Lausunto Opetushallitukselle 4.5.2012 (kuulemistilaisuus), dro 1787/9072012, Maarit Kallio-Savela

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden saamaa opetuksen ja ohjauksen määrää ja riittävyyttä mittaavat indikaattorit ja kriteerit

Kuntaliitto on kutsuttu 4.5.2012 Opetushallituksen kuulemistilaisuuteen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden ja ohjauksen määrää ja riittävyyttä mittaavista indikaattoreista ja kriteereistä.

Kuntaliitto katsoo, että yhteismitallinen malli ei sovellu kaikkialla. Koulutuksen järjestäjillä tulee olla mahdollisuus huomioida paikalliset olosuhteet sekä opiskelijoiden yksilölliset tarpeet.

Koulutusta koskeva lainsäädäntö uudistettiin vuonna 1999 voimaan tulleella lainsäädännöllä. Tällöin voimassa oleva oppilaitosmuotoihin perustuva runsas ja hajanainen lainsäädäntö korvattiin tavoitteisiin ja sisältöihin, koulutusasteisiin ja -muotoihin sekä opiskelijoiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin perustuvalla suppeammalla ja keskitetymmällä lainsäädännöllä. Koulutuksen järjestäjän toimivaltaa päättää koulutuksen järjestämistavoista lisättiin olennaisesti.

Koulutuksen laadun ja valtakunnallisen yhtenäisyyden turvaamiseksi lakeihin otettiin säännökset koulutukselle säädettyjen ja määrättyjen tavoitteiden toteutumisen arvioinnista. 

Lainsäädäntö korostaa koulutuksen järjestäjien vastuuta ja mahdollisuutta itse päättää lainsäädännön asettamissa rajoissa koulutuksen tavoitteiden toteuttamisessa käytettävistä keinoista. Säädösten mukaan koulutuksen järjestäjä valitsee opetuksen järjestämistavan ja -muodon kulloiseenkin tilanteeseen ja opetuksen kohderyhmään soveltuvaksi. Tällaisessa järjestelmässä ei valtakunnallista yhtenäistä opetuksen järjestämisen tapaa koskevaa lainsäädäntöön perustumatonta ohjausta voida tehdä, vaan opetustarjonta ja työaika jäävät koulutuksen järjestäjien päätettäväksi.  

Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukaan koulutuksen järjestäjä on vastuussa ja päättää itse tavoitteiden toteuttamisessa käytettävistä keinoista.

Ammatillisesta koulutuksen annetun lain 29 §:n mukaan opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja opinto-ohjausta.

Kuntaliitto pitää erityisen tärkeänä opiskelijan oikeutta saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja opinto-ohjausta.

Kuntaliitto huomauttaa, että opetuksen ja ohjauksen määrän riittävyys tulee arvioida opiskelijan henkilökohtaisten tarpeiden mukaisesti. Vaade valtakunnallisista yhtenäisistä kriteereistä on ristiriidassa opiskelijan tarpeita vastaavan ohjauksen järjestämisen kanssa.

Kuntaliitto korostaa, että riittävän opetuksen ja opinto-ohjuksen määrän arviointi sekä kriteerien asettaminen sekä resurssien kohdentaminen on osa ammattitaitoista johtamistyötä.

Kuntaliitto katsoo, että Opetushallituksen laatimat ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden saaman opetuksen ja ohjauksen määrää mittaavat indikaattorit ja kriteerit ovat voimassa olevan lainsäädännön hengen vastaisia eivätkä mahdollista opiskelijan henkilökohtaisista tarpeista lähtevää resurssien kohdentamista.

Opiskelijoiden saaman opetuksen ja ohjauksen määrän ja riittävyyden varmistaminen koulutuksen järjestäjätasolla kuuluu säädösten mukaan paikalliselle tasolle.

Kuntaliitto katsoo, että Opetushallituksen ei tule normeiksi ja ohjeiksi tulkittavien asiakirjojen avulla tule ohjata koulutuksen järjestäjän yksittäisiä prosesseja eikä asettaa niille kriteereitä.

Asiakirjassa mainitaan, että KESU:n linjaukset ja tavoitteet otetaan huomioon opetuksen ja ohjauksen määrää ja kohdentumista suunniteltaessa.

Kuntaliitto muistuttaa, että valtioneuvoston hyväksymä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma ohjaa valtion valmistelua hallituksen kehyspäätöksen puitteissa. Siinä ei aseteta velvollisuuksia suoraan koulutuksen järjestäjille.

Toimenpide-ehdotuksissa esitetään valtakunnallisia palautejärjestelmiä sekä mittariksi opetukseen ja ohjaukseen käytettävän resurssien seurannalle Opetushallituksen tilastoja.

Kuntaliitto huomauttaa, että palautejärjestelmät sekä mittarit ovat osa organisaation johtamista. Organisaatioiden täytyy voida asettaa mittarinsa omien strategisten tavoitteidensa mukaiseksi sekä käyttää tulosten mittaamiseen tarpeelliseksi katsomiaan välineitä.

Kuntaliitto huomauttaa, että luonnoksen kriteerit/indikaattorit ovat yksityiskohtaisia toimintaa ohjaavia. Toiminnan yksityiskohtainen johtaminen ja ohjaus kuuluvat kuitenkin oleellisena osana organisaation johtamiseen.

Kuntaliitto kantaa huolta myös henkilökunnan työajan käytön kohdentumisesta yhä enemmän varsinaisesta opetustyöstä erilaisten palautejärjestelmien ja lomakkeiden täyttöön.

Kuntaliitto korostaa valtakunnallisen arvioinnin toteuttajana koulutuksen arviointineuvoston roolia ulkopuolisen ja riippumattoman arviointitiedon tuottajana.   

Opetushallituksen laatima ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden saamaa opetuksen ja ohjauksen määrää ja riittävyyttä mittaavat indikaattorit ja kriteerit pyrkivät ohjaamaan koulutuksen järjestäjän toimintaa.

Kuntaliitto huomauttaa, että kunnat rahoittavat ammatillisesta peruskoulutuksesta 58,11%, lisäksi suurin osa ammatillisen koulutuksen järjestäjistä on kuntaomisteisia, joten edustamme sekä rahoittajan että omistajan näkemyksiä. Kuntaliiton edustajaa ei kuitenkaan ole kutsuttu mukaan ohjausryhmään. 

Kuntaliitto huomauttaa myös että kuntalain mukaan kunnille ei saa antaa uusia tehtäviä tai velvollisuuksia taikka ottaa pois tehtäviä tai oikeuksia muuten kuin säätämällä siitä lailla. 

 

SUOMEN KUNTALIITTO 

Maarit Kallio-Savela
erityisasiantuntija​

tags