Ympäristöministeriölle 8.5.2015 Dnro 741/03/2015, Laura Hassi

Lausunto Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus -raportista

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoa Asumisen tuki- ja verotusjärjestelmän vaikuttavuus -raportista. Ministeriö asetti lokakuussa 2013 työryhmän selvittämään asumisen tukijärjestel­män vaikuttavuutta ja tekemään ehdotuksen järjestelmän kehittämiseksi. Tuloksia on tarkoi­tus hyödyntää hallitusohjelmaan tehtäessä.

Tarkastelun kohteena ovat siis valtion myöntämät asumisen tuet. Tarkastelun fiskaalinen pai­notus rajaa ulos kuntakentän kannalta olennaisia seikkoja, jotka tulee huomioida asumisen tukipolitiikkaa  kehitettäessä.

ARA-asuntokantaa tulee kehittää kaiken kokoisissa kaupungeissa

Työryhmä esittää tavallisten vuokra-asuntojen tuotantotukien kohdentamista jatkossa vain suurimmille kaupunkiseuduille, joilla asuntotarjonnan määrä ei vastaa kysyntää.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus myöntää vuokrataloyhtiöille korkotukilainaa valtio­neuvoston antamien valtuuksien rajoissa. Valtuus lainojen myöntämiseen on riittänyt hyvin. Niukkuutta ei siis olla jakamassa, kun tavallisten vuokratalojen korkotukilainoja hyväksytään ARA:ssa. Normaalien ARA-vuokra-asuntojen osuus koko maan asuntotuotannosta on viime vuosina ollut alle 7 prosenttia.

ARA:n omat tilastot osittavat, että se myöntää korkotukilainoja hyvin erikokoisilla paikkakun­ nilla toimiviin vuokrataloyhtiöihin. Tämä osoittaa, että vuokrataloyhtiöt pienemmissäkin kau­pungeissa kehittävät asuntokantaansa vastaamaan muuttunutta kysyntää. Vain sopeuttamalla asuntokanta kysyntään voidaan vuokratalojen käyttöasteet pitää korkealla ja varmistaa valti­olta saatujen tai sen takaamien lainojen takaisinmaksu. Vastuullinen vuokrataloyhtiön hoitaminen edellyttää tätä, ja ARA: n linja on sen mahdollistanut.

Rahoituksen riittävyys ei siis ole ongelma; alueellinen sääntely ei olisi kenenkään etu. Inves­toinnin kannattavuus riittää lainan hyväksynnän perusteeksi jatkossakin. 

Tuettua asuntokantaa tyhjillään

Valtion asuntolainoitus päättyi vuoteen 2007. Raportissa todetaan, että valtion arava-lainalla rakennettu asuntokanta on yhä olemassa. Sitä tarkastellaan raportissa kuitenkin vain valtion lainakannan kautta (n. 6,5 mrd) ja tuodaan esiin tämän rahastoidun pääoman käytön mahdol­lisuudet.

Kuntien kannalta vanha säädelty asuntokanta on monin paikoin kysyntää vastaamatonta ja kuntakonsernien painolastina velkaisuutensa vuoksi. Toimenpiteistä huolimatta tyhjien asun­tojen määrä on pysynyt 7 000 asunnon tasolla, minkä voi arvioida aiheuttavan vähintään 50 milj. euron vuotuisen kustannuksen. Kustannus jakautuu etupäässä kuntien ja vuokralaisten maksettavaksi, mutta osan tyhjäkäynnistä rahoittaa valtio Kela asumistukien avulla. Vuodesta toiseen jatkuva tyhjäkäynti on tuotantotukijärjestelmän tehottomuutta, joka raportissa olisi tullut nostaa esiin. 

Uusia keinoja kysynnän ohjaamiseen

Työryhmä kiinnittää huomiota ARA-vuokralaisiin, joiden tulot ovat nousseet ylimpiin tuloluokkiin asumisajan kuluessa. Se haluaa selvittää keinoja, joilla parannetaan ARA-vuokra­ asuntojen kohdentumista pienituloisille. Vahvemmin asia nousee esiin eriävässä mielipiteessä, jonka valtiovarainministeriö on liittänyt raporttiin. Siinä esitetään tulojen määräaikaistarkas­ tuksia ARA-asuntokannassa asuville kotitalouksille.

