Lausunto valtiovarainvaliokunnan Verojaostolle 1.10.2012, dnro 3363/90/2012, Reijo Vuorento ja Jukka Hakola

Hallituksen esityksiin 87/2012 vuoden 2013 tuloveroasteikkolaiksi, 88/2012 kilometrikorvausta koskeviksi muutoksiksi ja 94/2012 tuotannollisten poistojen korotetuista poistoista

Kunnallisvero ja tuloveroasteikkolaki vuodelle 2013

Kuntaliitto tukee hallitusohjelman mukaista veropolitiikan tavoitetta hyvinvointipalveluiden rahoituksen turvaamisesta samalla, kun hallitus tavoittelee valtion talouden tasapainoa. Verotusta koskevilla toimenpiteillä voidaan myös vahvistaa talouskasvua ja työllisyyttä sekä parantaa yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kuntien kykyä selvitä tehtävistään ja velvoitteistaan pääosin omalla verotulorahoituksellaan edistetään. Näiden tavoitteiden kannalta on tärkeää myös vahvistaa kuntien omaa verotulopohjaa. Tältä osin hallituksen tavoitteet ja toimet eivät ole olleet johdonmukaisia. Hallitus on esittänyt toimenpiteitä, jotka ovat heikentäneet kuntien verotulopohjaa. Ensi vuodelle esitettävät indeksitarkistusten jäädyttämiset ovat kuntatalouden kannalta oikeansuuntaiset, mutta jatkoa ajatellen kuntatalouden kannalta riittämättömiä.

Yleisen taloudellisen tilanteen heikkeneminen tänä vuonna ja epävarmuuden jatkuminen ensi vuonna heijastuvat verotulojen kehitykseen. Työllisyystilanteen mahdollinen huononeminen arvioidusta kehityksestä rapauttaa kuntien veropohjaa. Yhteisöveron tuoton kehitys on ollut huomattavasti ennustettua heikompaa ja jatkossakin yhteisöveron tuoton kasvu jäänee vaatimattomaksi. Kuntien verotulojen kasvunäkymät ovat hallituksen ansiotulojen verotusta koskevien päätösten johdosta kuitenkin kohtuulliset.

Peruspalvelubudjetin laskelmien mukaan kuntien palkanmaksukyky on kuitenkin huonontumassa vuonna 2013, kun verotulojen kehityksen lisäksi otetaan huomioon kuntien valtion osuuksiin hallituskauden alussa tehty 631 miljoonan euron leikkaus joka kertaantuu joka vuosi sekä peruspalvelujen valtionosuuksien leikkaus vuodelle 2013 (vuoteen 2012 verrattuna leikataan 125 miljoonaa euroa).

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kunnallisverotuksen verovähennyksistä johtuvaa rasitetta pyritään siirtämään valtion vastuulle nimellisen ja todellisen kunnallisveroprosentin eron kaventamiseksi. Ensi vuodelle esitettävät indeksitarkistusten jäädyttämiset ovat tältä osin kuntatalouden oikeansuuntaisia toimia.

Hallituksen esityksissä 87/2012 ja 88/2012 esitetyt veroperustemuutokset

vaikuttavat valtionvarainministeriön laskelmien mukaan kunnallisverotuloihin vuonna 2013 seuraavasti:

  • Ansiotulojen verotus:

  • Työtulovähennys - 20 M€

  • Perusvähennys -9 M€

  • Kilometrikorvausten verovapaan osuuden alentaminen +6 M€

Muutokset verrattuna vuoteen 2012 ovat kunnallisverotuksen osalta kohtuullisia. Yhteensä valtion päättämät vuoden 2013 veroperustemuutokset alentavat valtiovarainministeriön laskelmien mukaan kunnallisveron tuottoa n. 12 milj. euroa, kun otetaan huomioon myös aiemmin linjattu asuntolainan korkovähennykseen liittyvä 5 prosenttiyksikön leikkaus (+12 M€). 

Peruspalvelujen valtionosuuteen on esitetty tehtäväksi vastaavan suuruinen

lisäys, joten veroperustemuutoksilla ei ole vaikutusta kuntien kokonaistuloihin, Kuntaliitto katsoo, että hallitusohjelman mukaisesti kunnallisverotuksen verovähennyksistä johtuvaa rasitetta pitää siirtää valtion vastuulle nimellisen ja todellisen kunnallisveroprosentin eron kaventamiseksi.

 

Hallitusohjelman mukaan kunnallisverotuksen verovähennyksiä kompensoidaan  kuntakohtaisesti pääasiassa verojärjestelmän kautta. Vuodelle 2013 esitettävät kompensaatiot toteutetaan kuitenkin edelleen valtionosuusjärjestelmän kautta.

 

Kuntaliitto edellyttää, että jatkossa kunnallisverotuksen verovähennysten 
kompensaatio toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti kuntakohtaisesti 
verojärjestelmän sisällä. Tätä menettelyä koskevat toimenpiteet on syytä kirjata viimeistään ensi vuonna tehtävässä kuntien peruspalveluohjelmassa.

