Lausunto lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta

​Yleistä 

Opetushallitus on valmistellut lukiolaissa tarkoitetun yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisen lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksen nuorten lukiokoulutusta varten. Näiden perusteiden mukaan laaditut lukion opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2016 lukien.  

Perusteluonnoksen laadinnan lähtökohtana ovat olleet nykyiset opetussuunnitelmien perusteet, joita on perusteluonnoksessa päivitetty valtioneuvoston asetuksen (942/2014, asetus) lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta mukaisesti, joista päätettiin 13.11.2014. Opetushallituksen tavoitteena on, että nuorille annettava lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet olisivat valmiit syyskuun 2015 lopussa ja aikuisille annettavan lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet joulukuun 2015 lopussa. 

Yleisesti ottaen Kuntaliitto on pahoillaan siitä, etteivät uuden valtioneuvoston asetuksen (942/2014) mukaiset lukiokoulutuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako muuttuneet ja uudistuneet riittävästi vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin lukiokoulutuksen uudistumiselle ja kehittämiselle. Asetuksessa ei huomioitu riittävästi kysymystä siitä, mikä on tämän päivän käsite yleissivistävyydestä. Näistä syistä ei opetussuunnitelman perusteita voida uudistaa nykyajan ja tulevaisuuden vaatimusten mukaiselle lukiokoulutukselle. Toivomme, ettei seuraavaa tavoitteiden ja tuntijaon sekä opetussuunnitelman perusteiden uudistamista tehdä tavanomaisella kymmenen vuoden syklillä vaan pikemmin. Lukiokoulutus kaipaa kiireellistä ja riittävää kehittämistä ja uudistusta. 

Kuntaliitto toteaa, että asetuksen myöhäisen antamisen ajankohdan vuoksi lukion opetussuunnitelman perusteiden tarvitsemalle tärkeälle uudistamistyölle jäi aivan liian vähän aikaa ja pahoittelee, että nyt perusteluluonnokseen ehdittiin tehdä vain välttämättömimmät päivittämiset. Lukion opetussuunnitelman perusteiden uudistamistyö olisi tullut tehdä huolella ja olla laaja-alaista. Opetushallitukselle olisi pitänyt antaa riittävästi aikaa tehdä valmisteluyhteistyötä eri sidosryhmien kanssa sekä aikaa lausuntojen pyytämiselle laajasti erilaisilta yhteiskunnallisilta vaikuttajatahoilta. On tärkeää, että lausuntoja kerättäessä, koottaessa ja niistä tehtävää yhteenvetoa käsiteltäessä erilaisten yhteiskunta- ja aineasiantuntijatahojen sekä erityisesti opetussuunnitelmien todellisten toimeenpanijoiden näkemykset pääsevät riittävällä vahvuudella esiin. Samalla kun normi velvoittaa järjestäjää, vaikuttavat opetussuunnitelmaperusteet yksittäisen lukion rehtorin ja opettajan työhön. Niillä on normiluonteesta ja sen velvoittavuudesta johtuen voimakas ohjaava vaikutus koulutuksen järjestäjän toimintaan ja vastuuseen, minkä vuoksi erityisesti järjestäjä on otettava huomioon opetussuunnitelman perusteidenkin laadinnassa. Opetussuunnitelmien käyttöönoton aikataulua olisi tullut siirtää vähintään vuodella eteenpäin. 

Kuntaliitto antaa Opetushallitukselle positiivisen palautteen siitä, että perusteiden päivittämistyö on edennyt sille annetun aikataulutuksen mukaisesti sekä siitä, että virallisen lausuntokierroksen lisäksi Opetushallituksen sivuilla on avattu avoin verkkokysely kaikille lukiokoulutuksen kehittämisestä kiinnostuneille tahoille. 

Nyt annettavat lukion opetussuunnitelman perusteet on tarkoitus sähköistää sekä rakenteistaa.  

Kuntaliiton mielestä ehdotettu rakenteistaminen on hyvä asia. Se antaa koulutuksen järjestäjille hyvän työkalun paikallisten opetussuunnitelmien laadintaan.  

