Lausunto Ulkoasiainministeriölle, Dno 692/03/2015, Erja Horttanainen

Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus, luonnos Suomen 23. määräaikaisraportiksi

Kuntaliitto esittää eräitä täydennyksiä luonnokseen Suomen 23. määräaikaisraportiksi kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen täytäntöönpanosta.  Täydennykset koskevat kuntien toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään yhdenvertaisuutta ja vähentämään syrjintää. Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluista, opetuksesta, kulttuurista, nuorisopalveluista, työllisyydestä, ympäristöstä, elinvoiman kehittämisestä ja paikallisesta infrastruktuurista. Kuntien rooli on keskeinen myös työllisyyden hoidossa, maahanmuuttopolitiikassa ja kulttuuripalveluissa. Kunnat vastaavat yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisestä paikallistasolla. Syrjinnän ehkäisyyn tähtäävät toimet koskevat kaikkia kuntien toimialoja.

​Kuntaliiton täydennysesitykset:   

Sisäisen turvallisuuden ohjelma

32. 
Lisätään kohdan loppuun: Yksi toimenpiteistä on väkivaltaisen ekstremismin ehkäisy. Tätä varten on perustettu paikallisia yhteistyöryhmiä. 

Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävä poikkihallinnollinen toimenpideohjelma

36. 
Lisätään kohdan loppuun: Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen on tosin hidasta.

Uusi yhdenvertaisuuslaki

41.
Täydennetään kohtaa: Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajan on tarvittaessa kohtuullisia mukautuksia tekemällä varmistettava vammaiselle henkilölle muiden kanssa yhdenvertaiset asiointi-, koulutus- ja työnsaantimahdollisuudet. Myös tarjolla olevia tavaroita ja palveluja tulee saada yhdenvertaisesti muiden kanssa. Henkilön vamma on otettava huomioon palvelutilanteessa ja pyrittävä mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi järjestämään sitä tarvitsevalle esteetön kulkureitti. Työnantajilla on jo tähänkin asti ollut velvollisuus tehdä kohtuullisia mukautuksia vammaista työntekijää varten. Sen sijaan palveluiden ja tavaroiden tarjoajille, esimerkiksi hotelleille, ravintoloille ja vähittäiskaupoille, tämä on uusi velvoite. Palvelujen ja tavaroiden tarjoajilla tarkoitetaan laissa myös julkisten palvelujen tarjoajia.
 

Kotouttamisohjelma 2012 -2015

59. 
Lisätään uusi kappale: Kunnat laativat kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelman, joka hyväksytään kunnanvaltuustossa. Kotouttamisohjelma sisältää suunnitelman siitä, miten kunnan yleiset palvelut toteutetaan maahanmuuttajille soveltuvina. Kunnan kotouttamisohjelma sisältää myös suunnitelman erityisesti kotoutumista edistävistä ja tukevista toimenpiteistä eri ryhmille sekä suunnitelman hyvien etnisten suhteiden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämisestä.
 

Vähemmistöjä koskevasta asenneilmapiiristä

93.
Lisätään kohdan loppuun: Suurissa kaupungeissa on kiinnitetty huomiota tähän ilmiöön. Viranomaiset, järjestöt ja uskonnolliset yhteisöt tekevät yhdessä radikalisoitumisen ehkäisemiseen tähtäävää työtä.
 

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisohjelma

127. 
Lisätään kaksi uutta kappaletta: Kunnilla on yleinen velvollisuus edistää sukupuolten tasa-arvoa ja yhden-vertaisuutta. Kunnat toteuttavat lähisuhdeväkivallan ehkäisyä ja väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden palveluja moniammatillisessa yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Kuntien palveluissa vaikutetaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviin asenteisiin, sukupuolten tasa-arvon arvostamiseen ja erilaisuuden hyväksymiseen mm. varhaiskasvatuksessa ja opetustoimessa sekä kulttuuri-, nuoriso- ja vapaa-ajantoimessa.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa, opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa voidaan toimia ennaltaehkäisevästi sekä kannustaa väkivallattomaan ilmapiiriin ja sukupuolten tasa-arvoa arvostavaan käyttäytymiseen kaikkien kuntalaisten, valtaväestön, saamelaisten, romanien ja maahanmuuttajien, piirissä. Kuntien henkilöstön osaaminen ja täydennyskoulutus mahdollistavat naisiin kohdistuvan ja lähisuhdeväkivallan väkivallan havaitsemisen ja varhaisen puuttumisen peruspalveluissa.
 

