Valtiovarainvaliokunnan verojaosto on pyytänyt Kuntaliitolta lausuntoa hallituksen esityksestä laeiksi verontilityslain 12 ja 12 d §:n sekä tuloverolain 124 ja 124 a §:n muuttamisesta.
Hallituksen esityksessä on käyty läpi verovuosien 2015–2016 jako-osuuksiin vaikuttavat yhteisöverotuksen veroperustemuutokset eriteltyinä ja niiden aiheuttama kompensaation tarve kunnille ja seurakunnille. Muutokset liittyvät yhteisöveron jako-osuuksiin ja perustuvat valtion tekemiin veroperustemuutoksiin joiden aiheuttamat muutokset kuntien tuloihin hallitusohjelman mukaan kompensoidaan kunnille täysimääräisesti.
Yhteisöverotulojen rooli kunnan taloudessa on merkittävä. Yhteisöverotulojen osuus kunnan tuloista vaihtelee kunnittain, mutta sen rooli on kunnasta riippumatta tärkeä paikallisen elinkeinopolitiikan edistämiseksi. Kuntien yhteisövero-osuuden suhdanneherkkyyttä on vähennetty kuntien välisellä verotuloihin perustuvalla valtionosuuksien tasauksella sekä niin, että kuntien jako-osuudet lasketaan kahden verovuoden keskiarvona. Lisäksi on huomion arvoista, että metsävaltaisilla paikkakunnilla yhteisövero-osuudessa on huomioitu kuntien verotulojen menetykset, kun metsätalouden tuloja siirryttiin verottamaan pääomatuloina.
Kuntien osuus yhteisöverosta tulee säilyttää vähintään vuoden 2015 tasolla myös vuodesta 2016 eteenpäin. Mahdolliset yhteisöveroperusteiden ja verokannan muutokset tulee jatkossakin kompensoida täysimääräisesti kunnille kuntien yhteisövero-osuutta muuttamalla. Viime vuosina toteutettu kompensointi menettely verojärjestelmän sisällä on ollut toimiva. Metsäerän laskentaperusteita tulee uudistaa niin, että luonnonsuojelualueiden metsät arvostetaan talousmetsien tapaan.
Vuoden 2015 jako-osuuksien muutoksiin sisältyy esitys kuntaryhmän jako-osuuden korottamisesta kunnille tulevan työttömyysturvan lisärahoitusvastuun kompensoimiseksi. Tällä perusteella kuntien yhteisöveron jako-osuutta esitetään korotettavaksi 1,81 prosenttiyksiköllä. Hallituksen esityksessä on tässä yhteydessä mainittu, että valtionosuutta alennetaan vastaavasti. Tämä ei käsittääksemme pidä paikkaansa eikä ole yhteneväinen linjaus esimerkiksi valtionosuuksia koskevan hallituksen esityksen 133/2014 kanssa.
Työttömyysturvan kuntakohtaiset kompensaatiot on hallituksen esityksen mukaan tarkoitus kohdentaa 75 miljoonan euron osalta valtionosuusjärjestelmän kautta kuntakohtaisten työttömyysturvakustannusten suhteessa. Menettely edesauttaa kompensaation oikeaa kohdentumista, mutta sisältää muutaman ongelman ja vaatii nähdäksemme vuosittaista ylläpitoa.
Kuntakohtaiset yhteisöveron jako-osuudet muuttuvat vuosittain ja esimerkiksi tämän hetken tiedon mukaan useammalla kymmenellä kunnalla suhteellinen muutos verovuosien 2014 ja 2015 välillä on 15–30 %. Vuosittainen muutos vaikuttaa siten työttömyysturvakompensaation jakaantumiseen kuntien kesken ja sitä tulisi vuosittain oikaista vastaamaan kustannusten jakautumista kunnittain. Toinen menettelyn ongelma liittyy nähdäksemme valtionosuusjärjestelmään kuuluvaan verotuloihin perustuvaan tasaukseen. Kunnan saamat yhteisöverot otetaan tasauksessa huomioon. Jos kunta saa niitä suhteessa enemmän kuin toteutuneiden työttömyyskustannusten suhteellisen osuuden mukaan kuuluisi, niin ylimääräinen osuus vähennetään esitetyssä menettelyssä valtionosuuksista. Tasauksessa kuitenkin huomioidaan saatu yhteisövero-osuus täysimääräisenä.
Kunnittaisiin yhteisöveron jako-osuuksiin vaikuttavat kuntakohtaiset tiedot kunnassa toimivista yrityksistä ja niiden maksamista veroista sekä metsätiedot. Verontilityslain 13 §:n mukaan ”Verohallinto toimittaa salassapitoa koskevien säännösten estämättä kullekin kunnalle ja seurakunnalle tiedon yhteisölle maksuunpannusta yhteisöverosta siltä osin kuin jako-osuuksien laskennassa käytetty maksuunpantu yhteisövero kohdistuu tähän kuntaan. Valtioneuvoston asetuksella säädetään niiden yhteisöjen lukumäärästä, joiden osalta tietoja toimitetaan.”
Salassapitomääräyksistä johtuen Kuntaliitto kuntien etujärjestönä ei saa yksittäisten kuntien jako-osuuksien laskentaperusteisiin liittyviä tietoja käyttöönsä eivätkä kunnat saa käytännössä luovuttaa saamiaan tietoja eteenpäin etujärjestölleen. Jotta yritysten verojen jakautumista eri kunnille voitaisiin kattavammin seurata sekä edesauttaa mahdollisten laskentaperusteissa olevien epäkohtien havainnointia kyseisten tietojen tulisi olla julkisia. Vähintäänkin Kuntaliitolle tulisi säätää oikeus saada kuntakohtaiset tiedot käyttöönsä salassapitosäädösten estämättä jolloin laskentaperusteiden oikeudenmukaisuutta voidaan seurata kattavasti koko kuntaryhmässä.
Muilta osin Kuntaliitolla ei ole huomautettavaa kyseiseen hallituksen esitykseen.
SUOMEN KUNTALIITTO
Jukka Hakola
veroasiantuntija
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.