Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden saamaan opetuksen ja ohjauksen määrää ja riittävyyttä mittaavat indikaattorit ja kriteerit

​Kuntaliitto on kutsuttu 3.10.2012 kuulemistilaisuuteen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden ja ohjauksen määrää ja riittävyyttä mittaavista indikaattoreista ja kriteereistä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on 20.6.2012 asettanut ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmän, jonka tehtävänä on tehdä ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista koskevan järjestelmän kriteereistä. Asettamispäätöksen mukaan kriteerit eivät saa rajoittaa koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia valita itsenäisesti laadunhallinnan menettelytapoja ja välineitä.

Kuntaliitto huomauttaa, että koulutuksen järjestäjällä on lakisääteinen toimivalta itse päättää omasta laadunhallinnastaan ja lakisääteisestä itsearvioinnista. Valtio ei sitä voi ohjata, edes tällaisin kriteerein. Jos kyse on oppaasta, jota koulutuksen järjestäjät voivat halutessaan käyttää, siitä tulee olla maininta oppaassa. Lisäksi asiakirjasta tulee näkyä, että se ei ole velvoittava.

Kuntaliitto katsoo, että lausunnolla olevat ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden saaman opetuksen ja ohjauksen määrää ja riittävyyttä kuvaavat indikaattorit ja kriteerit koulutuksen järjestäjien käyttöön sekä asiakirjassa ehdotetut toimenpiteet ovat vahvasti ristiriidassa ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmän toimekasannon kanssa.

Laadunhallintamallien arviointialueisiin liittyvät arviointikohdat tulee olla koulutuksen järjestäjän päätettävissä.

KT Kuntatyönantajat toteaa, että käsitemäärittelyillä voi olla heijastusvaikutuksia virka- ja työehtosopimuksiin, joiden osalta toimivalta on kyseisten sopimusten sopimusosapuolilla. Erityisesti tämä koskee opetuksen määrittelyä.

Kuntatyönantajat edellyttää, että määrittelyjä tehtäessä niiden yhteydessä tulee selkeästi todeta, että niillä ei oteta kantaa palvelussuhteen ehtojen määräytymiseen.

Opiskelijoiden saaman opetuksen ja ohjauksen määrän ja riittävyyden varmistaminen koulutuksen järjestäjätasolla kuuluu säädösten mukaan paikalliselle tasolle.

Kuntaliitto katsoo, että Opetushallituksen ei tule normeiksi ja ohjeiksi tulkittavien asiakirjojen avulla tule ohjata koulutuksen järjestäjän yksittäisiä prosesseja eikä asettaa niille kriteereitä.

Asiakirjassa mainitaan, että KESU:n linjaukset ja tavoitteet otetaan huomioon opetuksen ja ohjauksen määrää ja kohdentumista suunniteltaessa.

Kuntaliitto muistuttaa, että valtioneuvoston hyväksymä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma ohjaa valtion valmistelua hallituksen kehyspäätöksen puitteissa. Siinä ei aseteta velvollisuuksia suoraan koulutuksen järjestäjille.

Toimenpide-ehdotuksissa esitetään valtakunnallisia palautejärjestelmiä sekä mittariksi opetukseen ja ohjaukseen käytettävän resurssien seurannalle Opetushallituksen tilastoja.

Kuntaliitto huomauttaa, että palautejärjestelmät sekä mittarit ovat osa organisaation johtamista. Organisaatioiden täytyy voida asettaa mittarinsa omien strategisten tavoitteidensa mukaiseksi sekä käyttää tulosten mittaamiseen tarpeelliseksi katsomiaan välineitä.

Kuntaliitto huomauttaa, että luonnoksen kriteerit/indikaattorit ovat yksityiskohtaisia toimintaa ohjaavia. Toiminnan yksityiskohtainen johtaminen ja ohjaus kuuluvat kuitenkin oleellisena osana organisaation johtamiseen.

Kuntaliitto kantaa huolta myös henkilökunnan työajan käytön kohdentumisesta yhä enemmän varsinaisesta opetustyöstä erilaisten palautejärjestelmien ja lomakkeiden täyttöön. Erityisesti nykyisessä taloustilanteessa koulutuksen järjestäjän tulee voida kohdentaa resursseja opiskelijoiden opetukseen ja ohjaukseen, ei tiedonkeruuseen.

Kuntaliitto korostaa valtakunnallisen arvioinnin toteuttajana koulutuksen arviointineuvoston roolia ulkopuolisen ja riippumattoman arviointitiedon tuottajana.   

Kuntaliitto huomauttaa myös että kuntalain mukaan kunnille ei saa antaa uusia tehtäviä tai velvollisuuksia taikka ottaa pois tehtäviä tai oikeuksia muuten kuin säätämällä siitä lailla.

 
SUOMEN KUNTALIITTO

Anneli Kangasvieri                                    
johtaja, opetus ja kulttuuri        

Maarit Kallio-Savela
erityisasiantuntija, ammatillinen koulutus