Ihmiskaupan uhrit

135.
Lisätään uusi kappale: Eräät Suomen suurimmista kaupungeista ovat tehneet erityisiä ohjeita menettelytavoista kohdattaessa ihmiskaupan uhri. Ihmiskaupan uhrien auttamisessa eri toimijoiden yhteistyö on tärkeää. Keskeisin yhteistyökumppani kuntien näkökulmasta on Joutsenon vastaanottokeskuksen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Joutsenon auttamisjärjestelmä on järjestänyt kunnille koulutusta ihmiskaupan uhrien tunnistamisessa, kohtaamisessa ja auttamistoimien järjestämisessä. Kunnat tekevät yhteistyötä myös valtion eri viranomaisten kanssa. Näistä tärkeimpiä ovat poliisi, aluehallintovirasto, ELY-keskus ja TE-toimisto. Myös seurakunnat ovat joillakin paikkakunnilla mukana auttamistyössä. Kuntien tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös monet järjestöt, Pro-tukipiste, Rikosuhripäivystys, MonikaNaiset -liitto, Suomen Punainen Risti, Pakolaisneuvonta ja Kidutettujen kuntoutuskeskus.

Maahanmuuttajien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen

Lisätään uusi kohta kohdan 144 jälkeen: 
Monissa kunnissa on perustettu vaikuttamisen ja osallistumisen kanaviksi neuvoa-antavia monikulttuurisuustoimikuntia tai -neuvottelukuntia. Tällaisia toimikuntia on perustettu erityisesti sellaisiin kuntiin, joissa maahanmuuttajia asuu paljon. Eduskuntavaalien 2015 alla esimerkiksi Helsingin, Espoon ja Vantaan maahanmuutto- ja kotoutumisneuvottelukunnat ovat esittäneet, että puolueet, järjestöt ja kunnat kiinnittäisivät huomiota maahanmuuttajien äänestysaktiivisuuteen ja rohkaisisivat poliittiseen osallistumiseen. Kuntaliitto korosti maahanmuuttajataustaisten kansalaisten äänestysaktiivisuuden merkitystä järjestämällä puolueiden paneelikeskustelun maahanmuutosta.
 

Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten tukeminen

165. 
Lisätään kohdan loppuun: Myös kunnat myöntävät kansalaisjärjestöille toiminta-avustuksia.

Lisätään uusi kohta kohdan 165 jälkeen: 
Osallisena Suomessa -hankkeen yhteydessä tehtiin selvitys järjestöjen ja viranomaisten yhteistyöstä maahanmuuttajien kotouttamisessa. Raportissa Kumppanuutta kotouttamisen kentillä (Hannele Lautiola 2013) tarkastellaan yhteistyömuotoja esimerkein viiden eri roolin kautta: järjestöjen omien tavoitteiden mukainen toiminta, toisiaan täydentävä yhteistyö, palvelutuotanto, järjestöt asiantuntijaroolissa (viranomaistyön kriittisenä äänenä) ja järjestöjen edunvalvontarooli. Selvitys osoittaa, että järjestöt kehittävät omalla panoksellaan maahanmuuttajien kotoutumista yhteistyössä viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. 

 

Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut

195. 
Lisätään kohdan loppuun: RAY:n rahoittamassa Eloisa ikä -ohjelmaan kuuluvassa hankkeessa on keskitytty saamelaisen muistisairaan arjen apuun. Muittohallat - Saamelaisen muistisairaan arjen apu (2013 - 2015). Lisätietoa Muittohallat -hankkeesta ja SámiSosterista. http://www.samisoster.fi/toiminta/muittohallat-muistella
 

Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus

214. 
Lisätään kohdan loppuun: 
Ympärileikkauksen saa tehdä vain laillistettu lääkäri. 
 

Ihmisoikeudet opetussuunnitelmissa

230. 
Täydennetään kohtaa: 
Opetushallitus hyväksyi esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet joulukuussa 2014 . Näiden perusteiden mukainen paikallinen opetussuunnitelma otetaan käyttöön esiopetuksen ja vuosiluokkien 1–6 osalta vuoden 2016 aikana ja vuosiluokkien 7–9 osalta porrastetusti vuosina 2017–2019. 

232.
Lisätään kohdan loppuun: 
Lukiokoulutuksen uudet yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako sekä uudistettavat lukiokoulutuksen perusteet otetaan käyttöön 1.8.2016.

Lisätään uusi kohta kohdan 233 jälkeen:
 

Vapaa sivistystyö

Vapaan sivistystyön oppilaitokset tukevat eri tavoin eri-ikäisille avoimilla omaehtoisen koulutuksen mahdollisuuksilla yksilöllistä osaamista ja yhteisöllisyyden kasvua. Kielten opetus on tärkeä osa vapaan sivistystyön oppilaitosten antamaa koulutusta. Suomen kielen opetus kohdentuu erityisesti maahanmuuttajille. Mm. maahanmuuttajien koulutusta tuetaan myös opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän opintoseteliavustusrahoituksen ja nuorisotakuun nuorille maahanmuuttajille suunnatun opintoseteliavustusrahoituksen turvin.

tags
Erja Horttanainen

Etunimi
Erja
Sukunimi
Horttanainen
EU-asiain päällikkö

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2528
Kännykkä
+358 50 5252145
Vastuualueet
  • EU:n päätöksentekojärjestelmä ja toimintapolitiikat
  • EU:n alueiden komitea
  • Kuntaliiton EU-politiikka
  • Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi
  • Maahanmuuttoasiat
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat
Tiimi
Kansainvälinen tiimi
EU- ja kansainväliset asiat