Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2012 lisätalousarvioksi, erityisesti työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan pääluokka 32

​Kuntatalouden kehitysnäkymät ovat arvioidun yleisen taloudellisen kehityksen vallitessa verrattain heikot. Vuosien 2012 – 2016 toimintamenojen keskimääräisen vuotuisen kasvun arvioidaan olevan ilman sopeuttamistoimenpiteitä neljä prosenttia. Verorahoitus (kuntien verotulot ja valtionosuudet) lisääntyy vastaavasti prosenttiyksikön vähemmän. Tämä merkitsee muun muassa kuntien vuosikatteen merkittävää heikkenemistä kehyskaudella. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos uhkaa kääntyä negatiiviseksi. Uhkana on, että kuntatalouden nopea velkaantuminen jatkuu samaan aikaan kun paineet kuntaverotuksen kiristymiseen kasvavat. Mittavat valtionosuusleikkaukset enteilevät merkittäviä kuntaveron korotuksia, velkaantumisen kiihtyvää kasvua sekä monin paikoin palvelujen laadun ja saatavuuden heikkenemistä.

45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)

Hallituksen esityksessä  määrärahan 700 000 euron ja  myöntämisvaltuuden 7 000 000 euron lisäys on tarkoitus käyttää äkillisestä rakennemuutoksesta aiheutuvien työpaikkamenetysten korvaamisesta aiheutuviin menoihin.

Äkillisten rakennemuutosten tilanteissa on keskeistä, että toimenpiteet korvaavien työpaikkojen aikaan saamiseksi käynnistyvät mahdollisim-man nopeasti tiedon julkistamisen jälkeen. Tilanne on otettava haltuun ja siihen tarvitaan yhteistyötä kunnan, valtion aluehallinnon ja tuotantoa supistavan yrityksen kesken.

Esimerkiksi Joensuun (Perlos) ja Summan (Stora Enso) kokemukset osoittavat, että kuntien kehittämisyhtiöillä on parhaat valmiudet koordinoida ja käynnistää konkreettisia toimenpiteitä, jotka oleellisesti nopeuttavat irtisanottujen uudelleen työllistymistä. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi selvitys tuotannon alasajon yhteydessä vapautuvien toimitilojen hyödynnettävyydestä muussa toiminnassa, paikkakunnan muissa yrityksissä olevien työvoimatarpeiden kartoitus, irtisanottavien tukeminen oman yritystoiminnan suunnittelussa ja käynnistämisessä. Toimenpiteisiin liittyy aina tarve myös nopeassa aikataulussa toteutettavalle yritystoiminnan mahdollisuuksiin liittyvälle tiedotukselle ja markkinoinnille. 

Äkillisen rakennemuutoksen rahoituksessa tulisi olla mahdollisuus nopeasti kohdentaa rahoitusta myös em. välttämättömien toimenpiteiden toteuttamiseen, koska ne nopeuttavat tulevia investointipäätöksiä ja mahdollistavat mahdollisimman monen työntekijän siirtymisen suoraan uuteen työpaikkaan.

51. Työllisyys-, koulutus- ja erityistoimet (siirtomääräraha 2 v)

Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien määrärahaan ehdotetaan 24 miljoonan euron lisäystä, joka suunnataan erityisesti taloudellisen kasvun ja työllisyyden lisäämiseen. Lisämäärärahasta 7,2 miljoonaa euroa ehdotetaan käytettäväksi aikuiskoulutuksen hankintaan, 16,2 miljoonaa euroa työllistämiseen eri sektoreille, 2,6 miljoonaa euroa starttirahaan sekä 0,6 miljoonaa euroa julkisten työvoimapalveluiden erityistoimiin. Toimenpiteiden piirissä olevien määrä kasvaisi määrärahan lisäyksellä keskimäärin 1 780 henkilöllä vuodessa.

Kuntaliitto haluaa tässä yhteydessä muistuttaa, että vuoden 2012 osalta valtiontalouden budjetissa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla työvoimapoliittiseen koulutukseen kohdistuneita määrärahoja supistettiin. Tehdyt leikkaukset saattavat hankaloittaa ilman toisen asteen tutkintoa vailla olevien nuorten pääsyä ammatilliseen koulutukseen, erityisesti jos työllisyystilanne heikkenee. Tältä pohjalta lisämäärärahan suuntaaminen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen on hyvä asia, vaikkakaan se ei vielä riitä kattamaan olemassa olevaa tarvetta.

Hallituksen esityksessä mainitaan, että EU:n rakennerahasto-ohjelmien toimenpiteiden määrää nostetaan. Tavoitteena on pitää yllä riittävää aktivointia, vaikka työttömien työnhakijoiden määrän arvioidaan kasvavan.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että rakennerahasto-ohjelman avulla tuetaan alueilta nousevia kehitystarpeita, jotka liittyvät työllisyyden edistämiseen, työttömien työmarkkinavalmiuksien nostamiseen ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työnhakijoiden palvelukokonaisuuksien rakentamiseen.

Lisäksi esityksen mukaan työllistämiseen suunnataan yhteensä 16,1 miljoonaa euroa, siten että 7,2 miljoonaa kohdistuu palkkatukeen yksityiselle sektorille ja 2, 2 miljoonaa valtiolle, 4 miljoonaa kunnille ja kuntayhtymille sekä 2,6 miljoonaa starttirahaan.

Keskustelu palkkatuen riittämättömyydestä nousee esiin vuosittain yleensä jo keväällä. Olisi tärkeää kehittää kokonaisuutta siten, että palkkatukirahaa olisi riittävästi, eikä se loppuisi osasta maata jo alku-vuonna. Kunnille palkkatukiin kohdistuva määrärahalisäys on tervetullut lisä, mutta se tarkoittaa käytännössä vain noin viiden sadan heikommassa työmarkkinatilanteessa olevan työllistämistä korkeimmalla palkkatuella maksimissaan vuoden työsuhteeseen.

Vaikka työllisyystilanne on kohentunut, meillä on edelleen suuri raken-teellinen työttömyys. Varovaisenkin arvion mukaan meillä on yli 150 000 ihmistä työmarkkinoiden ulkopuolella. Hallituksen työllisyyteen liittyvänä kunnianhimoisena tavoitteena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja laskea työttömyysaste 5 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Vuodelle 2012 esitetyt resurssien leikkaukset olivat työ- ja elinkeinohallinnon osalta mittavia, eikä lisäbudjetilla pystytä tehtyjä leikkauksia täysin paikkaamaan. Käytettävissä olevilla rahoilla pystytään todennäköisesti pitämään työttömyys nykyisellä tasolla, mutta työttömyyden alentaminen ilman todellisia satsauksia on haasteellista.        

SUOMEN KUNTALIITTO

Erja Lindberg
erityisasiantuntija