirtymää. Voisi myös olettaa, että kyseistä aloitetta kannattaa tarkastella strategisen autonomian läpinäkyvyyden, jäsenmaiden välisen tasapainon ja demokratian näkökulmasta.

Viittaus avoimuuteen voi olla tässä avainasemassa ja yksi teemaan liittyvä ja jäsenmaiden välisiä suhteita osaltaan kiristänyt keskustelu valtiontukisääntelymme lievennyksistä suurten jäsenmaiden toiveista. Toiveiden taustalla on vahva ajatus siitä, että vain suuret ja parhaat pärjäävät globaalissa kilpailussa, joten tämän pitäisi antaa tapahtua myös jäsenmaiden julkisella tuella. Erityisesti Ranska on ollut valmis jo pitkään puskemaan vihreän siirtymän investointeja eteenpäin roimalla julkisella tuella. Esimerkiksi Normandian alueen akkuteollisuuden tuotantokapasiteettia on kehitetty valtavasti julkisin investoinnein ja tätä ajatusta on tuotu nyt presidentti Macronin johdolla Brysselin Eurooppa-neuvoston kokouksiin viimeisten parin vuoden aikana.

Suomen kuntien näkökulmasta valtiontukipolitiikkaa tulee tehdä tiukan ohjauksen keinoin ja nyt käytössä olevat höllennykset pitäisi pitää määräaikaisina ja tulevia muutoksia vastustaa pienen jäsenmaan kilpailukyvyn takaamiseksi ja investointien houkuttelemiseksi Suomeen. Kuntaliitto seuraa aloitteen etenemistä ja lähtee vaikuttamaan aktiivisesti sisältöön, mikäli siinä nähdään haasteita tiedon karttuessa esityksen tavoitteista ja sisällöstä. 

Lisätietoja: Brysselin toimiston johtaja Ilari Havukainen

4. Vahvempi Eurooppa maailmannäyttämöllä

4.1 Euroopan puolustusteollisuuden strategia

Geopoliittisen tilanteen seurauksena EU:n tarve kehittää omaa puolustuspolitiikkaansa on kasvanut. EU:n yhteisen puolustusteollisuusstrategian laatiminen on enemmän kuin ajankohtaista ja kaikkien EU:n jäsenmaiden on parannettava myös omia puolustukseensa liittyviä valmiuksia.

Komissiolta on tulossa 2024 ensimmäisellä neljänneksellä Euroopan puolustusteollisuuden strategia, joka on non-legislative aloite. Kuntaliitto seuraa strategian mahdollisia vaikutuksia kuntiin ennen kaikkea Suomen geopoliittisesti muuttuneen tilanteen valossa.

Lisätietoja: EU-asioiden päällikkö Ulla Karvo

5. Eurooppalaisen elämäntavan edistäminen

5.1 Kestävät urat ja korkeakoulut

Komission työohjelmassa vuodelle 2024 on aloite koskien yhteistä eurooppalaista elämäntapaa, jossa tavoitteena on parantaa korkeakoulujen houkuttelevuutta ja eurooppalaista yhteistyötä. Kunnat eivät ole korkeakoulujen ylläpitäjiä, mutta toimivat usein ammattikorkeakouluissa omistajina. Kuitenkin korkeakoulut ovat tärkeä alueellisen elinvoiman vahvistajina. Aloitteessa ei ole sitovaa lainsäädännön ehdotusta ja Kuntaliitto seuraa millaisia vaikutuksia mahdollisilla ehdotuksilla tulee olemaan kuntakenttään. Kuntaliitto suhtautuu myönteisesti eurooppalaisiin korkeakoulualliansseihin, mutta pitää tärkeänä myös kansallista keskustelua korkeakoulusektorin sisällä korkeakoulutusta kehitettäessä. EU-linjauksia ja suosituksia laadittaessa on olennaista, että kansallinen ja Suomessa kunnallinen päätäntävalta koulutuksessa, kulttuurissa, sivistystoimessa ja liikunta- ja nuorisotyössä säilyy. Suomi onkin johdonmukaisesti korostanut seikkaa koulutusta koskevissa kannanotoissaan.

Lisätietoja: erityisasiantuntija Minna Lindberg ja erityisasiantuntija Kyösti Värri

6. Uutta vauhtia eurooppalaiselle demokratialle

6.1 Integroitu lastensuojelujärjestelmä

Komission työohjelmassa on vuodelle 2024 suositus integroidusta lastensuojelujärjestelmistä ja pyrkii tukemaan integroitujen lastensuojelupalveluiden kehittämistä ja vahvistamista jäsenvaltioissa. Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtyneet hyvinvointialueille. Kunnilla ja hyvinvointialueilla on yhteinen vastuu yhdyspintojen toimivuudesta. Kunnissa ja hyvinvointialueilla toimitaan jo varsin ennaltaehkäisevästi ja palvelut ovat integroituna, esimerkiksi perhekeskuksissa. Kuntaliitto pitää keskeisenä että yhdyspintojen kautta yhteistyö kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa toimii saumattomasti.

Komission työohjelmassa vuodelle 2024 kuntien hyvinvointi ja sivistys alueelle ei ole ehdotuksia sitovasta lainsäädännöstä. EU-linjauksia ja suosituksia laadittaessa on olennaista, että kansallinen, Suomessa kunnallinen, päätäntävalta koulutuksessa, kulttuurissa, sivistystoimessa ja liikunta- ja nuorisotyössä säilyy. Suomi onkin johdonmukaisesti korostanut tätä seikkaa kannanotoissaan.

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Maria Salenius, projektipäällikkö Liisa Jurmu, erityisasiantuntija Minna Lindberg

Kuntien EU-edunvalvontatarpeita peilataan komission vuosittaisiin työohjelmiin sekä edellisiltä vuosilta jatkuviin aloitteisiin, joiden pohjalta määrittelemme tarkemmat EU-edunvalvonnan tavoitteet kunkin painopisteen alle.

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Ulla Karvo
+358 9 771 2523, +358 50 512 2232
Vastuualueet
  • kuntaliiton EU-edunvalvonnan kehittäminen ja koordinaatiovastuu Helsingissä yhdessä KV-tiimin kanssa
  • EU- lausuntovalmistelua koskevan kokonaisuuden koordinointi
  • alueiden komitean koordinaattoritehtävän hoitaminen
  • Brysselin toimiston toiminnan tukeminen ja toiminnan kehittäminen yhdessä Brysselin toimiston johtajan kanssa
Löydä lisää sisältöä samoista teemoista

Tule kuulolle kuinka kunnat sykkivät -webinaariin

Valtakunnallisessa kuntakyselyssä ”Kuinka kuntasi sykkii?” kartoitettiin kuntien päättäjien ja ylimpien viranhaltijoiden näkemyksiä kuntansa tilannekuvasta. Perjantaina 15.3. kello 8.30-10 vedämme yhteen mielenkiintoisimpia tuloksia.

Ilmoittaudu mukaan tästä!

Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme