Jäteverotuksen uudistamista koskevan hallituksen esityksen luonnos

Valtiovarainministeriö on valmistellut jäteverotuksen uudistamista koskevaa hallituksen esitystä ja on varannut mm. Kuntaliitolle tilaisuuden lausunnon antamiseen esitystä koskevasta luonnoksesta.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi jäteverolaki. Laki korvaisi nykyisen jäteverolain.

Esityksessä ehdotetaan jäteveron veropohjaa laajennettavaksi. Laki ei enää rajoittuisi koskemaan kuntien ylläpitämiä ja muita yleisiä kaatopaikkoja.  Jäteveron piirissä olisivat kaikki, sekä yleiset että yksityiset kaatopaikat, joille sijoitetaan verolliseen jäteryhmään kuuluvaa jätettä.

Jätevero muutettaisiin koskemaan niitä kaatopaikalle toimitettavia jätteitä, joiden hyötykäyttö olisi teknisesti, taloudellisesti ja ympäristöperusteisesti mahdollista. Lain liitteessä nimenomaan verollisiksi säädetyt jäteluokat perustuisivat jätelain nojalla annettuun ympäristöministeriön asetukseen yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta.

Verollisia jätelajeja olisivat yhdyskuntajätteen lisäksi mm. voimalaitosten sekä rauta- ja terästeollisuuden tuhkat ja kuonat, jätehuoltolaitosten jäte, metsäteollisuuden jätteet sekä rakentamisen jäte pois lukien maa-ainekset, pilaantuneilta alueilta kaivetut maa-ainekset, kiviainekset ja ruoppausmassat. Veron piiriin tulisivat myös orgaanisen kemian prosessijätteet, romuajoneuvot, sähkö- ja elektroniikkajäte sekä terveydenhoidon ja maa- ja metsätalouden jätteet.

Verollisiksi tulisivat nykyisin verottomat keräyspaperin puhdistuksessa syntyvä siistausjäte sekä voimalaitosten rikinpoistojäte ja lentotuhka.

Vero ei koskisi jätteitä, joille ei ole kaatopaikkasijoitusta korvaavaa teknistä hyödyntämis- tai käsittelyvaihtoehtoa tai joiden hyödyntämis- ja käsittelyvaihtoehdot eivät ole ympäristöllisesti kestäviä, kuten mineraalijätteitä, epäorgaanisissa kemian prosesseissa syntyviä jätteitä tai maa-aineksia. Ongelmajäte rajattaisiin lain soveltamisalan ulkopuolelle.

Verotus kohdistuisi vain jätteiden kaatopaikkakäsittelyyn. Nykyiseen tapaan jäteveron alaisena kaatopaikkana ei pidettäisi jätteiden välivarastointialuetta, maankaatopaikkaa, kompostointialuetta eikä jätteen hyödyntämisaluetta. Veroa ei maksettaisi myöskään kaatopaikalla hyödynnettävästä jätteestä. Kaatopaikan rakenteissa olisi mahdollista verotta hyödyntää nykyisestä poiketen lasijätettä ja kaiken kokoista betonijätettä, mistä kuitenkin toiminnan ympäristöluvassa annettaisiin tarvittaessa tarkempia laadullisia vaatimuksia.

Jäteveroa korotettaisiin vuoden 2011 alusta 40 euroon tonnilta jätettä ja 50 euroon tonnilta jätettä vuoden 2013 alusta alkaen.

Esitys liittyy valtion vuoden 2011 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.

Lausunto

Kuntaliitto pitää lausuntopyynnön liitteenä olevaa luonnosta jäteverotuksen uudistamista koskevaksi hallituksen esitykseksi hyvänä. Kuntaliitto on esittänyt useampaan otteeseen vuosien varrella jäteverotuksen muuttamista. Laadittu ehdotus vastaa pääosin liiton esityksiä. Myös Kilpailuvirasto on pitänyt jo pidemmän aikaa lain muuttamista kilpailuneutraliteetin saavuttamiseksi tärkeänä.

Ehdotettu sääntely parantaisi kilpailuneutraliteettia saattaessaan erilaiset kaatopaikat yhtäläiseen asemaan jäteverotuksessa. Voimassa olevan sääntelyn voidaan katsoa johtavan EU-oikeudellisesti kiellettyyn valtiontukeen eräissä tapauksissa yksityisen kaatopaikkatoiminnan jäädessä kokonaan verottomaksi, kun vastaavaa kunnallista ja yleistä kaatopaikkaa verotetaan. Uudella sääntelyllä tämä epäkohta poistuisi.

