Lausunto energiavirastolle 13.4.2015, dnro 477/03/2015, Kirsi Rontu

Kuntaliiton lausunto 1. suuntaviivoista valvontamenetelmiksi 2016–2023

Energiavirasto on pyytänyt lausuntoa Energiaviraston 1. suuntaviivoista valvontamenetelmiksi 2016–2023. 

Kuntaliitto toteaa lausuntonaan seuraavaa alla esitettyyn kohtaan: 
5 Verkkotoiminnan tuotot ja kustannukset 
5.2 Verkkotoiminnan kustannukset ja liite 1

​Kuntaliiton esitys

Kuntaliiton toteaa, että sähköverkkotoimintaan kuuluu mm. sähköverkon rakentaminen, ylläpito ja käyttö. Katualueella olennaisena osana sähköverkon rakentamista ja ylläpitoa on kaapelien sijoittaminen suojaputkeen.

Kuntaliitto esittää, että kaapeleiden suojaputkitus pitää lisätä liitteen 1 mukaisiin verkkokomponentteihin, jolloin suojaputket voidaan sisällyttää investointi-kustannuksiin. Asemakaava-alueella tulee tulkita siten, että suojaputki on verkon osa. Suojaputki varmistaa verkon toimivuutta pienentäen häiriöherkkyyttä. 

Perustelut

Yleinen

Perusteluna Kuntaliitto esittää, että asemakaavan yleisellä alueella ja erityisesti katualueella maahan tuleva johto sijoitetaan suojaputkeen. Tämä on ollut useimpien kaupungin vaatimus, jota johtoyhtiöt ovat pitäneet perusteltuna. Yhtiöt ovat kuitenkin tuoneet esille sen epäkohdan, että suojaputkea ei ole listattu liitteen 1 mukaisiin verkkokomponentteihin. Kuntaliiton näkemys on, että tämä suojauskäytäntö on vaa-timuksena myös tulevaisuudessa ja täten sähköverkon osa.

Lainsäädäntö

Katualueen ja sen yläpuolisten ja alapuolisten johtojen, laitteiden ja rakenteiden yhteen sovittamisen toimenpiteet ovat maankäyttö- ja rakennuslain 84 §:n mukaisesti kadunpitoon kuuluvia asioita. Kadunpidon järjestäminen kuuluu em. lainkohdan mukaisesti kunnalle, jolla on näin ollen yhteensovittamisvelvollisuus. Samankaltainen yhteensovittamisvelvollisuus on kunnalla myös viestintämarkkinalain 110 §:n nojalla.

Yhdyskuntateknisten laitteiden sijoittamisoikeus yleiselle alueelle määritellään maankäyttö- ja rakennuslain 161 §:ssä. Lainkohdan mukaan kiinteistön omistaja ja haltija on velvollinen sallimaan yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevan johdon sijoittamisen omistamalleen tai hallitsemalleen alueelle, jollei sijoittamista muutoin voida järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. Tämä velvollisuus koskee myös yleisen alueen omistajaa tai haltijaa. Sijoittamisesta on tällöin sovittava tai saatava viranomaisen päätös. Useat kaupungit ovat sopimusta tehdessään pitäneet periaatteena ja ehtona, että johto suojataan suojaputkella tai kourulla.

Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 14 a §:ssä on määrätty kadulla ja yleisellä alueella tehtävässä työssä noudatettavia seikkoja. Työstä on tehtävä aina ilmoitus. Lainkohdan 3. momentin mukaan kunta voi antaa ilmoituksen johdosta työn suorittamisesta määräyksiä, jotka ovat tarpeen työstä mahdollisesti liikenteen sujuvuudelle, turvallisuudelle ja esteettömyydelle, kadulla ja yleisellä alueella sijaitseville johdoille ja laitteille sekä kadun ja yleisen alueen rakenteille aiheutuvan haitan ja vahingon vähentämiseksi. Edellä esitetyn haitan ja vahingon vähentämiseksi kaupungit katsovat tarpeelliseksi määrätä johdon sijoitettavaksi suojaputkeen.

Putkitukset välttämättömiä

Kaupungin huolehtiessa kadunpitoon kuuluvasta yhteensovittamisvelvollisuudesta on kaupungin otettava huomioon muun muassa yleinen turvallisuus, eri tahojen vastuukysymykset ja rakenteiden elinkaariominaisuudet. Johdon sijoittamisessa suojaputkeen saavutetaan ainakin seuraavia etuja:

  • Johdon rakennusvaiheessa voidaan saavuttaa varmemmin ympärystäytön tasaisuus ja tiiviysvaatimukset sekä varmistaa tarvittava suojaetäisyydet viereisiin johtoihin. Yleensä katurakenteessa on runsaasti johtoja samassa poikkileikkauksessa ja kaikkien sijoittaminen suojaputkeen edesauttaa tasalaatuisen ja kestävän rakenteen toteuttamisessa.

  • Johdon rikkoutuessa ei katurakenteen avaaminen ole useinkaan tarpeellista, vaan kaapelin korjaaminen onnistuu sujuttamalla suojaputkeen uusi tai korjattu kaapeli. Tämä pienentää merkittävästi haittaa kadun käyttäjille ja lisäksi varmistaa kadun päällysrakennekerrosten ominaisuuksien säilymisen suunnitellun homogeenisena. Tällöin myös johdon sijoittaminen tulee selkeästi elinkaarikustannuksiltaan edullisemmaksi kuin johdon esiin kaivu.

  • Suojaputken avulla johto on vähemmän herkkä vaurioitumaan, jos katurakennetta joudutaan avaamaan. Tällöin myös lähekkäin olevien johtojen erottaminen on helpompaa. Työskentely on kokonaisuutena tur-vallisempaa verrattuna siihen, että kaapeli olisi ”suojattu” vain varoitusnauhalla.

  • Johdon sijoittaminen suojaputkeen pienentää viereisten johtojen häiriöriskiä esimerkiksi mahdollisissa johtovuodoissa ja rikkoutumistilanteissa.

  • Johdon sijoittamistyön valvonta on paremmin ja turvallisemmin toteutettavissa, kun johto sijoitetaan selvästi havaittavaan suojaputkeen.

SUOMEN KUNTALIITTO

Ritva Laine   
johtaja   

Kirsi Rontu
yhdyskuntatekniikan päällikkö 

tags