Suomen Venäjään rajautuvilla alueilla on toteutettu EU:n osarahoittamaa yhteistyötä jo useiden vuosien ajan. Suomi on ollut aktiivisesti kehittämässä EU:n ulkorajayhteistyön hallinnollista ja ohjelmallista rakennetta. Yksi merkittävä edistysaskel rahoituskaudelle 2014-2020 on ollut EU:n ulkorajat ylittävän yhteistyön täytäntöönpanoasetuksen mahdollisimman pitkälle viety yhdenmukaistaminen Euroopan sisärajoja koskevan alueellisten yhteistyön vastaavien sääntöjen kanssa. Nyt käsittelyssä oleva lakiesitys ulkorajan ylittävästä yhteistyöstä on vastaavasti tavoitellut ulkorajayhteistyön yksinkertaisempaa, läpinäkyvämpää ja selkeämpää kansallista säätelyä.
Suomessa toteutetaan EU:n rahoituskaudella 2014-2020 kolmea ulkorajayhteistyöohjelmaa: Kolartic, Karelia ja Kaakkois-Suomi-Venäjä. Näiden ohjelmien hallintoviranomaisina toimivilla maakuntien liitoilla (Lapin liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Etelä-Karjalan liitto) on vahva kokemus EU:n rajanylittävän- ja ulkorajayhteistyön ohjelmatyöstä ja hallinnoinnista jo aiemmilta ohjelmakausilta. Laissa esitetään että hallintoviranomaisena toimiva maakunnan liitto vastaa kokonaisuudessaan ohjelmaan liittyvän rahoituksen myöntämisestä, maksamisesta, valvonnasta ja takaisinperinnästä. Tämä on kannatettavaa, sillä näin ohjelmakokonaisuus pysyy selkeästi hallintoviranomaisen hallussa ja paitsi tukee ohjelman tehokasta hallinnointia myös käytännön hanketoimintaa.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan lakiesitys antaa toimivat puitteet käytännön ulkorajayhteistyölle.
SUOMEN KUNTALIITTO
Ulla Karvo
kehityspäällikkö
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.