He 128/2010 eduskunnalle laeiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

​Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi  1) vapaasta sivistystyöstä annettua lakia ja 2) vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöstä.  Esityksen mukaan kansalaisopistojen, kansanopistojen, kesäyliopistojen ja opintokeskusten perustamishankkeiden valtionavustuksista luopumista ja muutoksen huomioimista siten, että poistot huomioidaan käyttökustannuksissa vuodesta 2012 alkaen. Lisäksi ehdotuksessa esitetään muutettavaksi eräitä kansanopistojen valtionosuuden porrastustekijöitä sekä erivapauksien käsittelyn siirtämistä Opetushallitukselle. Samoin avustusten valtionapuviranomaisuus siirtyisi Opetushallitukselle. Voimaantulosäännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että ylläpitämislupien uudistamisen ajankohtia siirrettäisiin vuodella eteenpäin.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2011 alusta.

Kuntaliitto esittää lausuntonaan seuraavaa:

Hallituksen esityksessä ehdotetaan perustamishankkeisiin varatun määrärahan poistamista ja siirtymistä vuodesta 2012 alkaen poistojen huomioimiseen osana niitä käyttömenoja, jotka hyväksytään laskennallisen yksikköhinnan pohjaan. Esityksen mukaan muutos on valtiontalouden kannalta tarkasteltuna kustannusneutraali. Lain perusteluissa todetaan, että vuosina 1999 - 2009 keskimääräinen valtion rahoitus on ollut noin 1,1 miljoonaa euroa.

Siirtyminen poistoihin perustuvaan rahoitukseen on vapaan sivistyksen osalta puollettavissa tilanteessa, jossa valtion rahoituksen taso on ajettu näin minimiin. Kuntaliitto kummeksuu muiden kuin valtiontalouden näkökulmasta tehtyjen vaikuttavuusarvioiden niukkuutta.  Vaikuttavuusarvioita olisi voinut tehdä myös toiminnan ja investointitarpeen näkökulmasta. 

Perustamishankkeiden rahoitus opetuksen järjestämisessä on siirtynyt täysin kuntien vastuulle ja rahoitettavaksi, vaikka lainsäädännössäkin on tuotu lisävaateita opetustilojen terveellisyydelle ja turvallisuudelle. Perustamishankerahoituksen hyvä puoli on se, että sitä voidaan kohdentaa sinne, missä tarve suurin.

Valtionapu- ja erivapausviranomainen

Esityksessä ehdotetaan valtioavustusten käsittelyn siirtämistä opetus- ja kulttuuriministeriöstä Opetushallitukseen.

Perustelutekstissä todetaan käydyn  laatu- ja kehittämisavustuksia koskevat  oppilaitosryhmiä  koskevien yhteisten  tavoitteiden  ja erityisten  tavoitteiden neuvottelut  oppilaitosryhmiä edustavien järjestöjen kanssa. Kuntaliitto katsoo, että tarve ja tavoitteet määrittyvät paikallisesti, kuten lakikin edellyttää ja että nykyisessä ohjausjärjestelmässä ei ole tällaisesta toiminnasta mainintaa, ei ainakaan kuntien omistamia oppilaitoksia koskien. 

Kuntaliitto pitää tärkeänä että kansalaisopistolla on mahdollisuus saada avustusta myös muilla perusteilla kuin laatu- ja kehittämisavustuksille asetettujen tavoitteiden mukaisilla perusteilla.

Ylläpitolupa

Esityksessä ehdotetaan lykättäväksi kansalaisopistojen, kesäyliopistojen ja opintokeskusten ylläpitolupien uusimista vuoden 2011 loppuun.

Kuntaliitto korostaa, että mikäli kansalaisopistojen ylläpitolupia uusitaan, tulee ottaa huomioon se, että niiden toiminta lähtee paikallisista sivistyksellisistä tarpeista, joten järjestämisluvissa ei tule säätää yksityiskohtaisesti toiminnasta.

Keskimääräinen yksikköhinta ja yksikkömäärät

Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää vuosittain talousarvioon vapaan sivistyksen yksikkömäärät ja niiden laskennallisen hinnan. Laskennallinen hinta muodostuu kustannusten keruun pohjalta tarkistettavasta suoritteen hinnasta. Yksikköjen määrä liittyy ylläpitolupaan ja ylläpitäjän tietoon palvelun tarpeesta ja kykyyn tuottaa palvelua. Vuosikohtainen kansalaisopistojen valtionosuuden saamiseen oikeuttava tuntimäärä on ollut viisi vuotta laskussa.  Erotus järjestettyjen tuntien ja valtionosuustuntien välillä kuvaa hyvin kansalaisopistojen kantavan tunnustettua suuremman vastuun vapaan sivistystyön opetuksesta.

Kuntaliitto korostaa, että avustuksina jaettavat laatu- ja kehittämisrahat eivät saa johtaa laskennallisesti muodostuvien yksikkömäärien vähenemiseen. Laatu- ja kehittämisavustukset eivät saa olla sidoksissa toiminnan määrälliseen järjestämiseen. Mikäli ministeriö jakaa laatu- ja kehittämisrahoitusta, siihen pitää tulla erillinen rahoitus, eikä  saa vähentää opetustuntimääriä sen rahoittamiseksi.

Riittävä tuntimäärä on ylläpitoluvan ohella ainoa tekijä, jolla vapaan sivistyksen opetuksen järjestäjä kykenee suunnittelemaan omaa toimintaansa ja tekemään kattavaa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Opetustuntimäärä tulisi palauttaa entiselle tasolle, jotta kansalaisopistot voisivat itse kehittää laadukasta opetusta ja toimintaa paikallisista lähtökohdista.

SUOMEN KUNTALIITTO

Anneli Kangasvieri 
johtaja, opetus ja kulttuuri

Juha Patrakka
erityisasiantuntija