Sosiaali- ja terveysministeriölle 12.2.2015, Dnro 305/03/2015, Eevaliisa Virnes, Riitta Arko

Kuulemistilaisuus/henkilöstömitoituksista säätäminen iäkkäiden ympärivuorokautisessa hoidossa

Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti 9.2.2015 kuulemistilaisuuden henkilöstömitoitusten säätämisestä iäkkäiden ympärivuorokautisessa hoidossa. Kuntaliitosta kuulemistilaisuuteen osallistui erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes. Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi HE-luonnoksesta kirjallisen lausunnon viimeistään 13.2.2015.

​Tausta

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalve-luista (980/2012) eli niin sanottu vanhuspalvelulaki tuli voimaan 1.7.2013. Henkilöstöstä on säädetty vanhuspalvelulain 20 §:ssä. Vanhuspalvelulaissa ei ole sitovia henkilöstömitoituksia.

Lain valmistelun yhteydessä Eduskunnan vastaus (EV 162/2012) sisälsi seuraavan lausuman:

  1. Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi henkilöstömitoituksen toteutumisen vanhuspalvelulaissa tarkoitetulla tavalla vuoden 2014 aikana ja mikäli ympärivuorokautisessa hoidossa ei ole saavutettu suositusten mukaista henkilöstömitoitusta (vähintään 0,5), antaa eduskunnalle esityksen lain täsmentämisestä. 

  2. Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa ja arvioi lain tavoitteiden toteutumista ja vaiku-tusta erityisesti ikääntyneen väestön hyvinvointiin, terveyteen ja toimintakykyyn ja sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen sekä kunnille aiheutuviin kustannuksiin.

Henkilöstömitoitus ympärivuorokautisessa hoidossa

THL:n syksyllä 2014 tekemän kyselyn mukaan toteutunut mitoitus alitti vähimmäissuosituksen (0,50) seitsemässä prosentissa ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä (161 yksikköä). Suunniteltu mitoitus alitti vähimmäissuosituksen (0,50) viidessä prosentissa yksiköistä (103 yksikköä). Yksiköitä oli yhteensä 2200.

Toteutunut henkilöstömitoitus on laskettu henkilöstön yhden viikon työajasta (viikko 38) siten, että hoitotyöhön osallistumisen aste on otettu huomioon, jaettuna 38,25 ja suhteutettuna toimintayksikön ympärivuorokautisen hoidon asiakasmääriin. Suunniteltu mitoitus on laskettu vakanssien työntekijöistä hoitotyöhön osallistumisen osuudella jaettuna asiakaspaikoilla.

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton laatusuosituksessa (2013) s. 62 henkilöstömitoituksella tarkoitetaan henkilöstön ja hoidettavien asiakkaiden/potilaiden välistä laskennallista suhdelukua. Esimerkiksi jos yksikössä on yhteensä 40 asiakasta, henkilöstön ja asiakkaiden välinen laskennallinen suhdeluku on 20/40 eli 0,5. Laatusuosituksen mukainen mitoitus vastaa seurantakyselyssä käytettyä suunniteltua mitoitusta.

Ympärivuorokautisella hoidolla tarkoitetaan tehostettua palveluasumista, vanhainkoteja ja terveyskeskusten pitkäaikaishoitoa.

Hallituksen esitysluonnos vanhuspalvelulain muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu hallituksen esitys vanhuspalvelulain muuttamisesta (luonnos 30.1.2015). Vanhuspalvelulakiin lisättäisiin 20 a § eli asetuksenantovaltuutus ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon henkilöstömitoituksesta.

 

Asetuksenantovaltuutuksessa säädettäisiin ympärivuorokautista hoitoa tarjoavan toimintayksikön hoitoon ja huolenpitoon osallistuvan henkilöstön työpanoksen vähimmäismäärästä suhteessa toimintayksikön asiakkaiden määrään sekä siitä, mitkä sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saaneet ammattiryhmät luettaisiin hoitoon ja huolenpitoon osallistuvaan henkilöstöön.

Asetuksenantovaltuutuksella vähimmäismitoitus voisi vaihdella välillä 0,5 - 0,7 asiakasta kohden. Tehostettuun palveluasumiseen, vanhainkotiin ja terveyskeskusten pitkäaikaishoitoon voitaisiin esityksen mukaan säätää kullekin oma mitoituksensa.

