Eduskunnan hallintovaliokunta on pyytänyt Suomen kuntaliitolta asiantuntijalausuntoa yllä mainitussa asiassa.
Euroopan unionin rakennerahastoja koskeva uusi ohjelmakausi alkaa vuoden 2014 alusta ja kestää vuoden 2020 loppuun. Jäsenvaltioiden on jo nyt ryhdyttävä joihinkin tulevaa ohjelmakautta valmisteleviin toimiin ja sen vuoksi käsiteltävänä oleva hallituksen esitys on ajankohtainen. Esityksen sisältämät lain muutokset on tarkoitus saattaa voimaan jo 1.7.2012.
Esityksen tavoitteena on selkeyttää lainsäädäntöä ja tarkennuksilla saataisiin aikaan se, että toimijat tietävät asemansa ja tehtävänsä kumppanuussopimuksen ja rakennerahasto-ohjelmien valmisteluprosessissa. Kuntaliiton näkemyksen mukaan on järkevää ja tarkoituksenmukaista yhdistää kaikki kansallisten alueiden kehittämiseen liittyvien ja rakennerahasto-ohjelmien valmistelua koskevat säännökset.
Esitetyn rakennerahastouudistuksen tavoitteena on vähentää hallinnon kustannuksia ja vahvistaa tuloksellista toimintaa. Keinoina tähän tavoitteeseen pääsemiseksi esitetään ohjelmahallinnon tehostamista, ohjelmien sisällöllistä keskittämistä ja eri rahastojen toimenpiteiden yhteensovittamista. Esityksen tavoite ja keinot sen saavuttamiseksi noudattavat hallitusohjelman linjauksia ja on kannatettava.
Ohjelmatyötä koskevan 27§:n muuttamisen tarkoitus edistää varojen käyttämistä tehokkaasti ja tuloksellisesti kumppanuussopimuksen avulla, eri tahoja sitouttamalla, on hyvä asia. Kannatettava asia on myös se, että kumppanuuden tarkoituksena on noudattaa monitasohallintoperiaatetta. Näin saadaan hyödynnettyä eri tahojen kokemukset.
Esitetyn mukaisesti tulevalle ohjelmakaudelle laaditaan vain yksi ohjelma-asiakirja, joka sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet. Tämä on järkevää ja toimenpideohjelman valmistelussa painotettu kumppanuusperiaate edesauttaa yhden yhteisen ohjelman aikaansaamista.
Alueiden tarpeista lähtevä kansallisen rakennerahasto-ohjelman valmistelu takaa alueiden sitouttamisen ohjelmaan. Esitetyn mukaisesti maakuntien liitot ovat oikea taho vastaamaan alueellisten suunnitelmien valmistelusta. Hyvä asia on, että alueellisia suunnitelmia on tarkoitus tehdä kaksi; yksi Pohjois- ja Itä-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten. Näin pystytään tarpeellisessa määrin huomioimaan alueelliset erot.
Esityksessä tehtyjen linjausten mukaisesti tulevalla ohjelmakaudella 2014-2020 hankkeiden haut, valmistelu, päätökset, toimeenpano ja ohjaus tapahtuvat maakuntien liitoissa ja ELY- keskuksissa pitkälti nykyisellä mallilla. Valmistelun aikana on korostettu yhteistyöryhmien aseman vahvistamista rakennerahastohankkeiden valinnassa.
Tulevalla rakennerahastokaudella arvioidaan EU-rahoituksen vähenevän jonkin verran ja siksi on tärkeää, että vähenevät varat käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Alueille on kehittynyt aiempien rahastokausien aikana vahvaa osaamista ja se on kyettävä hyödyntämään mahdollisimman hyvin. Etenkin maakuntien liitot ovat olleet tehokkaita EU-ohjelmien hallinnoinnissa ja tehtävien keskittämisellä laajemmin liitoille saataisiin aikaan säästöjä valtionhallinnon puolella samalla kun vahvistettaisiin demokratian toteutumista.
Kaiken kaikkiaan Suomen Kuntaliitto pitää esityksen tavoitteita ja niiden saavuttamiseksi esitettyjä keinoja kannatettavina ja hyvinä. Asian tarkempi sääntely tapahtuu kuitenkin valtioneuvoston asetuksella, jonka avulla linjaukset konkretisoituvat.
SUOMEN KUNTALIITTO
Ulla Karvo
maakunta-asiamies
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.