Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuu-ritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja vä-liaikaisesta muuttamisesta sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

Yleistä 

Kuntaliitto suhtautuu myönteisesti maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden sivistyspalveluiden rahoituksen kehittämiseen. Perusopetukseen valmistavan opetuksen ja oppivelvollisuuden ylittäneiden perusopetuksen järjestämisen rahoituksen kytkeminen nykyistä tarkemmin toteutuneen opetuksen määrään on kannatettavaa ja tarkoituksenmukaista.

Turvapaikanhakijoiden suuri määrä ja kuntakorvaukset aiheuttavat kasvupaineita kuntatalouteen. Kuntien palveluiden järjestämisen rahoitusvastuu kasvaa edelleen turvapaikanhakijoiden siirtyessä oleskeluluvan saannin jälkeen kuntiin. Valtionosuusrahoitukseen liittyvät usean vuoden säästötoimenpiteet vaikuttavat heikentävästi kuntien kokonaistaloudelliseen tilanteeseen ja opetus- ja kulttuuripalveluiden järjestämiseen ja toimintaedellytyksiin. Tämä koskee myös opetusta, toisen asteen koulutusta, vapaata sivistystyötä sekä taidelaitosten toimintaa, joita koskevia säästöesityksiä sisältyy hallituksen esitykseen.

Kilpailukykysopimuksen lomarahojen alentamisen vaikutus sekä negatiivisen kustannustason muutokset vähentävät lisäksi valtion rahoitusta ja heikentävät koulutuksen järjestäjien ja erityisesti kuntien taloutta. Rahoitusperiaatteen toteutuminen kuntien lakisääteisten tehtävien ja velvoitteiden toteuttamisessa on huomioitava keskeisenä uudistuksissa.  

Rahoitusjärjestelmän tehostaminen 

Hallitusohjelman tavoite vähentää perusopetuksen rahoitusjärjestelmään sisältyviä laskennallisia vaiheita lisää hallinnon tehokkuutta. Esityksen 50 §:n mukaan luovuttaisiin oppivelvollisuusikäisten perusopetuksen rahoituksen tarkistamisesta. Säästöarvio on 170.000 euroa. 

Kuntaliitto korostaa, että perusopetuksen oppilaskohtaisen rahoituksen tarkistamisesta keskimääräisten oppilasmäärien mukaiseksi varainhoitovuoden loppuun mennessä ei tule luopua vähäiseen säästöarvioon perustuen. Tulevan valtionosuusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä tulee arvioida siihen kohdistuvia muutostarpeita ja huomioida tarve järjestelmän tehostamiseen. 

Kehittämiskohteena näemme, että opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituslain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta tulisi saada koulutuksen järjestäjäkohtaista ennakkotietoa varainhoitovuotta edeltävänä vuonna. 

Perusopetus 

Perusopetuslain 46 §:n mukaisen perusopetuksen rahoitus ehdotetaan muutettavaksi laskentapäivän sijasta kursseihin.

Kuntaliitto tukee oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetuksen rahoituksen kytkemistä opetuksen järjestämiseen ja siitä aiheutuneisiin kustannuksiin nykyistä paremmin. Opetuksen järjestäjän mahdollisuus hakea muutosta rahoituksen laskentaan olennaisen oppilasmäärämuutoksen perusteella on kannatettava.  

Lainsäädäntöön ehdotetaan lisättäväksi valtionosuusrahoitukseen oikeuttavan kurssimäärän rajaaminen enintään 100 kurssiin ja 130 kurssiin sisältäen luku- ja kirjoitustaitovaiheen opiskelijat. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että valtion rahoitus myös tosiasiallisesti kattaa opetuksesta aiheutuvat kustannukset, jotta opetuksen järjestäjille ei muodostu rahoitusvelvoitetta opetuksen järjestämisestä.  

Perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitus ehdotetaan kytkettäväksi enintään yhdeksään läsnäolokuukauteen ja rahoituksen tasoa alennettavaksi. 

