Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 5.2.2015, Dnro 172/3/2015, T. Hartikainen, A. Halonen, S. Siltala

Ilmanlaadun huomioon ottaminen maankäytön suunnittelussa

Kuntaliitto pitää lausunnolla olevaa ohjetta tarpeellisena ja ajankohtaisena. Kuntaliitolla on myös oma hanke ympäristöterveyshaittojen huomioon ottamisesta kunnallisessa päätöksente­ossa, erityisesti kaavoituksessa ja lupaprosesseissa (TEMARA). TEMARA-hankkeessa valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä opas viranomaisille sekä kuntapäättäjille. Hankkeen taustalla oli huoli siitä, että ihmisiin kohdistuvia terveysvaikutuksia ei nykyisin osata ottaa riittävästi huomioon päätöksenteossa. Ympäristövaikutusten arviointi keskittyy usein luontovaikutusten arviointiin.

​Lausunnolla olevassa ohjeessa keskitytään ilmanlaatuun. Oppaan on tarkoitus toimia ohjeena hyvistä käytännöistä. Oppaassa käsitellään ensisijaisesti liikenteestä ilmaan joutuvia epäpuh­tauksia. Oppaassa lähdetään siitä, että "kaavoitus on tärkeä vaikutuskeino ilmansuojelussa. (s.7)".  Aluesuunnitteluhan lähtee erilaisista alueellisista/kunnan  strategioista ja suunnitelmis­ta, joiden kautta myös maankäytölle asetetaan tavoitteet. Esim. yhdyskunnan tiivistämiselle on monissa kaupungeissa suuria paineita. Liikenteen ohjauskeinoja tulisi myös käyttää hyväk­si aluesuunnittelussa haittojen vähentämiseksi. Tämä onkin kappaleessa 5.3 otettu esille. Oppaan etenemissuunta olisi suositeltavaa olla niin, että ensin korostettaisiin kokonaissuunnitte­lun tärkeyttä, jota kautta sitten edettäisiin yksityiskohtiin. Tällöin kokonaisuuden hallinta korostuisi.

Oppaassa esitetty ilmanlaadun kartoitus on käytännössä ympäristön tilan selvittämistä. Tär­keää on, että etenkin vilkasliikenteisten teiden varsilla -jos niiden läheisyyteen on asuin- tai herkkien kohteiden rakentamispaineita  - tulisi tällaisia tarkempia taustaselvityksiä tehdäkin (ilmapäästöt, melu). Suhtaudumme varauksellisesti  siihen, että ilmanlaatu voitaisiin jakaa vyöhykkeisiin  niin yksityiskohtaisesti  kuin kuvassa xx (sivu 15). Ilmanlaatuvyöhykkeillä  tarkoi­ tetaan ilmeisesti suositusetäisyyksiä,  liikennemäärien lisäksi vaikuttavana tekijänä lienee myös ajoneuvojen nopeus.

Jokaiseen kohteeseen on oltava liikenneyhteys. Sen vuoksi on liian kategorista todeta: "Mikäli suunnittelukohde on minimietäisyyttä lähempänä liikennettä, altistuminen ilman epäpuhtauk­ sille on suurta eikä kohde täytä terveellisen elinympäristön tavoitetta."  "Liikenteellä" tässä tarkoitettaneen  isompia liikennemääriä välittäviä väyliä, joista  haittavaikutuksia voi syntyä.

MRL 9 §:n sisältö ja uusi lakiesitys kannattaa avata tarkemmin ja tuoda esille. Kaavoitukses­ sahan on tavoitteena selvittää kaavalle asetettujen tavoitteiden  lähtökohdista merkittävimmät ympäristö- ja terveysvaikutukset eli miten kaavassa esitetty muutos vaikuttaa ao. asioihin. Yleensä joudutaan ensin selvittämään yksittäisiä vaikutuksia ja sitä kautta luodaan vaihtoeh­ toisia kaavaratkaisuja, joista sitten valitaan kootun arvioinnin kautta paras vaihtoehto.

Oppaassa on listattu lainsäädäntöä, joka suunnittelussa tulee ottaa huomioon. Myös tervey­ densuojelulaki olisi syytä mainita, sillä siinäkin edellytetään että elinympäristöön vaikuttava toiminta on suunniteltava ja järjestettävä  siten, että väestön ja yksilön terveyttä ylläpidetään ja edistetään.

Liitteessä 1on esitetty lista asioista, joita tulee ottaa huomioon asemakaavan ilmanlaatuarvi­ oissa. Liitteen alussa voitaisiin tarkentaa millaisissa tilanteissa lista tulee sovellettavaksi, ei liene tarkoituksenmukaista soveltaa listaa kaikissa pienissä asemakaavoissa.

 

 
SUOMEN KUNTALIITTO
 
Ritva Laine
johtaja,
Alueet ja yhdyskunnat

Tarja Hartikainen
erityisasiantuntija, ympäristöterveys

tags
Tarja Hartikainen

Etunimi
Tarja
Sukunimi
Hartikainen
Erityisasiantuntija

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2478
Kännykkä
+358 50 373 8499
Vastuualueet
  • ympäristöterveydenhuolto
  • terveydensuojelu
  • elintarvikevalvonta
  • eläinlääkintähuolto
  • tupakkavalvonta
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Alueet ja yhdyskunnat
Tiimi
Ympäristö