Sosiaali- ja terveysvaliokunta 18.11.2016, Dnro 113/03/2016, Ellen Vogt

HE 231/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yleisestä asumistuesta annettua lakia. Opiskelijat siirrettäisiin yleisen asumistuen piiriin niin, että opiskelijoiden oikeus asumistukeen ratkaistaisiin yleisestä asumistuesta annetun lain perusteella. Ulkomailla vuokralla asuvat opiskelijat sekä Suomessa kansanopistossa, liikunnan koulutuskeskuksessa tai Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa maksullisella linjalla opiskelevat ja oppilaitoksen asuntolassa asuvat opiskelijat jäisivät asumislisän piiriin.

​Lakiin tehtäisiin järjestelmien yhdistämisestä johtuvia muutoksia. Yleisen asumistuen myöntämisessä huomioon otettavia tuloja muutettaisiin siten, että opintotuen opintoraha otettaisiin tulona huomioon. Ruokakunnalle maksettavaa asumistukea sekä tuensaajan ja hakijan ilmoitusvelvollisuutta koskevista säännöksistä poistettaisiin opiskelijoita koskevat erityissäännökset. Lisäksi yleisen asumistuen tarkistamis- ja lakkauttamisperusteita täsmennettäisiin.

Lisäksi yleisen asumistuen enimmäisasumismenoja rajoitettaisiin valtion talousarvioesityksessä esitettyjen yleisen asumistuen säästötavoitteiden sekä opiskelijoiden siirtämisestä aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseksi. Kuntaryhmissä 1 ja 2 sovellettaisiin vuonna 2017 samoja enimmäisasumismenoja kuin vuonna 2016. Kuntaryhmissä 3 ja 4 enimmäisasumismenoja alennettaisiin 5 prosentilla.

Esitys perustuu valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta 2017. Yleisen asumistuen menojen säästöjä kos-kevat lakimuutokset tulisivat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

Samanaikaisesti tämän esityksen kanssa on eduskunnassa käsittelyssä myös opiskelijoiden opintotukijärjestelmää uudistava lakiehdotus (HE 229/2016 vp). Esitykset yhdessä muuttavat opiskelijoiden taloudellista asemaa merkittävästi ja niillä on kuntatalouden näkökulmasta merkittäviä yhtymäkohtia toisiinsa.

Kokonaisuutena Kuntaliitto katsoo tämän esityksen sekä opintotukijärjestelmää koskevan lakiesityksen yhdessä yhdenvertaistavan eri opintoasteiden opiskelijoiden asemaa ja Kuntaliitto kannattaa pääosan opiskelijoiden siirtämistä yleisen asumistuen piiriin. Kuntaliitto myös katsoo, että opintotukijärjestelmän lainapainotteisuuden lisääminen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on perusteltua. Tähän esitykseen kuulemisvaiheen jälkeen tehtyjä muutoksia: tiettyjen opiskelumuotojen asumisen tukemisen palauttaminen asumislisäjärjestelmän piiriin sekä yleisen asumistuen myöntämisen mahdollistamista myös alle 18-vuotiaalle itsenäisesti asuvalle opiskelijalle Kuntaliitto pitää hyvinä ja kannatettavina muutoksina.

Asumistukilaki vaikuttaa kuntien taloudelliseen asemaan lähinnä toimeentulotuen kustannusten muutosten myötä. On arvioitavissa, että näissä molemmissa esityksissä yhdessä ehdotetut muutokset siirtävät merkittävän osan nykyisin toimeentulotukea saavista opiskelijoista kokonaan pois toimeentulotukijärjestelmän piiristä opiskelukuukausien aikana, koska valtaosalla opiskelijoista taloudellisen aseman voi arvioida kokonaisuutena paranevan. Myös kesäaikana niissä tilanteissa, joissa opiskelija ei työllisty, hänen toimeentulotukitarpeensa pienenee, koska yleistä asumistukea maksetaan ympäri vuoden.