Kuntaliitto painottaa, että valtion rahoituksen tulee kattaa kokonaisuudessaan opetuksen järjestäjälle aiheutuneet kustannukset. Rahoitusvastuuta ei tule siirtää opetuksen järjestäjille. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että opetus- ja kulttuuriministeriön talousarviorahoitus on arviomäärärahaa, jotta se vastaa opetuksen ja koulutuksen järjestämisestä aiheutuneisiin toteutuneisiin kustannuksiin. Valmistavan opetuksen rahoituksen riittävyyttä tulee seurata ja arvioida yksikköhinnan alentuessa oleellisesti, noin 5300 eurolla oppilasta kohti.  

Vaikutukset oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluiden järjestämiseen sekä muihin opetuksen järjestämistä koskeviin tehtäviin ja velvoitteisiin sekä niistä aiheutuviin kustannuksiin tulee arvioida. 

Ammatillinen koulutus

Hallitusohjelman mukaan ammatillisen koulutuksen määrärahoihin kohdennetaan mukainen 190 miljoonan euron säästö vuodesta 2017 lukien. Esityksen mukaan ammatilliseen peruskoulutukseen kohdentuva 190 miljoonan euron säästö kohdennetaan kunnan rahoitusosuuteen. Ammatilliseen peruskoulutukseen kohdistuvien säästöjen johdosta rahoituksen perusteena käytettävä opiskelijoiden enimmäismäärä esitetään säädettäväksi 12,44 prosenttia järjestämislupien mukaista kokonaisopiskelijamäärää alemmalle tasolle. Esityksessä todetaan, että toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin uudistukset tulevat voimaan 2018 lukien. 

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi on vaikutuksiltaan merkittävä uudistus. Se koskee puolta perusopetuksen päättävistä nuorista ja noin 150 000 aikuista.

Kuntaliitto kantaa syvää huolta ammatilliseen koulutukseen viime ja tällä hallituskaudella toteutettavien säästöjen vaikutuksista. 

Kuntaliitto katsoo, että erityisesti perusopetuksen päättäneiden nuorten osalta koulutusresurssien tulee olla riittävät ja niiden tulee mahdollistaa toimintalainsäädännössä olevien tehtävien hoitaminen. 

Kuntaliitto kantaa huolta toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin säädösten valmisteluaikataulusta ja erityisesti siihen liittyvistä vaikutusten arvioinneista. Kuntaliitto katsoo, että säädöskokonaisuus tulee valmistella ja vaikutuksen arvioida huolellisesti. 

Kuntaliitto ei pidä tarkoituksenmukaisena menettelyä, jossa toisen asteen ammatillisen koulutuksen rakenteellisen uudistuksen säästöt toteutetaan ennen kuin rakenteelliset uudistukset mahdollistava ammatillisen koulutuksen reformin mukainen uudistettu lainsäädäntö tulee voimaan ja on sovellettavissa.  

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformissa todetaan mm., että ”käynnistetään koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma, jolla turvataan koulutuksen järjestäjäverkon palvelukykyä sekä koulutuksen saavutettavuutta ja alueellista kattavuutta järjestäjärakennetta uudistamalla. Koulutuksen järjestäjiä kannustetaan vapaaehtoisiin fuusioihin ylläpitäjäneutraliteetti huomioon ottaen.”. 

Kuntaliitto katsoo, että ottaen huomioon hallituksen linjaukset ja sen, että koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelmassa tullaan tekemään myös kiinteistöjärjestelyjä, on 43 c §:n mukaista määräaikaista verovapautta koulutuksen kiinteistöjärjestelyiden osalta välttämätöntä jatkaa vähintään vuoden 2020 loppuun asti. 

Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus ja nuorten aikuisten osaamisohjelma

Lakia ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti siten, että maahanmuuttajille suunnattua ammatillista koulutusta voitaisiin rahoittaa normaalin valtionosuusrahoituksen lisäksi myös valtionavustuksin vuonna 2017. 

Nuorten aikuisten osaamisohjelman valtionavustusrahoitusta koskevan säännöksen voimassaoloa jatkettaisiin kahdella vuodella.

Kuntaliitto pitää esitystä kannatettavana.

Terhi Päivärinta
johtaja, opetus ja kulttuuri

Päivi Väisänen-Haapanen
erityisasiantuntija