Kuntaliiton vastaukset opetus- ja kultturiministeriölle 5.3.2012, dnro 689/90/2012, Marja Lahtinen ja Mikko Svartsjö

Kestävän kehityksen koulutus ja kasvatus - strategioiden kansallinen toimeenpano; tietopyyntö

Suomen Kuntaliitto vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön tietopyynnössään esittämiin kysymyksiin seuraavaa.  

1. Mitä organisaationne on tehnyt kansallisen kestävän kehityksen edistämiseksi

1. Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma - Sivistyksen suunta 2020 
Asia on otettu huomioon Kuntaliiton sivistyspoliittisessa ohjelmassa

”Luonnon ja muun ympäristön muutokset edellyttävät sellaisten tietojen ja taitojen vahvistamista, joiden avulla oppilas pystyy arvioimaan valintojensa ja tekojensa vaikutusta sekä ottamaan omalta osaltaan vastuuta kestävästä tulevaisuudesta.”

Kuntaliiton sivistyspoliittisessa ohjelmassa on tuettu erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntämistä opetuksessa. Kestävän kehityksen kannalta on erityisesti harvaanasutuilla seuduilla tärkeää, että oppilaille luodaan aito mahdollisuus käyttää etäopetusta ja suorittaa osa perusopetuksen oppisisällöistä ajasta ja paikasta riippumatta muun opetuksen rinnalla. Harvaan asuttujen ja pitkien etäisyyksien kunnissa voidaan käyttää etä-, verkko- ja kuvayhteysopetusta sekä tuntitallenteita.

Myös kaupunkiseuduilla kunnat suunnittelevat perusopetuspalvelujen järjestämistä yhteistyössä. Palvelutarvetta arvioitaessa huomioidaan lähellä olevien koulujen käyttömahdollisuus, vaikka ne olisivatkin toisen kunnan alueella. Kuntalaisilla on mahdollisuus käyttää perusopetuspalveluja kuntarajat ylittäen.

2. Suomen Kuntaliiton toiminnan painopistealueet

Ilmastonmuutos ja sitä kautta myös kestävän kehityksen painottaminen on yksi Suomen Kuntaliiton toiminnan painopistealueista. Kestävän kehityksen merkitys on siis huomioitu Kuntaliiton eri sektorien toiminnassa. Kuntaliitto tukee ilmastomuutoksen hillintään tähtääviä tavoitteita, on verkostoitunut mm. kuntien ilmastotyötä tukevan ilmastoallianssin kanssa ja järjestää kuntien ilmastokonferenssia. Lisäksi Kuntaliitto on pyrkinyt selvittämään kuntien ilmastotyön innovatiivisia rahoitusmahdollisuuksia ja julkaissut mm. Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous -oppaan päätöksentekijöille ja valmistelijoille.

3. Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako

Kuntaliiton kannanotto tuntijako koskevassa kuulemistilaisuudessa 3.11.2011

”Nykyiseen valtioneuvoston asetuksen 2 §:ään olisi hyvä lisätä kestävän kehityksen ja ilmastomuutoksen näkökulma.  Koulutuksen tulee antaa nuorille perusta vahvan luontosuhteen syntymiselle. Tässä avaintekijöitä ovat luonnon ja lajituntemuksen huomattava lisääminen. Lähtökohtina ovat elämän, luonnon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti.”

4. Muuta toimintaa

Kuntaliitto on osaltaan tukenut ’Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategiaa ja sen toimeenpanosuunnitelmaa vuosille 2006 - 2014’ myös sen tavoitteessa numero seitsemän (vahvistetaan yhteistyötä päivähoidon, koulujen ja oppilaitosten kesken sekä niiden yhteyksiä luonto- ja ympäristökouluihin). Eri puolilla Suomea toimii noin kolmekymmentä luonto- ja ympäristökoulua. Useat näistä ovat kuntien ylläpitämiä. Monet ovat myös kansainvälisen Vihreä lippu -ohjelman edistäjiä, ja auttavat sen puitteissa kouluja ja päiväkoteja luomaan kestävän kehityksen ohjelmia ja saavuttamaan tavoitteensa kestävän elämäntavan tavoittelussa. Useat luontokoulut ovat mukana myös kunnan kestävän kehityksen suunnitelmien tekemisessä ja toiminnassa tavoitteiden saavuttamiseksi.

2. Mitkä tekijät ovat edistäneet tai haitanneet toimenpide-ehdotusten toteumista

Yleinen asenneilmapiiri on muuttunut myönteisemmäksi kestävän kehityksen arvojen toteuttamiselle. Ilmaston muutos nähdään yhä enenevässä määrin maapallon tulevaisuuteen ja ihmisten elämään vaikuttavana tekijänä. 

Nykyisissä perusopetuksen yleisissä valtakunnallisissa tavoitteissa (1435/2001) kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen näkökulma ei ole esillä.

3. Mitkä organisaatiot tai sidosryhmät ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita

Kunnat, koulut ja oppilaitokset. Lisäksi  mm. OKM, OPH, OAJ.

4. Mitkä ovat tulevaisuudessa kestävän kehityksen koulutuksen kannalta keskeisimmät haasteet

Kestävän kehityksen edistämisen haasteet liittyvät keskeisellä tavalla myönteisen asenneilmapiirin ja kestävän kehityksen arvojen vahvistamiseen. Yhä suurempi osa suomalaisista on saatava mukaan ilmastomuutoksen torjuntaan sekä luonnon kulumisen vähentämiseen ja luonnonvarojen säästämiseen.  

Luonnon ja sen ainutlaatuisen ymmärtäminen lähtee luonnon tuntemisesta. Tässä mielessä kouluilla ja oppilaitoksilla on keskeinen tehtävä kasvattaa lapsille ja nuorilla vahva luontosuhde. Tämä tapahtuu lajituntemuksen kautta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana se on vähentynyt. Kouluissa ja oppilaitoksissa tulisi luonnontiedon ja biologian opetuksessa lisätä oppilaiden lajituntemusta. Siihen suomalainen luonto tarjoaa erinomaisen oppimisympäristön. Mitä paremmin lapsi tai nuori tuntee kasveja, elämiä ja lintuja, sitä vahvempi luontosuhde hänelle syntyy. Sitä paremmin hän myös osaa tehdä oikeita valintoja kestävän kehityksen näkökulmasta.  

Vaikka teknologian hyödyntäminen opetuksessa on Suomessa maailman huipputasoa, tekniikkaa ei vielä hyödynnetä niin paljon kuin olisi mahdollista. Haasteena on tieto- ja viestintätekniikan integroiminen itsenäiseksi osaksi opetusmenetelmiä.

 

5. Mitkä ovat parhaita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi

 Vrt. kohta 4

 

SUOMEN KUNTALIITTO

 

Tuula Haatainen  
varatoimitusjohtaja  

Anneli Kangasvieri  
johtaja, opetus ja kulttuuri

 

Lisää aiheesta

tags
Mikko Svartsjö

Etunimi
Mikko
Sukunimi
Svartsjö
Projektisuunnittelija

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2549
Kännykkä
+358 50 66192
Vastuualueet
  • yleissivistävän ja lukiokoulutuksen vertailutiedon hanke Kouluikkuna
  • opetus- ja kulttuuritoimen tilastot
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Opetus ja kulttuuri
Tilastoasiantuntijat