Lakiehdotus (ilman opintotukiuudistuksen yhteisvaikutusta) vaikuttaa toimeentulotukimenoihin osin vähentävästi ja osin lisäävästi. Opiskelijoiden siirtämisestä aiheutuvat lisäkustannukset sekä julkisen talouden suunnitelmassa päätetty yleisen asumistuen 9,5 miljoonan euron indeksisidonnainen säästö ehdotetaan katettaviksi yleisen asumistuen enimmäisasumismenoja rajoittamalla. Tämä lisää kaikkien toimeentulotukiasiakkaiden toimeentulotukilaskelmassa huomioon otettavia menoja. Kun kyseessä on opiskeleva toimeentulotukiasiakas ja uudistuksen myötä hänen asumisensa tuki valtaosin paranee, se pienentää toimeentulotukimenoja.

Opiskelijoiden siirtämisen yleiseen asumistukeen arvioidaan ehdotuksessa vähentävän toimeentulotukimenoja noin 6,8 miljoonalla eurolla vuonna 2017 ja vuositasolla noin 15 miljoonalla eurolla, josta valtion rahoitusosuus on puolet. Opiskelijoiden siirtämisen yleiseen asumistukeen arvioidaan kuitenkin nostavan kokonaisuutena julkisen talouden menoja vuositasolla 39 miljoonalla eurolla. Lisäksi Kansaneläkelaitoksen toimintamenojen arvioidaan nousevan vuositasolla 10 miljoonalla eurolla.

Opiskelijoiden asumistukisiirrosta aiheutuvat edellä esitetyt julkisen talouden lisäkustannukset katettaisiin rajoittamalla yleisen asumistuen enimmäisasumismenoja. Toimeentulotukimenot lisääntyisivät tästä säästöstä johtuen esityksen mukaan 5,9 miljoonalla eurolla vuonna 2017 ja vuositasolla 9,7 miljoonalla eurolla. Hallituksen päätöksen mukaan opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin tulee toteuttaa kustannusneutraalisti.

Yleisen asumistuen 9,5 miljoonan euron indeksisidonnainen säästö ehdotetaan toteutettavaksi siten, että enimmäisasumismenojen nousua rajoitetaan 1,2 prosenttiin. Indeksisidonnaisen säästön toteuttaminen kasvattaa esityksen mukaan toimeentulotukimenoja 2,5 miljoonalla eurolla vuonna 2017 ja vuositasolla 4,1 miljoonalla eurolla, josta kuntien rahoitusosuus on puolet. Ylijäävä osuus säästöstä käytetään opiskelijoiden asumistukisiirrosta aiheutuviin lisäkustannuksiin.

Kokonaisuudessaan enimmäisasumismenojen korottamatta jättäminen ja 3 ja 4 kuntaryhmien enimmäisasumismenojen alentaminen 5 prosentilla lisää esityksen mukaan toimeentulotukimenoja 8,4 miljoonalla eurolla vuonna 2017 ja vuositasolla 13,8 miljoonalla eurolla.

Kuntaliitto huomauttaa, että indeksisidonnaisen säästön ja yleisen asumistuen enimmäisasumismenojen rajoittamisen vaikutukset toimeentulotukimenojen kasvuun on arvioitu liian alhaiseksi. Opiskelijoiden siirtämisestä aiheutuvan toimeentulotukisäästön Kuntaliitto arvioi olevan suhteellisen oikealla tasolla. Kuntaliiton arvion mukaan säästö olisi noin 13 miljoonaa euroa.

Enimmäisasumismenojen rajoittaminen ja alentaminen kohdistuvat kaikkiin toimeentulotuen saajiin, mistä syystä sillä on varsin suuri merkitys kaikkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien henkilöiden toimeentulotuen tarpeeseen. Lisäksi muutos saattaa pudottaa aivan uusia asiakkaita toimeentulotuen piiriin.