 

Laatusuosituksen (2013) mukainen vähimmäismitoitus on tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa 0,5 ja terveyskeskusten vuodeosastoilla 0,6 - 0,7. Perustelujen mukaan vähimmäismitoituksen saavuttamiseksi tarvittaisiin lisää henkilöstöä 286. Jos mitoitus asetuksenantovaltuutuksella nostettaisiin kaikissa yksiköissä 0,7:ään, tarvittaisiin perustelujen mukaan henkilöstöä lisää 5377, mistä aiheutuisi vuositasolla 240 miljoonan euron lisäkustannukset.

 

Asetuksenantovaltuutus jättäisi vielä mahdollisuuden asetuksella säätää henkilöstön tehtävärakenteesta sekä muun kuin koulutetun henkilöstön hyväksymisestä henkilöstömitoitukseen. Tällä voi myös olla huomattavia toiminnallisia ja kustannusvaikutuksia.

 

Kuntaliitto ja KT Kuntatyönantajat esittävät lausuntonaan seuraavaa:

Kuntaliitto ja KT vastustavat sitovien, numeeristen henkilöstömitoitusten säätämistä ja asetuksenantovaltuutusta. Sitova mitoitus haittaisi henkilöstövoimavarojen tarkoituksenmukaista käyttöä muuttuvissa tilanteissa toimintayksiköiden sisällä sekä yksiköiden välillä.

 

Henkilöstön riittävyyttä ja tarvetta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota paitsi henkilöstön määrään, myös hoidon vaikuttavuuteen, johtamiseen, töiden järkevään organisointiin, henkilöstön osaamiseen ja asenteisiin. Teknologia ja uudenlaiset palvelukonseptit on voitava huomioida henkilöstömitoituksessa.

 

Eduskunnan ponsi vanhuspalvelulain säätämisen yhteydessä koski vähimmäissuosituksen (0,5) alittamista. Seurankyselyn mukaan henkilöstörakenne ympärivuorokautisessa hoidossa on vahvistunut merkittävästi vuodesta 2013 vuoteen 2014. Vähimmäismitoituksen (0,5) alittavien yksiköiden määrä oli vähäinen vuonna 2014, joten henkilöstömitoituksista säätäminen on tämänkin takia tarpeetonta. Näiden yksiköiden mahdolliset puutteet voidaan korjata neuvonnalla ja ohjauksella.

 

Hallituksen esitysluonnos mahdollistaisi valtioneuvostolle sitovan mitoituksen säätämisen 0,7:ään saakka, jolloin perustelujen mukaan henkilöstöä tarvittaisiin lisää 5377 ja kustannukset kasvaisivat vuositasolla 240 miljoonaa euroa nykyisellä palkkatasolla arvioituna. Eduskunnan ponteen verrattuna asetuksenantovaltuutus olisi merkittävästi laajempi.

 

Kuntatalous ei mittavista valtionosuusleikkauksista johtuen kestä tämänkaltaista tehtävän laajennusta ja menojen kasvua. Lisäksi tehtävien laajennus olisi vastoin hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa, jonka tavoitteena on vähentää kuntien tehtäviä.

 

Perustuslain 80 §:n mukaan Tasavallan presidentti, valtioneuvosto ja ministeriö voivat antaa asetuksia tässä perustuslaissa tai muussa laissa säädetyn valtuuden nojalla. Lailla on kuitenkin säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan.

Perustuslain 121 §:ssä säädetään kunnallisesta itsehallinnosta. Säännöksen mukaan kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla. Perustuslain suojaamiin kunnallisen itsehallinnon ominaispiirteisiin kuuluu myös kunnan itsenäinen taloudellinen päätösvalta.

 

Asetuksenantajalle jää ehdotetussa säännöksessä huomattava harkintavalta mitoituksesta päätettäessä. Kunnille ei voida säätää tällaista tehtävää asetuksella. Kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla ja laajenevista tehtävistä aiheutuvat lisäkustannukset tulee kompensoida kunnille täysimääräisesti.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

Sami Uotinen
johtava lakimies

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Henrika Nybondas-Kangas
neuvottelupäällikkö

tags