Lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 27.1.2015, Dnro 95/3/2015, Aila Puustinen-Korhonen, Maria Porko

HE 256/2014 vp eduskunnalle perhehoitolaiksi

​Yleistä

Kuntaliitto pitää esitystä uudeksi perhehoitolaiksi pääosin kannatettavana. Uudet säännökset ilmoitusvelvollisuudesta ja valvonnasta ovat kannatettavia ja parantavat kuntien mahdollisuuksia varmistaa sitä, että lapsen hoito perhekodissa on asianmukaista ja laadultaan hyvää ja lapsen tarpeita vastaavaa. 

Kuntaliitto haluaa kuitenkin valiokunnan kiinnittävän huomiota seikkoihin, joita Kuntaliiton näkemyksen mukaan on selkiytettävä. Perhehoitolakia työssään soveltavien kuntien viranhaltijoiden ja ammatillista perhekotihoitoa tarjoavien yrittäjien sekä perhehoidon asiakkaiden - palvelujen käyttäjien - kannalta on erityisen tärkeää, että lain säännökset ovat selkeitä, ymmärrettäviä ja helppoja soveltaa. 

Esityksen mukaan laki tulee toteuttaa kustannusneutraalista. Myös sen vuoksi on oltava täysin selvää, mitkä säännökset koskevat vain toimeksiantosuhteista perhehoitoa, mitkä ammatillista perhehoitoa ja mitkä koskevat näitä molempia. Esitys sisältää tässä suhteessa monia epätarkkuuksia, jotka aiheuttaisivat lain soveltamisessa ongelmia ja ristiriitoja.

Edellä mainittu pulma lienee syntynyt, kun voimassa olevan perhehoitajalain pohjalle on rakennettu uusi perhehoitolaki, jossa perhehoidoksi on määritelty toimeksiantosopimussuhteisen perhehoidon lisäksi ammatillinen perhehoito.  Ammatillisen perhehoidon määrittely laissa on toki tarpeen, koska se on olemassa olevaa toimintaa vailla riittävän selkeää lainsäädäntöä.

7-9 § Perhekodissa ja ammatillisessa perhekodissa hoidettavien määrät ja niistä poikkeaminen.

Nykyisessä sosiaalihuoltolaissa säädetään perhehoidossa hoidettavien määrästä tekemättä eroa perhehoitajalain mukaisen eli toimeksiantosuhteisen perhehoidon ja ostopalveluna tuotettavan eli ammatillisen perhehoidon välillä. Toimeksiantosuhteisen perhehoidon palkkioiden ja kulukorvauksien vähimmäismääristä on säädetty perhehoitajalaissa. Ammatillisen perhehoidon osalta maksettavasta vastikkeesta sovitaan erikseen.

Nykyisen SHL 26 a §             

Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina, jollei kyse ole hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, voidaan perhekodissa hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin toisella on perhehoitajalain 1 §:n 3 momentissa ja toisella sanotun pykälän 2 momentissa säädetty kelpoisuus.

Erityisestä syystä voidaan 1 ja 2 momentissa säädetyistä samanaikaisesti hoidettavien henkilöiden enimmäismääristä poiketa. Erityisenä syynä pidetään lähinnä tilannetta, jossa perhehoidossa samanaikaisesti hoidetaan vain täysi ikäisiä henkilöitä, joiden keskinäinen kanssakäyminen ja perhehoitosijoituksen laatu yhdessä toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kanssa tekevät mahdolliseksi poikkeamisen enimmäismäärästä.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi, että hoidettavien määrä on (toisin kuin nykyisessä lainsäädännössä) riippuvainen siitä, onko toiminta ammatillista perhehoitoa (yritysmuotoista) vai toimeksiantosuhteista perhehoitoa.

7 § Perhekodissa hoidettavien määrä

Perhekodissa saadaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina.

8 § Ammatillisessa perhekodissa hoidettavien määrä

Ammatillisessa perhekodissa saadaan hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin yhdellä on 6 §:n 1 momentissa ja yhdellä 2 momentissa säädetty kelpoisuus. Samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt lasketaan mukaan enimmäismäärään.

9 § Hoidettavien määrästä poikkeaminen

Jos kyse on hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille, voi perhekodissa tai ammatillisessa perhekodissa olla samanaikaisesti hoidettavana useampi henkilö kuin 7 ja 8 §:ssä säädetään.

Lisäksi erityisestä syystä voidaan 7 ja 8 §:ssä säädetyistä samanaikaisesti hoidettavien henkilöiden enimmäismääristä poiketa. Erityisenä syynä pidetään lähinnä tilannetta, jossa perhehoidossa samanaikaisesti hoidetaan vain täysi ikäisiä henkilöitä, joiden keskinäinen kanssakäyminen ja perhehoitosijoituksen laatu yhdessä toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kanssa tekevät mahdolliseksi poikkeamisen enimmäismäärästä.

Hoidettavien määrä on kuitenkin suhteutettava perhehoitajien lukumäärään, hoidettavien tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen sekä toiminnan luonteeseen.

Esityksessä ehdotettu hoidettavien enimmäismäärästä poikkeaminen esitetään säädettäväksi samalla tavalla kuin nykyisessä sosiaalihuoltolaissa. Nykyisessä laissa voi kuitenkin kaksi hoitajaa hoitaa enintään 7 hoidettavaa myös toimeksiantosuhteissa perhehoidossa ilman, että joudutaan tulkitsemaan, onko poikkeamiseen olemassa erityistä syytä. Tämä tarkoittaa lähtökohtaisesti sitä, että toimeksiantosuhteisessa perhekodissa ei voi hoitaa eli neljää eri perheistä tulevaa lasta, vaikka perhekodissa työskentelisi kaksi hoitopaikassa asuvaa hoidosta vastaavaa henkilöä ja kelpoisuusvaatimukset täyttyisivät.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan muutos toimeksiantosuhteisen perhehoidon toimintaedellytyksissä vaikeuttaa toimeksiantosuhteisen perhehoidon toteuttamista nykylaajuudessa ja vaarantaa perhehoidon kattavuuden laajentamista erityisesti vanhusten ja vammaisten palveluissa. Huomioitavaa asiassa on, että toimeksiantosuhteista perhehoitoa korvaavat palvelut ovat selvästi sitä kalliimpia. Esimerkiksi lastensuojelussa toimeksiantosuhteisen perhehoidon kustannukset ovat 22 000 e/vuodessa, ammatillisen perhekotihoidon kustannukset 60 000 e/vuosi ja laitoshoidon kustannukset 90 000 e /vuosi.  

Ne perhekodit, jotka tällä hetkellä hoitavat toimeksiantosopimuksella esimerkiksi yli neljää lasta eri perheistä, joutuisivat sopeuttamaan toimintaansa. Yksi vaihtoehto olisi ns. ”ylimääräisten” lasten sijoittaminen perhekodista muihin sijoituspaikkoihin, mikä saattaisi olla lapsen edun vastaista monestakin syystä, esimerkiksi lapselle syntyneet ihmissuhteet perhekodissa, koulussa ja kaveripiirissä voisivat katketa.

Toisena vaihtoehtona perhekodille olisi perhekotiyrittäjäksi ryhtyminen ja perhekotiluvan hakeminen aluehallintovirastolta. Kuntaliitto ei kannata aluehallintovirastojen lupahallinnon paisuttamista. Uusien säännösten myötä ei saa syntyä tilannetta, että toimeksiantosuhteinen perhehoito joutuisi muuttamaan toimintansa ammatilliseksi perhekodiksi. Olemassa oleva, lastensuojeluun varattu resurssi aluehallintovirastoissa on nykyiselläänkin niukka ja se olisi voitava suunnata kuntien tarvitsemaan ennakolliseen valvontaan ja ohjaukseen.

Kolmantena vaihtoehtona lienee perhekodin toiminnan lakkauttaminen, mikä vähentäisi perhehoidon saatavuutta tilanteessa, jossa perhehoito on lapsen sijaishuoltovaihtoehdoista ensisijainen lastensuojelulain mukaan. On otettava huomioon, että kaikki toimeksiantosuhteiset perhehoitajat eivät halua ryhtyä perhekotiyrittäjiksi.

Lakiehdotuksessa ei ole esitetty myöskään siirtymäaikaa em. säännösten voimaantulolle, mikä tarkoittaa, että moni yli neljää lasta hoitava toimeksiantosuhteinen perhekoti joutuisi sopeuttamaan toimintansa kohtuuttoman nopeasti.

Edellä olevan lisäksi Kuntaliitto pitää epäselvänä sitä, koskeeko 7 §:ssä säädetty hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvien alle kouluikäisten lasten ja muiden erityistä hoitoa tarvitsevien henkilöiden lukeminen osaksi neljän hoidettavan henkilön kiintiötä myös tilanteita, joissa perhehoito toteutetaan hoidettavan kotona.

11 § sopimus perhehoidon järjestämisestä ja 13–15 § perhehoitajan oikeus vapaaseen, sijaishoito perhehoitajan vapaan tai muun poissaolon aikana ja koulutus ja tuki

Nykyistä perhehoitajalakia on sovellettu ainoastaan toimeksiantosuhteiseen perhehoitoon. Ammatillista perhehoitoa on säännelty sosiaalihuoltolain nojalla, mutta siihen ei ole sovellettu nykyisen perhehoitajalain säännöksiä, kuten HE:stäkin selvästi ilmenee. Esitys kuitenkin määrittelee perhehoidoksi jatkossa sekä toimeksiantosopimussuhteisen että aluehallintoviraston luvan saaneessa ammatillisessa perhekodissa tapahtuvan hoidon. Samoin perhehoitajalla tarkoitetaan sekä toimeksiantosuhteisessa perhekodissa työskentelevää perhehoitajaa sekä ammatillisessa perhekodissa työskentelevää hoitajaa.

