EU-edunvalvonta

Kakku, jossa paloja

Kuntaliitossa EU-edunvalvontatyömme lähtökohtana on turvata ja kehittää suomalaisten kuntien toimintaedellytyksiä vaikuttamalla ennakoivasti ja oikea-aikaisesti Euroopan unioniin sekä hyödyntämällä EU-jäsenyyden tarjoamia mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön.

EU vaikuttaa merkittävästi suomalaisten kuntien toimintaan. Selvitystemme mukaan noin 60 prosenttia kuntien päätöksistä ja tehtävistä liittyy Euroopan unioniin.

Kuntaliitossa EU-edunvalvontamme painopisteet perustuvat kuntien tarpeisiin. Vuonna 2022 toiminnallemme on määritelty viisi painopistettä:

  1. EU:n ohjelmakausi 2021–2027 - keskiössä elvytys ja uusi kasvu
  2. EU:n kaupunkipolitiikka - kaupungit elinvoiman edistäjinä ja talouden moottoreina
  3. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal)
  4. Euroopan digitaalinen valmius
  5. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva toimintasuunnitelma

Kuntien EU-edunvalvontatarpeita peilataan komission vuosittaisiin työohjelmiin sekä edellisiltä vuosilta jatkuviin aloitteisiin, joiden pohjalta määrittelemme tarkemmat EU-edunvalvonnan tavoitteet kunkin painopisteen alle.

Avaa kaikki

EU:n ohjelmakausi 2021–2027 - keskiössä elvytys ja uusi kasvu

Kunnat ja kaupungit toimivat sekä aktiivisina julkisten palveluiden ja infrastruktuurin kehittäjinä että alustoina yritysten ja tutkimuslaitosten innovaatiotoiminnalle. Keskeisten EU-rahoitusohjelmien on siksi tarpeen taipua kuntien ja kaupunkien käyttöön mahdollisimman hyvin.

Kuntien näkökulmasta on tärkeää kehittää ohjelmakaudella 2021–2027 erityisesti EU-rahoitusta, jolla edistetään kuntien ilmasto-, energia ja ympäristötoimia, kestäviä liikennejärjestelmiä ja saavutettavuutta, innovaatioita ja digitalisaatiota sekä tuetaan työllisyyttä ja osaamisen kehittämistä.

Keskeiset tavoitteemme

  1. EU-rahoitusohjelmissa tulee lähtökohtana olla se, että ohjelmarakenteet ja -sisällöt rohkaisevat kuntia osallistumaan EU-rahoitteisiin kehittämisprojekteihin, ja kunnilla on mahdollisuus osallistua niitä koskevien ohjelmien valmisteluun.
  2. Uudella ohjelmakaudella on mahdollistettava eri rahoitusvälineiden joustava hyödyntäminen ja yhteensovitus alue- ja paikallistasolla. Hallinnollisen taakan keventäminen helpottaa erityisesti resursseiltaan pienten kuntien osallistumismahdollisuuksia kehittämishankkeiden toteutukseen.
  3. EU:n elpymisrahoituksen tulee kytkeytyä tiiviisti paikallis- ja aluetalouksien uusiin avauksiin ja toimenpiteisiin, joilla on elvyttävää vaikutusta. Kunnat ja alueelliset toimijat on tärkeä ottaa mukaan elpymisrahoituksella toteutettavia hankkeita koskevaan päätöksentekoon.
  4. Kunnilla tulee olla mahdollisuus osallistua vahvasti alue- ja rakennepolitiikan tavoitteiden toteuttamiseen. Osana elpymistä on erilaisissa ohjelmissa etsittävä tarvittaessa joustavia tapoja hanketoimintaan ja kuntien rahoitusosuuksiin.
  5. Paikallis- ja aluetaso on huomioitava erityisesti vihreän ja digitaalisen siirtymän rahoituksessa. Myös muissa kuin kansallisesti hallinnoitavissa rahoitusinstrumenteissa tulee huomioida kuntien ja kaupunkien kehittämistarpeet.
  6. Myös maaseudun erityispiirteisiin on kiinnitettävä huomiota rahoitusvälineissä.

EU-rahoitusohjelmavaikuttaminen on nostettu myös Kuntaliiton kaupunkipoliittisessa toimintaohjelmassa toimenpiteisiin, joissa painotetaan kaupunkipolitiikkaan liittyvien EU-rahoitusohjelmien EU-edunvalvontaa.

