HE 160 laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta sekä laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 9 §:n kumoamisesta
Esityksen tarkoituksena on muuttaa lakia kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta valtion vuoden 2011 talousarvioesitykseen liittyen korottamalla valtionosuusprosenttia, vähentämällä valtionosuutta aiempaa enemmän tietojärjestelmähankkeiden rahoittamiseksi ja korvaamalla kunnille valtionosuuksien lisäyksenä vuodelle 2011 ehdotetut uudet kunnallisverotuloja pienentävät korotetut verovähennykset.
Muina muutoksina esitetään uhkasakkopykälän palauttamista valtionosuussäännöksiin sekä taloudellisissa vaikeuksissa olevien kuntien arviointimenettelyn sisällyttämistä tähän lakiin. Samalla arviointimenettely esitetään vakinaistettavaksi.
Valtionosuusprosentin korotus
Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia esitetään korotettavaksi 0,03 prosenttiyksikköä 34,11 prosenttiin. Prosentin korotus johtuu laajentuvien ja uusien tehtävien normaalia suuremmasta 50 %:n valtionosuudesta. Korotusvaikutuksena on kaikkiaan 21,25 milj. euroa, johon sisältyy myös uuden terveydenhuoltolain voimaantulon aiheuttama kustannusvaikutus, joka lisää valtionosuutta lain valmistelussa esitetyn arvion mukaan 5 milj. euroa. Lisäksi valtionosuuden määrässä ovat mukana mm. vammaispalvelulain laajennukset sekä neuvolatoiminnan sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon terveystarkastusten laajentuminen.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan valtionosuusprosentin korotus on alimitoitettu kaikkeen edellä todettuun, erityisesti terveydenhuoltolain voimaantulon vaikutuksiin nähden. Kuntaliitto on arvioinut, että kustannukset olisivat ainakin 100 milj. euroa, mikä olisi pitänyt ottaa huomioon kustannusarvioissa ja valtionosuusprosentin korotuksen tasossa. Valtionosuusprosenttia tulisi korottaa tämän vuoksi arviolta 0,47 prosenttiyksikköä.
Tietojärjestelmien kehittämiskustannusten rahoitus
Tietojärjestelmien rahoittamiseen on koottu varoja ottamalla vuosittain vuodesta 2007 alkaen kuntien valtionosuudesta tähän tarkoitukseen 5 milj. euroa. Vuodesta 2010 alkaen on valtionosuudesta otettu Kunta IT–hankkeeseen 5 milj. euroa lisää ja vuodesta 2011 alkaen esitetään tämä sama summa SADe-ohjelman rahoittamiseen.
Valtionosuusvähennys on siten vuonna 2011 kaikkiaan 10 milj. euroa. Lisäksi esitetään, että Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksen perustamiseksi valtionosuutta vähennetään lisäksi 1,25 milj. euroa.
Tietojärjestelmien rahoittaminen kuntien peruspalvelujen valtionosuutta vähentämällä on poikkeava menettely. Muiden valtionosuustehtävien hoitoon tarkoitettua rahoitusta kavennetaan kokonaan muulla tehtävällä, mikä ei ole sisältynyt alkuperäiseen tehtäväjoukkoon.
IT-palvelukeskuksen perustaminen on vielä kehitteillä. Kuntaliiton mielestä ei ole tarkoituksenmukaista kerätä varoja etukäteen vielä suunnitteilla olevaan hankkeeseen. Sen vuoksi tämä 1,25 milj. euron vähennys tulisi poistaa lakiesityksestä kokonaan.
Veromenetysten kompensointi
Korotettujen verovähennysten johdosta kunnallisverotuotto alenee vuonna 2011 kaikkiaan 129 milj. euroa. Verovähennysten kunnallisveron tuottoa alentava vaikutus seuraa tuloveroasteikon lieventämisestä, työtulo- ja eläketulovähennyksen kasvattamisesta sekä perusvähennyksen korottamisesta. Hyvitys kunnille toteutetaan lisäämällä valtionosuutta keskimäärin 24,23 euroa asukasta kohti. Jos kuntakohtainen vähennys poikkeaa keskiarvosta, kompensaatiota lisätään tai vähennetään kunta-kohtaisen poikkeaman perusteella.
Verovähennysten kompensointi valtionosuudessa kunnille on viime vuosina toteutettu kunta-valtio-suhteessa sovitulla menettelytavalla, jotta kuntien asema ei heikkenisi suunnattaessa verovelvollisille uusia tai korotettuja verovähennyksiä.
Vähennysten kuntakohtainen kohdentamien on myös perusteltua vähennysten kuntakohtaisen vaikutuksen huomioon ottamiseksi.
Kuntaliitto haluaa tässä yhteydessä kiinnittää huomiota siihen, että vaikka näin on toimittu, silti kuntien päättämän veroprosentin ja ns. efektiivisen veroprosentin ero on kasvanut jo viiteen prosenttiyksikköön.
Uhkasakko
Valtionosuuslainsäädäntöä vuodelle 2010 uudistettaessa aikaisemmin laissa ollut säännös uhkasakosta jäi pois, vaikka näin ei alun perin ollut tarkoituksena. Pykälä 63 b on syytä lisätä esitetyllä tavalla Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettuun lakiin.
Voimassa olevaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin olisi samalla lisättävä siellä ai-emminkin ollut viittaussäännös ehdotettuun 63 b §:ään sen varmistamiseksi, että uhkasakkoa voidaan tarvittaessa soveltaa myös opetus- ja kulttuuritointa koskevissa asioissa rahoituslain soveltamisalalla.
Talousvaikeuksissa olevien kuntien arviointimenettely
Arviointimenettelystä esitetään säädettäväksi kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevassa laissa kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain asemesta, jonka voimassa oloaika päättyy 31.12.2012. Lisäksi määräaikainen arviointi esitetään vakinaistettavaksi.
Kuntaliitto katsoo, että arvioinnista tulisi säätää muualla kuin valtionosuutta koskevassa lainsäädännössä, jonne se ei sisältönsä puolesta kuulu.
Mielestäni arviointi pitäisi säilyttää määräaikaisena ja poikkeuksellisena toimenpiteenä. Arvioinnissa ja sen seurauksena ollaan lähellä tilannetta, jossa puututaan kunnan itsehallintoon. Taloudellisesti vaikeina aikoina luotua poikkeuksellista lainsäädäntöä ei tulisi vakinaistaa kovin herkästi.
SUOMEN KUNTALIITTO
Jouko Heikkilä
kehittämispäällikkö, kuntatalous