Aiemmin lainsäädännössä ei ole säädetty ammatillisen perhekodin kanssa tehtävästä sopimuksesta. Esityksen mukaan asiasta säädettäisiin 11 §:ssä. Sinällään toimeksiantosopimuksen ja ammatillisen perhekodin kanssa tehtävän sopimuksen eriyttäminen lainsäädännössä on Kuntaliiton näkemyksen mukaan perusteltua.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan on kuitenkin epäselvää, onko ehdotetun 11 §:n kautta ehdotetun 15 §:n kanssa kunnille tulossa uusia velvoitteita suhteessa ammatilliseen perhehoitoon. Perhehoitajalle annettava valmennus, työnohjaus ja koulutus on otettu 11 §:ään osana niitä asioita, joista tulee sopia perhekotiyrittäjän ja kunnan välillä. Yhdessä 15 §:n muotoilun kanssa, on Kuntaliiton näkemyksen mukaan epäselvää, tuleeko tästä kunnille uusi velvoite.

Kuntaliitto toteaa, että 15 §:ssä säädetty koulutus ja tuki olisi ammatillisen perhehoidon osalta selvästi uusi velvoite, jonka kustannusvaikutuksia ei ole arvioitu. Lisäksi jää epäselväksi, mitä kirjaus perhehoitajalle nimettävästä vastuutyöntekijästä/vastuutyöntekijöistä tarkoittaa erityisesti ammatillisen perhehoidon näkökulmasta.

Säännöksien epäselvän muotoilun vuoksi ei ole myöskään selvää se, olisiko kunnan järjestettävä 13–14 §:ssä tarkoitettu oikeus vapaaseen ja sijaishoito perhehoitajan vapaan aikana myös ammatillisissa perhekodeissa työskenteleville perhehoitajilla ja olisiko yksityisenä palveluntuottajana toimivalla ammatillisen perhekodin perhehoitajalla oikeus myös samoihin vapaisiin kuin toimeksiantosopimussuhteisilla perhehoitajilla. Tämä toisi kunnille uusia tehtäviä ja lisäisi kustannuksia.

16- 18 § hoitopalkkio, kustannusten korvaaminen ja käynnistämiskorvaus

Esityksen 17 ja 18 §:issä säädetään kulukorvauksista perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannusten korvaamisesta ja muista korvauksista sekä perhehoitajalle maksettavasta käynnistämiskorvauksesta. Esityksen 16 §:ssä säädetään hoitopalkkiosta. Em. pykälissä on määrittelemättä riittävän tarkasti (otsikoinnissa tai pykälätekstissä), koskeeko sääntely ainoastaan toimeksiantosuhteista perhehoitoa vai myös perhehoitoa ammatillisessa perhekodissa.

Luvanvaraisessa perhehoidossa kunnat eivät nykykäytännön mukaan maksa hoitajille hoitopalkkioita eivätkä kulu- tai käynnistyskorvauksia, vaan perhekodille maksetaan ostopalvelusopimuksessa sovittu vuorokausihinta lapsen hoidon korvauksena. Luvanvaraisen perhehoidon hoitovuorokausikustannukset olivat kuusikkokunnissa vuonna 2013 keskimäärin 114-211 euroa ja toimeksiantosopimussuhteisen perhehoidon hoitovuorokausikustannukset vaihtelivat 80-99 euron välillä.

Lain tavoite ja tarkoitus selvästi on, että kunnille ei tule uusia tehtäviä, eikä kustannuksia synny. Tämän vuoksi ain tavoite ja tarkoitus selvästi on, että kunnille ei tule uusia tehtäviä, eikä kustannuksia synny. Tämän vuoksi Kuntaliitto edellyttää, että säännösten muotoilu on sillä tavoin selvä, ettei tulkintaepäselvyyksiä ole mahdollista syntyä sen suhteen sovelletaanko jotain pykälää ammatilliseen perhehoitoon vai ei. Ottaen huomioon edellä olevan, Kuntaliiton näkemyksen mukaan muutokset esityksen pykäliin tulee tehdä siten, että kunnalle ei synny uusia velvollisuuksia suhteessa ammatilliseen perhekotihoitoon.

SUOMEN KUNTALIITTO

Aila Puustinen-Korhonen
erityisasiantuntija

Maria Porko
lakimies

tags
Aila Puustinen-Korhonen

Etunimi
Aila
Sukunimi
Puustinen-Korhonen
Erityisasiantuntija

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2610
Kännykkä
+358 50 344 6884
Vastuualueet
  • lastensuojelu
  • lastensuojelun tutkimus ja kehittäminen
  • lastensuojelun tilastot
  • lapsiperheiden kotipalvelu
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Sosiaali ja terveys
Tiimi
Sosiaali- ja terveyspalvelut-tiimi
Tilastoasiantuntijat