EU:n kaupunkipolitiikka - kaupungit elinvoiman edistäjinä ja talouden moottoreina

Kuntaliitossa haluamme edistää kestävää kaupunkipolitiikkaa EU:ssa. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen rooli kansallisina talouden, elinvoiman ja ilmastotoimien vetureina kytkeytyy tiiviisti innovaatioiden syntymiseen ja talouden uudistumiseen. Erityinen rooli kaupungeilla on vihreän siirtymän, kiertotalouden ja uudenlaisten osaamiskeskittymien ja innovaatiotoiminnan ekosysteemien edistämisessä.

Monien kansainvälisten arvoketjujen solmukohdat sijaitsevat kaupungeissa ja palveluviennin kasvaessa tämä rooli vain korostuu. EU:n kaupunkipolitiikka on nostettu esiin myös Kuntaliiton kaupunkipoliittisessa toimintaohjelmassa ja sen toimenpiteissä.

Keskeiset tavoitteemme

  1. Kaupunkien kyvystä investoida kasvuun ja kestävään kehitykseen on huolehdittava myös EU-tason toimien kautta.
  2. Uuden Leipzigin peruskirjaan liittyviä kaupunkipolitiikan toimintamuotoja, kuten EU:n kaupunkiagendaa on tarpeen vahvistaa ja kehittää eteenpäin, jotta kaupunkien näkemykset paremman säätelyn edistämiseksi tulevat entistä paremmin huomioiduksi EU-valmistelussa ja -päätöksenteossa.
  3. Kaupungit ovat ratkaisevassa roolissa EU:n ilmastotavoitteiden toteuttamisessa. EU- ja kansallisen tason tuen kaupunkimissioon (100 ilmastoneutraalia kaupunkia 2030 mennessä) osallistuville kaupungeille on tarpeen olla vankkaa tulevina vuosina mission ja ilmastotoimien vaikuttavuuden varmistamiseksi.
  4. On varmistettava, että kaupungeille suoraan suunnattujen rahoitusohjelmien ohella myös muut keskeiset EU-rahoitusohjelmat (esim. Horisontti, Digitaalinen Eurooppa) huomioivat kaupunkien kehittämistarpeet. Esimerkiksi eurooppalaiset digitaaliset innovaatiohubit, testaus- ja kokeiluympäristöt sekä mm. dataa ja tekoälyyn liittyvät projektit tukevat innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa kaupungeissa

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal)

EU:n vihreän kehityksen ohjelma, Green Deal, on laaja, poikkihallinnollinen ohjelmakokonaisuus, jolla pyritään leikkaamaan päästöjä sekä edistämään kestävää kehitystä ja kestävää talouskasvua Euroopassa.

Ohjelma sisältää monia toimenpiteitä, joista 55-valmiuspaketti (Fit for 55) on merkittävin ilmastolainsäädännön lakikokonaisuus. Paketin tarkoituksena on varmistaa, että EU saavuttaa tavoitteensa päästöjen vähentämisestä vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Lisäksi paketin tavoitteisiin kuuluu, että EU-alue on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä ja hiilinegatiivinen sen jälkeen. Paketin ehdotuksista moni vaikuttaa kuntiin suoraan ja osa epäsuorasti.

Keskeiset tavoitteemme

  1. Kuntaliiton näkemyksen mukaan EU-lainsäädännön päivittämisen tulisi tukea kuntien omia ilmastotavoitteita, ja auttaa kuntia vähentämään muun muassa rakennetun ympäristön ja liikkumisen päästöjä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. EU:n tulisi kuitenkin jättää yksityiskohtainen keinojen valinta ja käytännön toteutus jäsenvaltioille, jotta ratkaisut voidaan valita paikalliset olosuhteet huomioiden.
  2. Ilmasto- ja energiatyötä tehdään nykyään paljon eri sektoreilla vapaaehtoisesti, esimerkkinä kuntien energiatehokkuussopimukset ja ilmastosuunnitelmat. Tämä kehitys pitäisi ottaa huomioon ilmasto- ja energiapolitiikan ohjauskeinoja mietittäessä.
  3. Kuntaliitto pitää tärkeänä energiatehokkuuden edistämistä ja energiatehokkuutta keinona vähentää myös päästöjä. Energiatehokkuutta koskevat vaatimukset eivät kuitenkaan saa vaikeuttaa päästövähennystavoitteiden saavuttamista vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti tavalla, joka on myös sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä.
  4. Kestävän ja älykkään liikkumisen siirtymä edellyttää alueellisten erojen huomioimista. TEN-T-liikenneverkon kehittämisessä tulisi keskittyä ydinverkkokäytävän jatkamiseen. Raidehankkeissa tulisi tavoitella EU-saannon maksimoimista pitkäjänteisen ja oikea-aikaisen suunnittelun kautta.
  5. Luonnon monimuotoisuuden ja myrkyttömän ympäristön turvaaminen edellyttää paikallisten olosuhteiden huomioimista ja kuntien käytännön toimien tukemista.
  6. Euroopan kiertotalousmallin eteneminen edellyttää tuotepolitiikkatoimia päästöjen rajoittamisen oheen.

Euroopan digitaalinen valmius

Komission työohjelmassa 2022 näkyy digitalisaation osalta painopistemuutos covid-19 kriisinhallinnasta ja suunnittelusta toteutukseen, jossa tehdään Euroopasta vihreämpi, oikeudenmukaisempi, digitaalisempi ja kestävämpi.

EU:n digitalinen ja vihreä kaksoissiirtymä määrittelee myös kuntien toimintanäkymiä. Kuntien näkökulmasta tärkeää on, että siirtymä on tasapainossa niin, että siinä säilyy edellytykset kestävälle elämälle.

Keskeiset tavoitteemme

  1. Kyberturvallisuuden osalta tarvitaan oikeanlaiset edellytykset riskien hallinnalle ja käsittelylle, toiminnan jatkuvuudelle ja toipumiseen sekä tietosuojan ja tietoturvan osa-alueille, jotta varmistetaan mm. luotettava tiedonjakaminen.
  2. Tietovarantojen ja digi-infran suhteen on huomioitava, että kansalaisten luottamusta julkisen sektorin tietovarantoihin luodaan myös EU-tasolla. Tarkastelussa on niin datan yhteiskäyttö kuin sen toisiokäyttö sekä toimijoiden vastuut, kun taas infran osalta on mietittävä, mikä edistää digitaalisen yhteiskunnan kestävyyttä.
  3. Pandemia on osoittanut, että digitaaliset taidot ja osaaminen ovat ratkaisevia opetuksen ja koulutuksen järjestäjille, opettajille ja oppilaille. Osaamisen saaminen Suomeen on myös olennaisen tärkeää. Digitaalisten taitojen lisäksi tulee ottaa huomioon koko väestön mahdollisuus yhdenvertaisesti päästä digitaalisten palvelujen äärelle.
  4. Tekoälyn osalta Kuntaliitto seuraa EU-tason keskustelua mm. tekoälyasetukseen liittyvistä määritelmistä, toimijoiden vastuut sekä toimintaa ympäröivä eettinen pohdinta. Kuntien näkökulmasta tekoälyssä painottuu sen käyttöedellytykset kuntien eri osa-alueilla, kuten hyvinvoinnin tietojohtamisessa.

EU-tason digitavoitteiden osalta ambitiotason tulee olla oikeanlainen, jotta tavoitteita voidaan edistää kuntien näkökulmasta järkevällä ja kestävällä tavalla. Ketään ei tulisi jättää taakse, mutta edelläkävijää ei myöskään tulisi rangaista. Kunnat tarvitsevat tukea muutosten ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Komission digitaalisen kompassin tavoitteisiin nojaten tarvitaan alueelliset digitalisaation tilannekuvat esimerkiksi infran osalta.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva toimintasuunnitelma

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari sisältää 20 periaatetta, jotka viitoittavat Euroopan tietä kohti vahvaa ja oikeudenmukaista Eurooppaa. Alue- ja paikallistason viranomaisilla on tärkeä rooli periaatteiden käytännön toteutuksessa. Toimintasuunnitelma on näin ollen nostettu esiin myös Kuntaliiton EU-edunvalvonnassa.

Kuntaliitto haluaa yhdessä kuntien kanssa tukea kaikkien kuntalaisten hyvinvointia ja näkee, että kunnilla on ratkaiseva asema kestävän kehityksen kolmen ulottuvuuden - sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristön - tasapainon ylläpidossa. Kunnat ovat avainroolissa väestöryhmien välisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisessa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Kansalaisten hyvinvointi luo vakautta.

Kuntaliitto korostaa, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari mahdollistaa tiedon ja hyvien käytäntöjen jakamisen jäsenmaiden sekä myös alue- ja paikallishallintojen kesken. Monilla tavoitteilla halutaan edistää eurooppalaista elämäntapaa ja komission aloite esittää vuosi 2022 nuorison vuodeksi on tärkeä.

Keskeiset tavoitteemme

  1. Ilmastotoimien osalta EU on päättämässä päästökaupan laajenemisesta. Periaatteessa Kuntaliitto suhtautuu tähän varovaisen avoimesti, mutta ehdotukseen sosiaalirahastosta Kuntaliitto suhtautuu hyvin kriittisesti. Kuntaliitto esittää, että osa päästöoikeuksien huutokauppatuotoista ohjataan kuntien ilmastotyön rahoitukseen em. teemoissa. Erilaisten kansallisten ja paikallisten haittojen hyvittäminen olisi voitava kokonaisuudessaan suunnitella ja toteuttaa jäsenvaltioissa läheisyysperiaatetta noudattaen.
  2. Talouteen ja työllisyyteen liittyen komissio esittää pandemian varjolla useampia toimenpiteitä. Yksi niistä on suositus vähimmäistulosta. Mikäli kysymys on toimeentulotuesta tai muusta sosiaaliturvasta, nämä asiat kuuluvat kansallisen lainsäädännön piiriin.
  3. Näkemyksemme mukaan EU-linjauksia ja suosituksia laadittaessa on olennaista, että kansallinen ja Suomessa kunnallinen päätäntävalta koulutuksessa, kulttuurissa, sivistystoimessa ja liikunta- ja nuorisotyössä säilyy. Kunnilla on keskeinen rooli koulutuksen järjestäjänä, nuorten koulutus- ja työelämäsiirtymissä ja työllistymisen edistäjänä sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistajana. Suomalaisten nuorten, nuorisotyöntekijöiden ja kuntien etujen mukaista on edelleen lisätä osallistumista EU:n nuoriso-ohjelmiin.
  4. Kuntaliitto korostaa, että EU:n ja Suomen tulee antaa korkeatasoista kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville. Kuntien toiminta maahanmuuttajien kotouttamiseksi on olennainen osa onnistunutta maahanmuuttopolitiikkaa. Maahanmuuttajien kaikenlainen osallisuus osaltaan vahvistaa yhteiskunnan sosiaalista kestävyyttä.
  5. Työperäisen maahanmuuton osalta Kuntaliitto toteaa, että osaajien saaminen maahamme on elinvoimatekijä ja edesauttaa myös aivovuodon estämistä sekä täyttää osaajavajetta. Kolmansista maista rekrytoinnissa on huomioitava myös julkisen sektorin tarpeet kehittämällä toimivat käytännöt sosiaali- ja terveydenhoidon ammattilaisten rekrytointiin.

Euroopan unionin perustana ovat yhteiset arvot ja viime vuosina EU:n yhtenäisyyttä on koeteltu monella tavalla. Monien kriisien keskellä EU:n yhtenäisyyden eteen on tehtävä töitä, jotta tulevaisuudessa EU:n rooli vahvistuu sekä sisäisesti että maailman näyttämöllä. EU:n tulevaisuutta koskevan hankkeen tuloksia on luvassa keväällä 2022.

 

EU-edunvalvonnan tavat ja foorumit

Kuntaliiton EU-edunvalvontaa tehdään niin kansallisesti, Brysselissä kuin myös erilaisten verkostojen kautta.

Suomessa Kuntaliiton asiantuntijat toimivat muun muassa kuntien edustajina EU-jaostoissa, valmistelevat lausuntoja ministeriöille, osallistuvat kuulemisiin vastuulleen kuuluvissa EU-asioissa sekä pitävät yhteyttä kansallisesti asioita valmisteleviin virkamiehiin sekä muihin keskeisiin sidosryhmiin. Lisäksi Kuntaliitto toimii Euroopan alueiden komitean Suomen valtuuskunnan sihteeristönä.

Kuntaliitolla on toimisto myös Brysselissä, jossa toimiston asiantuntijat edistävät Kuntaliiton EU-edunvalvontatavoitteita EU:n toimielinten suuntaan ja välittävät ennakoivaa tietoa EU-lainsäädännön valmistelusta ja vaikuttamismahdollisuuksista liiton asiantuntijoille.

Lisää aiheesta:

Suomen kunnat ja EU: missä määrin EU vaikuttaa kuntien toimintaan?

Ulla Karvo

Ulla Karvo

EU-asioiden päällikkö
Asiakkuudet, verkostot ja kv-asiat -yksikkö, KV-tiimi
+358 9 771 2523, +358 50 512 2232
Vastuualueet
  • kuntaliiton EU-edunvalvonnan kehittäminen ja koordinaatiovastuu Helsingissä yhdessä KV-tiimin kanssa
  • EU- lausuntovalmistelua koskevan kokonaisuuden koordinointi
  • alueiden komitean koordinaattoritehtävän hoitaminen
  • Brysselin toimiston toiminnan tukeminen ja toiminnan kehittäminen yhdessä Brysselin toimiston johtajan kanssa