 

Kilometrikorvausta koskevat muutokset

 

Esityksen mukaan verovapaan kilometrikorvauksen määrää alennetaan 5 % ottaen huomioon keskimääräisen yksityisajon osuuden. Lisäksi vuonna 2014 verovapaan kilometrikorvauksen määrää leikattaisiin silloin kun korvauksia maksetaan 15.000km ylittävältä osin, koska 15.000 verovapaasti korvatun kilometrin jälkeen auton kiinteät kulut on laskennallisesti korvattu täysimääräisesti. Yli 15.000km osalta verovapaan korvauksen määrä olisi 55 prosenttia Valtion työmarkkinalaitoksen laskemasta kilometrikorvauksen enimmäismäärästä ja sen ylittävä korvaus olisi saajan veronalaista ansiotuloa.

 

Esitys vaikuttaa kunnallisiin toimijoihin niin veronsaajana kuin työnantajana. Esityksessä on arvioitu, että muutos lisää kunnallisveron tuottoa noin 6 
miljoonaa euroa vuositasolla. Tämä on kuitenkin otettu huomioon laskettaessa valtionosuuksien yhteydessä maksettavaa kompensaatiota joten muutoksella ei ole vaikutusta kuntien kokonaistuloihin. Lisäksi muutoksen on arvioitu lisäävän yhteisöveron tuottoa. Myös tämä muutos on esitetty otettavaksi huomioon  yhteisöveron jako-osuutta laskettaessa jako-osuutta laskevana tekijänä, niin ettei vaikutusta kuntien kokonaistuloihin tosiasiassa ole.

 

Työnantajana kunnat kantavat huolta siitä, tuleeko jatkossa 
työehtosopimusneuvotteluissa vaatimuksia siitä, että korvausten tasossa 
irtaannutaan aiempaa enemmän verohallituksen vahvistamista kilometrikorvausten verovapaista määristä ja perusteista. Tämä olisi omiaan nostamaan kunnallisten toimijoiden kustannuksia.

 

Muutos edellyttää kuntien ja kuntayhtymien ilmoittamisvelvollisuuden 
laajentamista maksamistaan kilometrikorvauksista. Verohallinto on aiemmin 
vapauttanut kunnalliset toimijat vuosittaisesta ilmoittamisvelvollisuudesta 
tältä osin. Esitys tulee siten lisäämään kunnallisten työnantajien 
ilmoittamisvelvollisuutta sekä kuluja. Yleisimmissä kuntien käyttämissä 
henkilöstöhallinnon järjestelmissä tarvittavat muutokset on tehtävissä melko vaivattomasti, koska ollaan siirtymässä yhtenäiseen menettelyyn muiden 
työnantajien kanssa. Kunnallisilla toimijoilla on käytössä myös yksittäiselle toimijalle räätälöityjä järjestelmiä jolloin muutosten tekeminen saattaa vaatia enemmän työtä. Ilmoittamisvelvollisuuden laajentaminen jo vuodelle 2013  edellyttää tiedotusta kunnille niihin kohdistuvista uusista vaatimuksista  mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta kaikki toimijat pystyvät varautumaan muutokseen.

 

Tuotannollisten investointien korotetut poistot

 

Hallituksen esityksessä on esitetty, että vuosina 2013—2015 uusien tehtaiden ja työpajojen sekä niissä käytettävien uusien koneiden ja laitteiden 
hankintamenoista saisi tehdä enintään kahtena vuotena kaksinkertaiset poistot säännönmukaisiin poistoihin verrattuna.

 

Esitettyjen muutosten on arvioitu vaikuttavan yhteisöveron tuottoon 
vähentävästi. Vuodelle 2013 vaikutus olisi -20 miljoonaa euroa ja vuosina 2014-2015 vuositasolla -40 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 kuntien osuus tästä olisi noin -6 miljoonaa euroa ja vuosina 2014—2015 noin -12 miljoonaa euroa. Hallituksen esityksessä kuntien osuus kompensoitaisiin kunnille 
yhteisöveronjako-osuuksia muuttamalla, kuten muutkin yhteisöveroon esitetyt muutokset on esitetty tehtäväksi.

 

Kuntaliitto katsoo, että veroperustemuutosten kompensoinnin toteuttaminen 
verojärjestelmän sisällä hallitusohjelman mukaisesti on kannatettavaa. 
Kuntaliitto edellyttää, että jatkossa myös kunnallisverotuksen verovähennysten kompensaatio toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti kuntakohtaisesti verojärjestelmän sisällä. 

 

Lopuksi 

Hallituksen budjettiesitys kiristää ensi vuonna kuntien taloutta 
valtiovarainministeriön arvion mukaan lähes kaksi sataa miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna. Valtiovarainministeriö on arvioinut ensi vuodelle kuntien ja kuntayhtymien nettoluotonottotarpeeksi, joka kuvaa paikallishallinnon tulojen ja menojen erotusta, lähes puoltatoista miljardia euroa. Tämä arvio perustuu varsin suotuisaan verotulojen kasvuarvioon sekä maltilliseen investointitasoon. Toimintamenojen kasvu henkilöstökuluja vähentämällä saattaa olla vaikeasti toteutettavissa, mikä merkitsee paineita tuloveroprosenttien korottamiseen ja kuntasektorin mittavan velkaantumisen jatkumiseen. 

SUOMEN KUNTALIITTO 

Reijo Vuorento
apulaisjohtaja, kuntatalous

Jukka Hakola
veroasiantuntija

tags