Kuntaliitto painottaa sitä, että rakenteistamisen myötä olisi ollut mahdollista uudistaa opetussuunnitelman perusteet siten, että lukiokoulutuksen järjestäjiä sitova normiosa ja heille sekä opetushenkilöstölle tarkoitettu ilman normiluonnetta oleva aineisto ja tukimateriaali olisi selkeästi annettu erikseen. Valitettavasti uudistamistyölle ei annettu riittävästi aikaa. 

Opetussuunnitelmaperusteiden normimuodosta 

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan opetussuunnitelmaperusteet ovat normi, josta koulutuksen järjestäjä ja sitä toimeenpaneva virkamies ei voi poiketa tai jättää sitä toteuttamatta.  

Kuntaliiton mielestä tästä seuraa kolme kysymystä: 

1. Esitettävät perusteet ylittävät yksityiskohtaisuudessaan ja laajuudessaan valtuutuksen ja paikallisen liikkumavaran. 

Lukiolaki 629/1998 10§ 2-4 mom. säätää seuraavasti: 

Opetushallitus päättää eri aineiden, aineryhmien ja aihekokonaisuuksien sekä muun tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä sekä oppilaitoksen ja kodin yhteistyön ja opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan opiskelijahuollon tavoitteista (opetussuunnitelman perusteet). (13.6.2003/478)

Opetushallitus valmistelee 2 momentissa tarkoitetun opetussuunnitelman perusteita koskevan päätöksen kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä sekä opiskelijahuoltoa koskevilta osiltaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. (13.6.2003/478)

Tässä tarkoitetut päätökset tehdään tarvittaessa erikseen nuorille ja aikuisille annettavaa opetusta varten. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä ja opiskelijahuoltoa koskevia asioita ei sisällytetä aikuisille annettavaa opetusta varten laadittaviin opetussuunnitelman perusteisiin. (13.6.2003/478) 

2. Normin tulee olla selkeä ja siitä tulee tarkasti käydä selväksi mitä halutaan noudatettavaksi ja mihin se velvoittaa.  

3. Perusteluonnoksessa on paljon osioita, jotka eivät ole koulutuksen ja opetuksen tavoitteita eikä keskeisiä sisältöjä. Kuvaileva, ilman normiluonnetta oleva aineisto olisi tullut joko jättää kokonaan pois tai kirjata kokonaan erilleen normista. Koulutuksen järjestäjille tarkoitettuja tukimateriaaleja ovat esimerkiksi opetussuunnitelman laatimista, oppimiskäsitystä, opiskeluympäristöjä ja -menetelmiä sekä toimintakulttuuria koskevat osiot. 

Muuta yleistä

Kuntaliiton mielestä perusteluonnos kokonaisuudessaan on oikeansuuntainen ja huomioi hyvin tavoite- ja tuntijakoasetuksessa säädetyt valtakunnalliset tavoitteet. Suuntaviivoina käytetyt teemat

·         laaja-alainen yleissivistys lukiokoulutuksessa
·         pedagogiikka ja oppiminen lukiossa
·         lukion toimintakulttuuri
·         lukion opiskelijan ohjaus ja tuki
·         lukiokoulutuksen paikallinen opetussuunnitelmatyö

ovat annetussa viitekehyksessä yleisesti ottaen hyvin toteutetut, joskin valtuutussäännöstä olisi tullut noudattaa.

Kuntaliitto pitää hyvänä sitä, että lukion opetussuunnitelman perusteiden laadintaa ohjaavassa ohjausryhmässä on mukana kustannusyhdistyksen edustaja. Opetussuunnitelmaperusteiden nopea käyttöönotto 1.8.2016 saattaa kuitenkin aiheuttaa hankaluuksia myös uusien opetuksen tueksi tarvittavien oheismateriaalien, mm. eri aineiden uusien tai uusittujen kurssien oppimateriaalien, tarpeeksi nopean sähköisen ja kirjallisen tuottamisen suhteen.

