Euroopan komission ehdotus vuosia 2014-2020 koskevaksi EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi sisältää myös Suomessa toteutettavaa EU:n koheesiopolitiikkaa ja tulevaisuuden rakennerahasto-ohjelmatyötä ohjaavia linjauksia. Kuntarahoituksella on merkittävä rooli nykyisen ohjelmakauden 2007-2013 rakennerahasto-ohjelmien toteutuksessa. Kuntien ja valtion rahoituksen suhde kuluvan kauden ohjelmien osalta on 25:75. Myös seuraavalla rakennerahastokaudella arvioidaan kuntien rahoitusosuuden olevan merkittävä.
Harvaan asuttujen alueiden erityisrahoitus säilytettävä
Komission esitys koheesiopoliittisen kokonaisrahoituksen säilymisestä Euroopassa suhteellisen ennallaan on Suomen kuntien ja alueiden näkökulmasta hyvä asia. Rakennerahastovarat ovat tuoneet aidon lisän alueiden kehittämisen keinovalikoimaan ja resursseihin. Esitetty varojen jakoperusteiden muuttaminen Suomelle epäedulliseen suuntaan sen sijaan tulee torjua. Suomelle epäedulliseen suuntaan johtavia muutoksia jakoperusteissa ovat komission esitys uudesta väliluokasta sekä tuen määräytymisperusteisiin esitetyt muutokset, erityisesti väkiluku- ja väestötiheyskriteerin painoarvon puolittuminen sekä pohjoisen harvaan asutun alueen erityistuen euromääräinen pieneneminen. Komission esittämä uusi tuen väliluokka ei tule todennäköisesti koskemaan suomalaisia maakuntia. Yli 250 000 asukkaan kaupungeille maksettavan erityisen asukaskohtaisen tuen merkitys on Suomelle vähäinen, mutta Euroopan mittakaavassa merkittävä erityisesti eurooppalaisille väkirikkaille tiheän asutuksen maille.
Kuntaliitto pitää tärkeänä, että EU:n rakennerahastovarat ovat käytettävissä koko Suomessa aluelähtöisten kehittämistavoitteiden tukemiseen. Suomen liittymissopimukseen sisältyvä pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityisrahoitus on Suomen keskeisin edunvalvontakysymys tulevaa ohjelmakautta silmällä pitäen. Kuntaliitto kannattaa valtioneuvoston tavoitetta Suomen saaman suhteellisen rahoitusosuuden säilymisestä sekä esitystä harvaan asutukseen perustuvan kriteerin nostamista BKT-kriteerin rinnalle tukia jaettaessa.
Tarve voimavarojen keskittämiselle ja toimien fokusoinnille nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on ilmeinen. Keskittyminen Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita toteuttaviin toimenpiteisiin sekä eri rahastoista toteutettavien toimien tiiviimpi kytkeminen toisiinsa tukevat keskittämisen ja kohdentamisen tavoitteita. Komission yleisasetukseen sisältyvä esitys komission ja jäsenvaltion välillä laadittavasta kumppanuussopimuksesta korostaa kansallisen, alueellisen ja paikallisten tason rooleja kehittämistoiminnassa. Komission kanssa käytävissä neuvotteluissa tulee kyseenalaistaa kumppanuussopimuksen liian tiukka kytkentä kansalliseen Eurooppa 2020 -strategian kehysohjelmaan, joka on Suomessa laadittu edelleenkin vahvasti makrotaloudellisia näkökohtia painottaen.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan jäsenvaltiokohtaisen suoritusvarauksen kohdalla tulee kriittisesti pohtia erityisesti, kuinka paljon ylimääräistä hallinnollista rasitetta suhteessa rahan määrään suoritusvarauksen jakamisesta aiheutuu.
EU:n rakennerahastovaroilla on ollut Suomessa merkittävä rooli talouden rakennemuutoksessa, kilpailukyvyn ja osaamisen vahvistamisessa sekä työllisyyden lisäämisessä. Näitä toimia on rahoitettu sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimesta. Seuraavalla ohjelmakaudella 2014-2020 ohjelma-alueiden on voitava tarpeellisessa määrin säädellä näiden rahastojen välisiä osuuksia aluelähtöisten kehittämispainopisteidensä mukaan. Tässä suhteessa EU:n komission esitys Euroopan sosiaalirahaston ennalta määritetystä osuudesta ei tue aluelähtöisen kehittämistyön periaatetta.
Kuntaliiton mielestä valtakunnallisesta ESR-ohjelmarakenteesta tulee luopua, koska kunnat ovat lisääntyvässä määrin kokonaisvastuussa ESR:n painopisteiksi hallitusohjelmassa määritellyistä teemoista kuten ammatillinen osaaminen, työllisyyden hoito ja vaikeasti työllistyvät.
Paikallisen kehittämisen näkökulman vahvistuminen myös ESR-rahoitteisessa toiminnassa liittää ESR-ohjelmatyön entistä vahvemmin kunta- ja aluetasolle lähelle asiakkaita. Mm. sosiaalisesti eheiden kaupunkiseutujen kehittäminen on sellainen painopiste, jossa ESR-rahoitteisella toiminnalla on merkittävä rooli.
EU:n maaseutupolitiikka tarjoaa merkittäviä välineitä ja resursseja alueellisen ja paikallisen elinkeino- ja maaseutupolitiikan sekä alueellisten ja paikallisten strategioiden toteutukseen. Kunnat ovat tässä keskeisiä toimijoita sekä osarahoittajia. On tärkeää, että Suomen suhteellinen osuus maaseudun kehittämiseen tarkoitetuista varoista säilyy vähintään nykytasolla. Suomi on edelleen EU:n maaseutumaisin jäsenmaa.
Kunta- ja aluelähtöisen strategian roolia vahvistettava
Kuntaliiton tavoitteena on kunta- ja aluelähtöisen strategisen kokonaisnäkemyksen vahvistaminen alueiden kehittämistoimien toteuttamisessa. EU:n harjoittaman koheesiopolitiikan yksi keskeinen perusperiaate on aluelähtöisyys. Rakennerahasto-ohjelmien laadinta ja toimeenpano tulee kytkeä maakuntien strategiseen aluekehitystyöhön. Rakennerahasto-ohjelmien tavoiteasetannan ja sisällön tulee perustua maakuntaohjelmista johdettuihin alueiden tavoitteisiin.
Kansallista ja EU-rahoitteista alue- ja rakennepolitiikkaa tulee käsitellä tiiviinä kokonaisuutena. EU-ohjelmien osalta tulee noudattaa EU-rahoitukseen liittyvää additionaliteettiperiaatetta. EU:n rakennerahastovarat tuovat eurooppalaisen lisäarvon pääsääntöisesti kansallisilla varoilla toteutettavaan alueiden kehittämiseen.
Kuntien ja valtion välinen kansallisen vastinrahoitusosuuksien suhde oli pitkään 20:80. Kuluvan ohjelmakauden alussa osuutta muutettiin suhteeseen 25:75. Ottaen huomioon kuntatalouden tulevien vuosien näkymät,
kuntien osuutta kansallisesta vastinrahoituksesta ei tule suhteellisesti kasvattaa kuluvalla eikä seuraavallakaan rakennerahastokaudella.
Kansallisen rakennerahasto-ohjelmatyön lisäksi myös rajan ylittävien yhteistyöohjelmien jatkuvuus niin EU:n sisä- kuin Venäjän suuntaisilla raja-alueilla tulee varmistaa.
SUOMEN KUNTALIITTO
Keijo Sahrman
Johtaja, alue- ja elinkeinokehitys
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.