Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle 9.3.2015, Dnro 299/03/2015, Annukka Mäkinen

Perttu Vartiaisen selvitys kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikan kehittämistarpeista

​Selvitysmies Perttu Vartiaisen tehtävänä on ollut laatia selvitys kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikan kehittämistarpeista sekä mm. arvioida politiikka-alojen vaikuttavuutta osana kansallista aluekehittämistä. Selvitysmiehen tehtävään käytettävissä ollut aika oli varsin lyhyt ja toimeksianto aluekehittämisen näkökulmasta kapea. Selvityksen vahva innovaatio- ja elinkeinopoliittinen painotus on ymmärrettävää nykyisessä talouden tilassa. Selvitysmiehen esittämät toimenpide-ehdotukset ovat yleisesti ottaen kannatettavia, joskin niiden sisällöt kaipaavat osin tarkennuksia.

Kuntaliitto yhtyy selvityksen johtopäätökseen, että kehittäminen perustuu kunkin alueen olemassa olevien vahvuuksien ja voimavarojen hyödyntämiseen. Myös paikkaperustaisuus kehittämisen lähtökohtana sekä räätälöityjen ratkaisujen hakeminen erilaisiin tilanteisiin ovat kannatettavia vaikka itse selvityksessä Vartiaisen oma näkemys paikkaperustaisuuden sisällöistä jää hieman auki. Paikkaperustaisuuden mahdollisuudet alueiden erilaisuuden ja mahdollisuuksien paremmassa ymmärtämisessä on nostettu aiemmin hyvin esiin maaseutupoliittisen kokonaisohjelman laadinnan yhteydessä. Ao. kehittämispolitiikassa kuitenkin pystyttävä tarjoamaan sellaisia kehittämisen välineitä, joiden avulla alueiden vahvuuksiin ja paikkaperustaisuuteen tukeutuminen käytännön toiminnassa on mahdollista. Olemassa olevien kehittämisresurssien koordinointi mm. kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikan osalta on vain yksi osa ongelmanratkaisua.

Selvitysmies on tuonut esiin sekä suppeaan että laajaan aluepolitiikkaan sisältyviä aiheita ja ehdotuksia, mikä on lausunnon antajan näkökulmasta ollut haasteellista. Laajalla aluepolitiikalla käsitetään alueiden laaja-alaista kehittämistä sektoripolitiikkojen kautta (mm. työllisyys-, elinkeino-, innovaatio- ja koulutuspolitiikka). Suppealla aluepolitiikalla tarkoitetaan erityisesti elinkeinopolitiikkaa ja siihen liittyviä käytännön kehittämisvälineitä (mm. erilaiset kehittämisohjelmat). Kuntaliitto keskittyy lausunnossaan suppean aluepolitiikan piiriin liittyviin asioihin. Lisäksi Kuntaliitto ottaa kantaa erikseen strategisiin ja hallinnollisiin kysymyksiin ja erikseen muutamiin politiikkasisältöihin liittyviin ehdotuksiin.

Ns. laajan aluepolitiikan vaikutukset alueiden kehittämiseen ovat merkittävät ja nämä resurssit tulee saada tehokkaampaan käyttöön. Suppean aluepolitiikan toimilla pystytään käynnistämään prosesseja, jotka tukevat laajempien hallinnonaloittaisten resurssien tehokasta kohdentumista ja yhteen kytkeytymistä paikallis- ja aluetason elinkeinoja ja työllisyyttä edistettäessä. Suppean aluepolitiikan resurssien niukkuus on merkittävä ongelma, minkä myös selvitysmies on noteerannut ehdottaessaan kansallisen aluekehittämisen määrärahojen säilyttämistä vähintään v. 2014 tasolla. On huomioitava, että kansallisia määrärahoja on leikattu huomattavia määriä jo tätä aiemmin.   

Selvityksen strategiset ja hallinnolliset ehdotukset:

Kuten selvitysmies Vartiainen toteaa, on saaristopolitiikka osa kaupunki- ja maaseutupolitiikan kokonaisuutta suhteellisen itsenäisenä, spesifinä ja pienimuotoisena toimintana. Saaristopolitiikan osalta on syytä tarkastella, saadaanko politiikalle vaikuttavuutta enemmän kytkeytymällä erityispiirteiden pohjalta tiiviimmin maaseutu- ja kaupunkipolitiikan tavoite- ja toimenpidemuodostukseen kuin toimimalla erillisenä hallinnollisena rakenteena. On oletettavaa että saaristopolitiikan toteutus hyötyisi yhdentymisestä.