Ruotsinkielisen koulutuksen kuten myös muiden vähemmistökielisten opetusmateriaalin tuottaminen tarvitsee Opetushallitukselta sekä asiantuntija- että rahoittamistukea.

Opetussuunnitelmien käyttöönotto

Kuntaliitto painottaa, että perusteiden mukaiset opetussuunnitelmat tulee mielestämme ottaa käyttöön asteittain 1.8.2016 lukien yhdessä uuden tuntijaon (942/2014) kanssa.

Vaikutusten arviointi 

Opetussuunnitelman perusteet ovat normi, joten niiden valmistelussa tulee noudattaa Valtioneuvoston antamaa ohjetta säädösehdotusten vaikutusten arvioinnista kustannusvaikutuksineen.  

Vaikutuksia ei ole vielä arvioitu opetussuunnitelman perusteiden valmistelu- ja päivittämistyössä. Erityisesti kustannusvaikutukset tulee arvioida, ja esitys tulee viedä Kunnallistalouden- ja hallinnon neuvottelukuntaan käsiteltäväksi ennen sen vahvistamista. 

LUKU 1. OPETUSSUUNNITELMA

Luonnosperusteissa osiot Opetussuunnitelman laatiminen sekä Opetussuunnitelman sisältö on hyvin kirjoitettu ja selkeästi jäsennelty paikallisen opetussuunnitelmatyön laadinnan tueksi, joskin tämän luvun paikka ei mielestämme ole opetussuunnitelman perusteissa.  

LUKU 2. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 

Lukiokoulutuksen tehtävää ja arvoperustaa on kuvattu hyvin ja selkeästi.  

Kuntaliiton näkemyksen mukaan valtuutussäännöksen perusteella Opetushallituksella ei ole toimivaltaa opetussuunnitelman perusteiden yhteydessä päättää lukiokoulutuksen tehtävästä ja arvoperustasta. Tältä osin luonnosperusteissa ei ole myöskään viittausta, mihin säännökseen Opetushallituksen toimivalta määrätä lukiokoulutuksen tehtävästä ja arvoperustasta perustuu.  

LUKU 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 

Luku on kokonaisuudessaan laajasti ja hyvin kirjoitettu. Kuntaliitto kannattaa luvun sisältöjä tukena kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmatyölle. 

Kuntaliitto mielestä tämän luvun kohdat 3.1, 3.2 ja 3.3 eivät ole valtuutussäännöksen mukaisia ja sen paikka ei ole opetussuunnitelman perusteissa. Myös kohdan 3.4 Opintojen rakenne tarve opetussuunnitelman perusteissa voidaan kyseenalaistaa. 

LUKU 4. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 

Luku 4 on kokonaisuudessaan todella hyvä ja perinpohjainen tuki lukiokoulutuksen järjestäjille sekä lukioille oppilaitosten opiskelijoiden ohjauksesta, tukemisesta ja niiden järjestämisestä, toteutuksesta sekä suunnitelmista antaen hyvän yhteenvedon lainsäädännön vaatimuksista eri laeissa pykälineen. 

Kuntaliiton kanta on kuitenkin se, että luvun kaikissa osioissa tulee selkeästi erottaa opetussuunnitelman perusteiden normit ja lukion toimintaa tukeva teksti toisistaan jottei koulutuksen järjestäjille aseteta toiminnan kannalta mahdottomia vaatimuksia. 

LUKU 5. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 

Opetuksen yleiset tavoitteet, luku 5.1, ovat Kuntaliiton mielestä oikeaan osuneet, kattavat ja tukevat hyvin lukion yleissivistävää tehtävää. Erityisesti tässä luvussa kappaleissa 3-5 on voimassaolevien opetussuunnitelman perusteita hyvin päivitetty vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin mm. erilaisista tavoista rakentaa uutta tietoa ja osaamista oppiainerajat ylittäen, tiedonhankinta- ja soveltamistaitoja, monilukutaitoja sekä opiskelijan ymmärrystä ja taitoja käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa niin itsenäisessä kuin yhteisöllisessäkin työskentelyssä.  