Ehdotus sisältää ajatuksen lakisääteisestä ohjauksesta. Se kohdistaisi määräaikaistarkastukset koko maan ARA-asuntokantaan. Kohdentumisen ongelma keskittyy kuitenkin yksinomaan pääkaupunkiseudulle ja siellä erityisesti Helsinkiin. Tässä yhteydessä valtakunnallinen ohjaus kohdentuisi äärimmäisen tehottomasti; hallinnollisen työn kustannukset ja asiakkaiden vaivannäkö eivät kattaisi saavutettua hyötyä.

Parempi vaihtoehto olisi, että määräaikaistarkastukset tulisivat mahdollisiksi vuokrataloyhtiöissä. Halutessaan kunta voisi ottaa ne käyttöön vuokrataloyhtiöissään ja puoltaa tällöin vain ARA-hankkeita, joissa tarkastuksiin sitoudutaan. Näin kunta päättäisi, tasapainottaisiko se paikallisia asuntomarkkinoita tiukemmalla tulojen kontrollilla. Ohjauskeinon valinta tapahtuisi oikealla tasolla: Kunnassa voitaisiin arvioida toimenpiteen  paikallinen vaikutus ja sen yhteys kunnan ja sen vuokrataloyhtiön käyttämiin muihin ohjauskeinoihin ja niiden käytön tehokkuuteen, kuten myös toimenpiteisiin, joita kunnassa käytetään segregaation ehkäisemiseen.

Pitkäjänteisyyden tulisi olla tukipolitiikassa ensisijaista

Tuotantotukia rahoitetaan asuntorahastosta, joka on valtiontalouden budjettikehykseen kuulumaton rahasto. Raportin perusteella työryhmästä on löytynyt tukea eri suuntiin meneville toimenpiteille; nykyisen rahoituskäytännön säilyttämiseen, sen muuttamiseen  sijoitusrahastoksi ja sen sulauttamiseen budjettitalouden osaksi.

Asuntorahastoa koskevien eriävien kantojen perusteella voi olettaa keskustelun sen asemasta jatkuvan. Budjetin ulkopuolisen rahaston  etuna pidetään sen nopeaa päätöksentekoa, joka antaa mahdollisuuden reagoida rakennusalan suhdanteiden vaihteluun. Suhdanneluonteisten tukien käyttö on kuitenkin omiaan johtamaan nykivään ja  pirstaleiseen tukipolitiikkaan,  joka on toimijoiden kannalta ongelma.

Asuntotuotantoprosessi kaavoituksesta muuttovalmiiseen asuntoon on monen toimialan yhdistelmä. Tukipolitiikan tulisi olla mahdollisimman pitkäjänteistä ja helpottaa tuotantoa. Työlli­ syydellä perusteltua  tukipolitiikkaa ei tulisi tehdä pitkäjänteisen tukipolitiikan kustannuksella vaikka mahdollisuus sen käyttöön rahaston myötä säilyisikin.

Rakennuspaikat rakentamiskelpoisiksi

Asuntoja pyritään rakentamaan yhä enemmän rakennettuun ympäristöön siten, että hankkeen käynnistäminen  edellyttää  yhdyskuntateknisiä  muutostöitä.  Myös valtakunnallisen  ohjauksen ja tuen tulisi olla edistämässä tätä kehitystä.

Tonttien saattaminen rakentamiskelpoiseksi on tehokas tapa tuottaa rakentamisen edellytyksiä eikä sen tukeminen nosta asumisen hintaa samassa määrin kuin talonrakentamiseen myönnetty tuki. Nykyisen infra-avustuksen tasoa tulisi nostaa ja avustusta tulisi kehittää siten, että se tehostaisi kunnallistekniikan käyttöä niin pienissä kuin suurissakin kaupungeissa.

Tulevaisuuden näkökulmasta raportin ehdotukset ovat vanhaa säilyttäviä pikemmin kuin uutta luotaavia. Muutosten keskellä arvio tulevasta on kuitenkin ehdottoman tärkeä. Fiskaalistenkin huolten painaessa asumisen tukipolitiikan on kehityttävä ja kyettävä osaltaan vastaamaan siitä, että laadukas asuminen säilyy kaupunkikehityksen keskiössä.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

Ritva Laine
Johtaja
 
Laura Hassi
Asumisen asiantuntija

tags
Laura Hassi

Etunimi
Laura
Sukunimi
Hassi
Asiantuntija, asuntoasiat

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2264
Kännykkä
+358 50 562 7665
Vastuualueet
  • kuntien asumisen kehittäminen
  • kuntien palvelu asuntoasioissa
  • valtakunnalliseen asuntopolitiikkaan ja alan säännöksiin vaikuttaminen
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Alueet ja yhdyskunnat
Tiimi
Yhdyskunnat ja maankäyttö