Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle 20.3.2012, 792/90/2012, Ditte Winqvist

Hallituksen esitys eduskunnalle taiteen edistämiskeskusta koskevaksi lainsäädännöksi

Lakiesityksen tavoite selkeyttää toimintaa erottamalla viranomaistehtävät ja vertaisarviointiin perustuvat tehtävät toisistaan on hyvä. Jako virastona toimivaan Taiteen edistämis-keskukseen ja taiteilija-apurahoja jakaviin vertaisarviointiryhmiin on perusteltu ja toimiva. 

Suomen Kuntaliiton mielestä on hyvä asia, että viraston tehtäviä esitetään laajennettavan koskemaan aktiivisempaa taiteen ja kulttuurin edistämistä. Lakiesityksessä ja siihen liittyvissä perusteluissa jää kuitenkin kulttuurin edistämisen määrittely hyvin epämääräiseksi, jolloin kulttuuripoliittisten asioiden edistäminen saattaa jäädä paitsioon.

Nyt hahmotettu rakenne on hyvin keskusjohtoinen. Vallan keskiössä ovat Taiteen edistämiskeskuksen johtaja ja ministeriön nimeämä kuuden hengen Taideneuvosto. Taiteen edistämiskeskuksen johtajalla olisi valta päättää lukuisista keskeisistä valtion valtakunnalliseen ja alueelliseen taide- ja kulttuuripolitiikkaan sekä taide- ja kulttuurihallintoon kuuluvista tehtävistä. Neuvosto taas puolestaan nimeäisi kaikki valtakunnalliset ja alueelliset vertaisarviointiryhmät sekä päättäisi valtakunnallisten ryhmien toimialoista.

Kuntien kannalta lakiesityksen ongelmallisin osa on alueellisen toiminnan heikkeneminen monelta osin.

  • Lakiesityksessä on lähtökohtana pitkälti ollut taiteen edistämisen määrärahajaon keventäminen ja virtaviivaistaminen. Nykyinen järjestelmä on koettu volyymiltään raskaaksi suhteessa jaettavaan euromäärään. Tässä on kuitenkin unohtunut nykyisen taidetoimikuntalaitoksen muun toiminnan suuri merkitys taide- ja kulttuurikentän vaikuttajana, puolestapuhujana ja varsinkin alueellisen toiminnan sparraajana. Tätä tärkeää työtä ovat tehneet sekä alueellisten taidetoimikuntien henkilökunta (pääsihteerit ja läänintaiteilijat) että taidetoimikuntien jäsenet.

  • Mahdollisuus aluetoimipisteiden vähentämiseen on kirjattu lain perusteluihin. Suomen Kuntaliiton kanta on, että aluetoimipisteiden lukumäärää ei saisi vähentää nykyisestä 13. Aluetoimipisteitä tulisi supistamisen sijaan vahvistaa, kokoamalla niihin muitakin valtion kulttuurihallintoon kuuluvia toimijoita. Näin voitaisiin muodostaa Alueellisten taiteen edistämiskeskusten vahva verkosto, jonka merkitys olisi koko maan taiteen ja kulttuurin edistämisen kannalta vahva. Alueellisten toimipisteiden rajat tulisi voida tarpeen mukaan tarkistaa liittyen meneillään olevaan kuntauudistukseen.

  • Yhteistyö ja mahdollinen työnjako aluetoimipisteiden välillä on hyvä asia, josta kaikki varmaan voivat hyötyä. On kuitenkin erittäin tärkeää, että jokaisella aluetoimipisteellä olisi riittävästi sekä henkilöstö- että rahallisia resursseja paneutua alueellisiin taiteen ja kulttuurin edistämistehtäviin. Tällä toiminnalla on suuri merkitys alueiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta ja Kuntaliiton mielestä se olisi kirjattava nykyistä paremmin lakiesitykseen. Alueille mahdollisesti delegoitavat valtakunnalliset tehtävät eivät saisi vaarantaa täysipainoista alueellista työtä.

  • Aluetoimipisteiden mahdollisuus itse linjata ja painottaa toimintaansa alueen omista lähtökohdista käsin olisi turvattava. On kyseenalaista sekä demokratian että aluelähtöisyyden kannalta, jos Helsingissä sijaitseva Taiteen edistämiskeskuksen johtaja yksin pystyy päättämään alueella tapahtuvan toiminnan painopisteistä ja delegoi tehtäviä alueille puhtaasti omien painotustensa mukaan.

  • Nykyiset läänintaiteilijat ovat tehneet toimialueillaan vaikuttavaa ruohonjuuritason työtä ja heidän työpanoksensa alueen taide- ja kulttuurielämälle on ollut todella suuri. Tämä on ehdottomasti yksi nykyisen järjestelmän vahvimmista puolista. Taiteilijat on valittu alueen omien tarpeiden mukaan, jolloin on voitu painottaa niitä taidealoja, joita on koettu tärkeiksi alueen näkökulmasta. Lakiesityksen mukaan läänintaiteilijat olisivat jatkossa taidekoordinaattoreita, joiden valinnasta päättäisi Taiteen edistämiskeskuksen johtaja. Johtaja myös määräisi koordinaattoreiden valtakunnalliset ja alueelliset kehittämistehtävät. Tämä merkitsisi huomattavaa muutosta kohti taiteen edistämisen tehtävien keskittämistä keskusvirastoon.

Alueellisten vertaisarviointiryhmien nimeäminen esitetään siirrettäväksi maakuntien liitoilta taideneuvostolle. Ennen nimeämistä taideneuvosto kuulisi taiteen yhteiskunnallisen aseman kannalta merkittäviä tahoja. Tämä merkitsee suurta muutosta nykyiseen lakiin verrattuna. Nimeäminen tapahtuisi lakiesityksen mukaan keskitetysti Helsingistä käsin, jolloin alueellinen tuntemus pakostakin jää ohueksi. Nimeäminen ei myöskään tapahtuisi eri tahojen ehdottamien henkilöiden joukosta, vaan taideneuvoston tulisi ainoastaan kuulla tiettyjä tahoja, mutta voisi sitten nimetä vertaisarviointiryhmien jäsenet vapaasti oman harkintansa mukaan. Kuntaliitto ei pidä esitettyä muutosta oikeana, aluelähtöisenä tai demokraattisena.

Taide- ja kulttuuripoliittisen sektoritutkimuksen vahvistaminen siirtämällä Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikkö ja kirjasto Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön Cuporen yhteyteen on Kuntaliiton mielestä oikeansuuntainen esitys.

Lakiesityksestä ja siinä esitetyistä nimenmuutoksista huokuu tietty väheksyvä asenne taidetoimikuntien ja läänintaiteilijoiden asemaa kohtaan. Taidetoimikuntien antamat lausunnot ja kannanotot nauttivat arvostusta alueilla ja niihin suhtaudutaan kunnioittavasti. Toimikuntien työ on ollut omiaan vahvistamaan taiteen ja kulttuurin asemaa yhteiskunnassamme. Samoin läänintaiteilijan nimikkeellä on taiteen arvoa ja taiteilijuutta painottava arvolataus. Ei ole perusteltua vaihtaa näitä taiteen ja kulttuurin merkitystä painottavia nimiä alueellisiksi vertaisarviointiryhmiksi ja taidekoordinaattoreiksi. Kuntaliiton mielestä taidetoimikuntien nimet tulisi säilyttää ja läänintaiteilijan nimen voisi vaihtaa aluetaiteilijaksi.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

Anneli Kangasvieri
johtaja, opetus ja kulttuuri  

Ditte Winqvist
erityisasiantuntija

tags