On myös hyvä, että yleisissä tavoitteissa lukio-opiskelussa korostetaan yhteisöllisyyden, osallisuuden ja hyvinvoinnin rakentamista vahvistamalla vuorovaikutus-, yhteistyö- ja ilmaisutaitoja opiskelijoiden näkökulmasta, niin yksilökohtaisesti kuin yhteisöllisesti.  

Lisäksi on hyvä, että fyysisen aktiivisuuden ja terveiden elämäntapojen merkitystä korostetaan vahvasti liikunnan ja terveystiedon kurssien ohella myös opetuksen yleisissä tavoitteissa.  

Nimetyt aihekokonaisuudet, luvussa 5.2 ovat perusteltuja ja tärkeitä sekä hyvä päivitys nykyisten opetussuunnitelman perusteiden aihekokonaisuuksista.   

Kuntaliitto katsoo myönteiseksi sen, että koulutuksen järjestäjälle annetaan mahdollisuus hyväksyä omia tavoitteitaan ja päämääriään tukevia aihekokonaisuuksia opetussuunnitelmiinsa. Katsomme, että laajan yleissivistyksen turvaamiseksi on erittäin hyvä, että aihekokonaisuudet on huomioitu opetussuunnitelman perusteissa oppiainekohtaisesti. Myönteistä on myös, että teemaopintojen sisältöjä voidaan valita aihekokonaisuuksista kuten myös se, että vapaaehtoistyö, työharjoittelu tai jokin muu lukion ulkopuolinen toiminta voi olla osa aihekokonaisuuden toteutusta. 

Kuntaliitto toteaa yleisesti, että lukujen 5.3 - 5.24 niin opiskelijan, opetushenkilöstön kuin koulutuksen järjestäjänkin näkökulmasta opetussuunnitelman perusteisiin on jätetty riittävää väljyyttä oppimiselle, opetuksen toteuttamiselle kuin myös paikallisten opetussuunnitelmien laatimiselle.  

LUKU 6. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI

Kuntaliitto toteaa, että opiskelijan oppimisen arviointi on huolellisesti harkittu ja kirjattu selkeästi. Mielestämme arvioinnin yhtenäistäminen valtakunnallisesti toteutuu hyvin perusteissa annettujen selkeiden ohjeiden myötä.

Lopuksi

Kuntaliitto ehdottaa harkittavaksi opetussuunnitelmien valmistelutyön tueksi seuraavia uudistuksia:

1. Käynnistetään mitä pikimmin laaja, pitkäjänteinen lukiokoulutuksen kehittämisohjelma, jonka tavoitteena olisi uudistaa lukiokoulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaavaksi koulutukseksi. Kehittämisohjelmaa tulisi kuulua myös lukiokoulutuksen tavoitteiden ja tuntijaon uusiminen. Kehittämiselle antaisi hyvän pohjan lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmän raportti (2010).   

2. Luotaisiin pääosin valtion kustannuksella valtakunnallinen tieto- ja viestintätekniikan palvelu- ja etäopetusportaali tukemaan koulutuksen etäopetusmahdollisuuksia, digitaalisten oppimateriaalien saatavuutta ja digitaalisten oppimisympäristöjen implementointia opetukseen sekä niiden pedagogista kehittämistä. Valtakunnallisesti voisi näin myös mahdollistaa erikoiskurssien tarjoamisen.

3.  Rahoituslainsäädännön uudistamis- ja kehittämistyössä tulee huolehtia siitä, että myös haja-asutusalueilla ja pitkien etäisyyksien kunnissa turvataan resurssit lukiokoulutuksen antamiseen uudistuvan tuntijaon sekä uudistuvien opetussuunnitelmien mukaisesti ja mahdollisuudet niiden mukaisen toiminnan järjestämiseen.   

SUOMEN KUNTALIITTO

Terhi Päivärinta
johtaja, opetus ja kulttuuri

Lieselotte Eskelinen
erityisasiantuntija

Lisää aiheesta

• Lukion opetussuunnitelman perusteiden päivittäminen
  OPH