Kuten ehdotuksen perusteluissakin todetaan, sääntelyllä voitaisiin jossain määrin edistää jätteen synnyn ehkäisyä ja hyödyntämistä eli jätehuollon ensisijaisuusjärjestyksen toteuttamista. Todettakoon, että on tärkeää voida verotta hyödyntää entistä laajemmin soveltuvia jätemateriaaleja kuten lasijätettä ja kaikenkokoista betonijätettä kaatopaikan rakenteissa korvaamassa neitseellisiä raaka-aineita. Tämän osalta tulee kuitenkin myös jatkossa korostaa sitä, että hyödyntämisen tulee olla suunnitelmallista ja perustua riittäviin ympäristöluvan määräyksiin.

Pidämme asianmukaisena sitä, että jätteiden energiahyödyntämistä ei ehdoteta verotettavaksi. Jätteiden energiahyödyntämisellä on olennainen merkitys osana kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Jätteen energiahyödyntämisen verottaminen saattaisi johtaa näennäiskierrätykseen.

Jäteveron korotus nykyisestä 30 eurosta vuoden 2011 alusta 40 euroon tonnilta ja vuoden 2013 alusta 50 euroon tonnilta on prosentuaalisesti varsin tuntuva. Yhdyskuntajätehuollossa sen on arvioitu aiheuttavan kotitalouksille ja yksityisille henkilöille kaikkiaan noin 20 euron vuosittaisen lisärasituksen. Yhdyskuntajätehuollossa veron ohjausvaikutus ei liene kovinkaan suuri. Käytännössä kotitalouksien jätemaksut nousevat myös jätehuollon lisääntyvien vaatimusten johdosta. Lisäkustannuksia ei kuitenkaan voida pitää kohtuuttomina. Esityksen yleisperusteluiden luvussa 4.1. Taloudelliset vaikutukset, ei ole tietoja jäteveron vuosittaisesta kertymästä tähän asti. Lisäksi arvioita koskevat tiedot on ilmaistu jossain määrin epäselvästi. Perusteluihin on syytä sisällyttää tähänastisten kertymätietojen lisäksi selkeämmin arviot kertymän lisäyksestä ja kokonaiskertymästä vuosina 2011 ja 2013 eritellen erikseen toisaalta kotitalouksiin ja yksityisiin henkilöihin sekä toisaalta elinkeinotoimintaan kohdistuvat lisäkustannukset.

Jäteveron piiriin kuuluvien jätteiden määrittely lain liitteenä olevan taulukon avulla selkiyttää lain soveltamista ja tulkintaa. Taulukosta puuttuu kuitenkin ympäristöministeriön asetuksen 17.09. kohdan ja sen alaryhmän 04 mukaiset jätteet, ”rakentamisessa ja purkamisessa syntyvät sekalaiset jätteet”, joka on nykyisin kuntien kaatopaikoille tuotuna verollinen jäte.

Ehdotuksessa esitetään jätteenpolton ei vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavien tuhkien ja kuonien verottamista. Kyseisille jätteille voi olla vaikeaa löytää olla todellista hyötykäyttöä. Vaikka kyseisiä jätteitä ei ole luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi, saattaa niiden hyödyntämiseen esimerkiksi maarakenteissa liittyä riski. Tämän vuoksi olisi perusteltua jättää jätteenpolton kuonat ja tuhkat jäteveron ulkopuolelle.

Jäteverotusta koskevat, jätelainsäädännöstä poikkeavat määritelmät ovat käytännössä aiheuttaneet eräissä tapauksissa oikeudellisia väärinkäsityksiä. Uudessa jätelaissa tullaan eräiltä osin muuttamaan määritelmien sanamuotoja. Mm. jätteen käsittelyllä tultaneen tarkoittamaan uudessa jätelaissa jätteen loppusijoittamisen ohella myös jätteen hyödyntämistä. Jäteverolain 3 §:n 3 kohdassa voitaisiin jo ennakoivasti käyttää sanamuotoa ”jätteen loppukäsittelyllä tarkoitetaan...”. Lisäksi voitaisiin harkita liitteen nimikkeeksi esim. sanaa ”Verotettavat jätteet”.

Kuntaliitto pitää asianmukaisena sitä, että esitys käsitellään valtion vuoden 2011 talousarvioesityksen yhteydessä ja tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Pidämme uudistusta kiireellisenä. Ehdotetut siirtymäsäännökset mm. välivarastoinnin osalta ovat tarpeelliset ja asianmukaiset.

Kuntaliitto vaatii lisäksi, että jäteveron tuotto tulee tulouttaa kunnille vuoden 2011 alusta alkaen, mitä koskevat säännökset tulee sisällyttää uuteen jäteverolakiin ja ottaa huomioon valtion vuoden 2011 talousarvioesityksessä.

SUOMEN KUNTALIITTO

Timo Kietäväinen
varatoimitusjohtaja

Leena Karessuo 
johtaja, yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö