Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta ((HE 309/2014 vp)

​Vapaan sivistystyön oppilaitosten rahoitusjärjestelmiä pyritään selkiyttämään ja lisäämään rahoituksen ennakoitavuutta koulutuksen järjestäjille. Vapaan sivistystyön eri oppilaitosmuodoissa ei esitetä siirryttäväksi yhteen suoritteeseen vuonna 2016.   

Kuntaliitto puoltaa rahoitusjärjestelmää koskevien uudistusten toteuttamista hallituksen esityksen perustana olevien jaostojen loppuraporttien mukaisena. Kuntaliitto edellyttää, että mahdolliset rahoitusjärjestelmää koskevat tarkennukset ja muutokset tulee valmistella yhteistyössä rahoitusjärjestelmän uudistamistyöhön osallistuneiden tahojen kanssa.  

Rahoitusjärjestelmän tulee tukea vapaan sivistystyön paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin vastaamista koko maassa pitkäjänteisesti. 

Kansalaisopistojen osalta esitetään siirtymistä yhteen yksikköhintaan. Nykyiseen kaksiportaisuuteen on päädytty viisiportaisesta yksikköhintajärjestelmästä.  

Kuntaliitto pitää perusteltuna siirtymistä yhteen yksikköhintaan kansalaisopistojen rahoitusjärjestelmässä. Muutoksen vaikutukset kompensoidaan opetustuntimäärissä, jolloin koulutuksen ylläpitäjien toiminta ei vaarannu rahoitusjärjestelmämuutoksen vuoksi.  

Hallituksen esitykseen on lisätty 11 b § oppilaitosten keskimääräisten yksikköhintojen vähennyksistä. Esityksestä aiheutuva säästö on yhteensä 7,6 miljoonaa euroa, josta valtion säästöosuus on 4,5 miljoonaa euroa. 

Kuntaliitto ei hyväksy väliaikaisesti säädettyjen vuosien 2013 ja 2014 ns. indeksijäädytysten vaikutusten muuttamista pysyväksi vapaan sivistystyön oppilaitosten keskimääräisiin yksikköhintoihin. 

Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa koskevan päätöksen 25.3.2014 mukaan vapaan sivistystyön valtionrahoituksen säästö on vuoteen 2017 mennessä 18,5 miljoonaa euroa. Tästä toteutetaan vuonna 2015 10 miljoonaa euroa, jolloin vuoteen 2017 on jäämässä 8,5 miljoonan euron säästö. Vuoden 2015 valtion talousarviossa valtionrahoitus vapaaseen sivistystyöhön on yhteensä 156,5 miljoonaa euroa, jolloin vuoden 2015 säästöosuus on 4,9 % kokonaisrahoituksesta. Säästötoimenpiteiden jakautuminen oppilaitosmuodoittain on kuvattu Liitteessä 1. 

Valtionavustukset 

Valtionavustukset on kansalaisopistojaoston valmistelussa esitetty säilytettäväksi osana rahoitusjärjestelmää. Valtionavustukset tulee kohdentaa koulutuksen järjestäjien paikallisista ja alueellisista tarpeista kohdistuvaan toiminnan ja rakenteiden kehittämiseen. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 14 §: mukaan oppilaitoksen ylläpitäjälle voidaan myöntää mm. ”oppilaitosten rakenteellista kehittämisohjelmaa” tukevia avustuksia. Kuntaliitto toteaa, että 14 §:n ja 16 §:n sanamuoto tulisi muuttaa kehittämisohjelmien tukemisesta kehittämistä tukevaksi muotoon ”oppilaitosten rakenteellista kehittämistä”. Lisäksi muiden oppilaitosmuotojen osalta tulisi huomioida jaostojen esittämät muutosesitykset.  

Kansanopistojen ja liikunnan koulutuskeskusten tulee esityksen 6 § mukaan laatia opetussuunnitelma koulutuksesta, jonka kesto on vähintään kahdeksan viikkoa tai joka sisältää etäopetusta tai työssäoppimista. 

Koska erityisesti vapaan sivistystyön piirissä opiskelu on usein sivutoimista opiskelua, on täsmennyksenä hyvä tarkentaa, että tässä tarkoitetun opiskelun tulee olla päätoimista. 

Lakiesityksen 10 §:ssä todetaan, että ministeriö vahvistaa vuosittain valtion talousarvion rajoissa valtionosuuden laskemisessa käytettävien suoritteiden määrän. 

Kuntaliitto toteaa, että lisäys ”valtion talousarvion rajoissa” on tarpeeton lisäys. Muutosta nykyiseen suoritteiden vahvistamiseen ei esitetä ja lisäksi talousarviomääräraha sisältää määrärahan enimmäiskäyttörajan jo tälläkin hetkellä.   

Lakiesityksessä todetaan, että opetustunnin yksikköhinta määrätään varainhoitovuodelle arvioidun kustannustason mukaiseksi ja oppitunnin yksikköhinta lasketaan joka neljäs vuosi eri oppilaitosmuodoille kuten tälläkin hetkellä.                      

Kuntaliitto toteaa, että valtionosuusuudistuksessa on pidetty tarpeellisena siirtyä kustannusten tarkistuksessa neljän vuoden sijasta vuosittain tapahtuvaan kustannusten tarkistukseen niin laissa peruspalveluiden valtionosuudesta kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa. Ensimmäinen tämän mukainen tarkistus tulisi koskemaan vuoden 2016 yksikköhintoja. Tämä tulee yhdenmukaistaa myös vapaan sivistystyön lain 11 §:n mukaisessa yksikköhinnan laskennassa lainsäädäntöjärjestys huomioon ottaen.  

SUOMEN KUNTALIITTO  

Päivi Väisänen-Haapanen
erityisasiantuntija