Toimeentulotukitilaston mukaan Suomessa oli vuonna 2014 noin 253 tuhatta perustoimeentulotukea saavaa kotitaloutta, joista noin 68 tuhatta asui Kelan asumistukeen liittyvässä kalleusryhmässä 1 tai 2 (Helsinki, Espoo tai Vantaa). Näissä kunnissa asuvien osalta vaikutus asumistukeen on hallituksen esityksen mukaan keskimääräisen tuen tasoon olisi 10-12 euroa/kk. Kuntakalleusryhmässä 3 vaikutus on 23 €/kk ja kuntakalleusryhmässä 4 20 €/kk. Lisäksi tiedetään, että keskimääräinen toimeentulotukikotitalous saa tukea noin kuutena kuukautena vuodessa ja että noin 70-80 % toimeentulotuen saajista saa asumistukea. Näillä oletuksilla voidaan arvioida, että enimmäisasumismenoja koskevien rajojen tiukentamien ja indeksisidonnaisen säästön toteuttaminen vaikuttaa toimeentulotukimenoihin noin 20 miljoonaa euroa lisäävästi, esityksessä arvioidun 13,8 miljoonan euron sijaan. Arvio ei sisällä oletettua ensi vuonna tapahtuvaa toimeentulotuen hakijoiden lukumäärän merkittävää nousua.

Perustoimeentulotuen myöntäminen on siirtymässä 1.1.2017 Kansaneläkelaitoksen vastuulle. Kuntien rahoitusvastuu perustoimeentulotuen kustannuksista säilyy kuitenkin ennallaan, pois lukien se, että vuosina 2017 ja 2018 kuntien rahoitusosuus vähennetään peruspalvelujen valtionosuudesta vuonna 2016 tehtävän arvion perusteella. Kuitenkin rahoitusosuus täsmätään toteutunutta vastaavaksi vuonna 2019 (vuotta 2017 koskien) ja 2020 (vuotta 2018 koskien). Tästä johtuen lainsäädännössä tapahtuvat muutokset, jotka vaikuttavat perustoimeentulotukeen, vaikuttavat myös kuntien talouteen vuodesta 2019 alkaen.

Kuntaliitto toteaa, että esityksen muutosehdotuksista syntyy perustoimeentulotuen Kela-siirron siirtymävaiheen johdosta lisäkustannuksia vuodesta 2019 lukien. Syntyvät kuntatalousvaikutukset tulee kompensoida kunnille täysmääräisesti.

Hallituksen esityksen mukaan opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin toteutetaan hallituksen päätöksen mukaisesti siten, että se on julkisen talouden näkökulmasta kustannusneutraali myös jatkovuosina. Siirron kustannusneutraalisuuden toteutuminen voi tuolloin edellyttää lisäsäästöjä. Huomionarvoista on, että opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin vaikuttaa esityksen mukaan olevan hallinnollisesti varsin kallista, koska Kansaneläkelaitoksen toimeenpanokustannusten arvioidaan nousevan jopa 10 miljoonalla eurolla vuositasolla.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan, mikäli lisäsäästöistä johtuen kuntataloudelle syntyy edelleen uusia, nyt arvioimattomia kustannusvaikutuksia, myös nämä tulee korvata kunnille täysimääräisesti.

SUOMEN KUNTALIITTO

Ellen Vogt
Erityisasiantuntija

tags
Ellen Vogt

Etunimi
Ellen
Sukunimi
Vogt
Erityisasiantuntija, työvapaalla 31.7.2019 asti

Yhteystiedot
Vastuualueet
  • toimeentulotuki ja sosiaaliturvaetuudet
  • aikuissosiaalityö
  • kuntoutus
  • päihde- ja mielenterveyspalvelut
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Sosiaali ja terveys
Tiimi
Sosiaali- ja terveyspalvelut-tiimi