Kaupunki- ja maaseutupolitiikan tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten valmistelu omina kokonaisuuksinaan on perusteltua tiettyyn pisteeseen asti. Eri politiikka-alojen tavoitteiden ja sisältöjen yhteensovitusta ei pidä tehdä liian aikaisin, jotta pystytään hyödyntämään eri politiikka-alojen erityispiirteitä huomioivia toimenpiteitä ja hakemaan uusia innovaatioita politiikka-alojen rajapinnoilta. Aluekehittämisen vastuutahot puolestaan huolehtivat käytännön kehittämistoiminnan yhteensovittamisesta yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa.

Aluekehittämisen kokonaisuuden kannalta kaupunki- ja maaseutupolitiikan strategisten tavoitteiden yhteensovittamisella ja yhteistyöllä on suuri merkitys. Selvitysmiehen esitys kaupunki- ja maaseutupolitiikan uudesta yhteisestä elimestä ei Kuntaliiton näkemyksen mukaan ole toimivin ratkaisu suhteessa nykyiseen aluekehittämisen kokonaisuuteen. Tarve politiikka-alojen toimien yhteensovittamiselle ja tiiviimmälle yhteistyölle vaikuttavuuden lisäämiseksi on kuitenkin ilmeinen. Ehdotamme, että alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnan (ARNE) toimintaa tulee uudistaa mm. siten, että se toimisi vahvemmin kaupunki- ja maaseutupolitiikan tavoitteiden ja toimien yhteensovittajana. Uudistus vahvistaisi myös ARNE:n roolia kansallisen ja EU:n rakennepolitiikan yhteensovittavana strategisena elimenä.

Politiikkasisältöihin liittyvät ehdotukset:

Selvityksessä esiin nostettu kuntien resurssien merkitys aluekehittämisessä on oikean suuntainen mutta tässä yhteydessä varsin kapeasti käsitelty. Samassa yhteydessä selvitysmiehen esittämät kuntien toimintaympäristöä koskevat muutosprosessit ovat niin laajoja (mm. kunta- ja SOTE-uudistus), että tarkastelu on väistämättä jäänyt hyvin yleiselle tasolle. Tältä pohjalta ei vielä pystytä kuntien kanssa mahdollisia toimenpiteitä selvittämään.

Selvitysmiehen esitys sopimusperusteisen toiminnan kehittämisestä on kannatettava ja linjassa Kuntaliiton sopimuksellista kaupunkikehittämistä koskevien tavoitteiden kanssa (mm. eri hallinnonalojen politiikkavälineiden tiiviimpi kokoaminen yhteen elinvoimaisten kaupunkien vahvistamisessa sekä valtion vahvempi kyky sitoutua sopimukselliseen kaupunkikehittämiseen).

Muutamia yksittäisiä huomioita: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman huomattavat kehittämisresurssit on jätetty selvityksessä mainitsematta ja ne tulisikin huomioida samassa yhteydessä rakennerahastovarojen kanssa. Johtopäätöksessä nro 6 selvitysmies puhuu palvelurakenteen kokonaisuudesta suhteessa ns. MALPE-sopimuksiin, käsittääksemme kyse on ennemminkin palveluverkoista. Kehityskäytäville esitetyt omat kansallisen kehittämisen välineet sekä pienempien keskusten kehittämiseen esitetyt määräaikaiset ohjelmat ja pilottihankkeet ovat kannatettavia ehdotuksia.

Lopuksi Kuntaliitto toteaa, että kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikat yhdentävää paikkaperustaisuuden käsitettä ja sen sisältöjä koskevaa keskustelua on syytä jatkaa mm. seuraavaa aluekehityksen tavoitepäätöstä valmisteltaessa.

SUOMEN KUNTALIITTO

Ritva Laine
johtaja, alueet ja yhdyskunnat -yksikkö  

Annukka Mäkinen
erityisasiantuntija

tags
Annukka Mäkinen

Etunimi
Annukka
Sukunimi
Mäkinen
Kehittämispäällikkö, aluekehitys

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2530
Kännykkä
+358 40 594 1252
Vastuualueet
  • EU:n alue- ja rakennepolitiikka
  • aluepolitiikka, aluepoliittinen suunnittelu
  • Itämeri-asiat
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Alueet ja yhdyskunnat
Tiimi
Alueet ja elinkeinot