Lausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle 13.9.2012, dnro 3017/90/2012, Jukka Hakola

Hallituksen esityksestä Eduskunnalle verotusta koskevaa ennakkopäätösvalitusta, verotusmenettelyä ja muutoksenhakua verotuksessa koskeviksi säännöksiksi

​Valtiovarainvaliokunnan verojaosto on 3.9.2012 pyytänyt Suomen Kuntaliitolta lausuntoa hallituksen esitykseen (HE 76/2012) koskien ennakkopäätösvalitusta, verotusmenettelyä ja muutoksenhakua verotuksessa koskeviksi säännöksiksi. Hallituksen esitys sisältää monia kyseisiin osa-alueisiin liittyviä erillisiä muutosehdotuksia.

Hallituksen esityksessä on ehdotettu, että tuloverotuksen, kiinteistöverotuksen sekä perintö- ja lahjaverotuksen osalta mahdollistettaisiin ennakkopäätösvalitusten tekeminen oikaisulautakunnan päätöksestä suoraan korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Menettely nopeuttaisi laintulkintaa koskevan oikeuskäytännön syntymistä ja olisi tarpeen erityisesti lainsäädännön muuttuessa. Tämä parantaisi verotuksen oikeusvarmuutta ja välillisesti vähentäisi muutoksen haun tarvetta muiden verovelvollisten osalta, kun oikeustila selkiytyisi nykyistä nopeammin. Ehdotettua muutosta voidaan pitää kannatettavana ja toivottavana uudistuksena niin veronsaajien kuin kannalta.

Tuloverotuksen ennakkotietomenettelyn korvaaminen ennakkoratkaisumenettelyllä ja niidenvalituskelpoisuus on merkittävä muutos jossa sekä veronmaksajan että veronsaajan oikeudet turvataan paremmin kuin nykyjärjestelmässä. Nykyjärjestelmä on ongelmallinen, koska tulkinnallisissa tapauksissa sitovaa ratkaisua ei välttämättä saada ennen verotuksen toimittamista ja sen jälkeistä valitusmenettelyä. Kaivattu uudistus lisää molempien osapuolien oikeusturvaa ja parantaa verotuksen ennakoitavuutta sekä edesauttaa tulkinnallisiin asioihin liittyvän oikeuskäytännön syntyä.

Hallituksen esityksessä esitetyt muutokset muutoksenhakumenettelyjen yhdenmukaistamiseksi hakemusasioissa ja valituslupajärjestelmää koskien ovat kannatettavia. Valitusmenettelyiden yhtenäistäminen mahdollisimman samankaltaiseksi eri verolajien osalta on omiaan selkeyttämään muutoksenhakujärjestelmää ja siten parantavat eri osapuolten oikeusturvaa asioiden käsittelyssä. 

Veronsaajien kuulemisesta hallinto-oikeudessa on esitetty, että verointressiltään alle 6000 euron tapauksissa voitaisiin kuuleminen jättää tekemättä nykyisen 3000 euron rajan sijaan silloin jos asia ei ole tulkinnanvarainen tai epäselvä. Muutosta on perusteltu resurssien säästöllä ja sillä, että käsittelyajat lyhenevät. Kuntaliitto on hallituksen esityksen luonnosvaiheessa tuonut esiin huolensa siitä, että muutoksessa tulee kuitenkin huomioida myös se, etteivät veronsaajien oikeudet vaarannu ja veronsaajien mahdollisuus tulla asiassa kuulluksi säilyvät mahdollisimman laajana. Kuntaliitto on lisäksi nostanut asian esille Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön yhteistyöryhmässä. Tämän seurauksena Verohallinto on tehnyt analyysiä hallinto-oikeuksien tapauksista ja ratkaisusta liittyen kuulemisrajan nostoon 6000 euroon. Analyysi on annettu tiedoksi Kuntaliitolle ja kuten hallituksen esityksessäkin todetaan, niin selvityksen perusteella kuulemismenettely toimii nykyisin tarkoitetulla tavalla eikä rajan nostaminen vaarantaisi veronsaajien oikeuksia. Kuntaliitto on tyytyväinen, että kuulemismenettelyn toimivuus ja ehdotetun muutoksen vaikutukset on selvitetty valmistelun yhteydessä. Tarkastelu on kuitenkin tehty lyhyellä aikavälillä ja järjestelyn toimivuutta tulee seurata jatkossakin. 

Hallituksen esityksessä on ehdotettu, että Verohallinnon toimivaltaa 
laajennettaisiin verosta vapauttamista koskevien asioiden osalta koskemaan myös kuntien tulo- ja kiinteistöveroja tapauksissa joissa kunta ei ole nimenomaisesti pidättänyt itsellään oikeutta asian ratkaisemiseen. Oikeudenpidätys olisi voi-massa 3 vuotta kerrallaan.

Kuntaliittoa on kuultu asiassa sen eri valmisteluvaiheissa. Hallituksen esityksessä on huomioitu Kuntaliiton näkemykset. Kuntaliiton näkemyksen mukaan on perusteltua siirtää toimivaltatältä osin Verohallinnolle hallituksen esityksessä mainitulla varauksella siitä, että kunta voi halutessaan pidättää toimivallan asiassa itsellään. Toimintamalli yhtenäistää verosta vapauttamiskäytäntöjä, mutta antaa kunnille myös mahdollisuuden käyttää asiassa omaa harkintavaltaansa. Toimivallan pidätys kunnalla tulee Kuntaliiton näkemyksen mukaan tehdä toimintamalliltaan 
yksinkertaiseksi ja ohjeistaa selkeästi.

Kuntaliitto on valmistelun yhteydessä pitänyt tärkeänä sitä, että kunnat 
pystyvät seuraamaan toimivallan siirron vaikutuksia sen verotuloihin. Täten on ehdottoman tärkeää, että hallituksenesityksen mukaisesti Verohallinto laatu 
vuosittain kuntakohtaiset tilastot kunnallis- ja kiinteistöverosta vapauttamista koskevien ratkaisujen osalta.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan lievennettäväksi myöhästymismaksua. Muutos vähentäisi esityksen mukaan valtion verotuloja noin 4 miljoonaa euroa vuodessa. Myöhästymismaksun määräytymisen nykymallissa on hallituksen esityksessä 
esitettyjä ongelmia, mutta niihin on nykyjärjestelmän puitteissa voitu puuttua tapauskohtaisella lievennyksellä. Kun valtio leikkaa valtion osuuksia, kiristää tuloverotusta ja kulutusverotusta ja kehittää uusia toimia harmaantalouden 
torjuntaan, niin Kuntaliiton mielestä on kyseenalaista alentaa samanaikaisesti 
verovelvollisten verojen myöhästymismaksuja, jotka eivät hoida velvoitteitaan säädetyissä määräajoissa.

Muilta osin Kuntaliitolla ei ole huomautettavaa hallituksen esityksen luonnokseen.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

Jukka Hakola
veroasiantuntija

tags
Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme