Kuntalain uudistaminen
Hallitus linjasi iltakoulussaan 21.9.2011, että kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelu käynnistyy keväällä 2012. Hallituksen esitys uudeksi kuntalaiksi on tarkoitus antaa edus-kunnalle syksyllä 2013. Laki tulisi voimaan vuoden 2015 alusta.
Kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelua ei ole jatkettu sen jälkeen kun parlamentaarisen komitean työlle pohjaa rakentanut työryhmä luovutti raporttinsa helmikuun alussa 2011. Komiteaahan ei asetettu. Kuntalain jatkotyötä ei muutenkaan organisoitu, vaan se jäi odottamaan kuntarakenteen valmistelun edistymistä.
Kuntalain kokonaisuudistuksen ja kuntarakenteen aikataulua ei ole kuitenkaan välttämätöntä sitoa toisiinsa. Kuntalain uudistaminen tulisi nähdä vaiheittaisena prosessina, joka päättyy uuden kuntalain voimaantuloon vuoden 2016 alusta. Prosessi voidaan kuvata seuraavasti:
Kokonaisuudistus
- Kuntalain kokonaisuudistus käynnistetään keväällä tai viimeistään elokuussa 2012.
- Valmistelun ensimmäisen vaiheen tavoitteena on määritellä kuntalain tavoitteet ja periaatteet sekä keskeiset keinot joilla niitä toteutetaan. Tästä periaatemietinnöstä pyydetään lausunnot ja se tuodaan julkiseen keskusteluun viimeistään kesällä - syksyllä 2013.
- Kuntalain valmistelua jatketaan saatu palaute huomioon ottaen ja kirjoitetaan ehdotus hallituksen esityksen muotoon siten, että ehdotus valmistuu kesään 2014 mennessä. Lausuntokierroksen ja jatkovalmistelun jälkeen esitys annetaan eduskunnalle vuoden 2014 loppuun mennessä.
- Laki tulee voimaan vuoden 2015 syksyllä tai vuoden 2016 alusta.
Osittaisuudistukset
- Kokonaisuudistuksen rinnalla nykyistä kuntalakia uudistetaan. Ministeriö on jo valmistellut kilpailuneutraliteettia koskevat säännökset (liikelaitosten yhtiöittämisvelvollisuus). Samoin taloussäännöksiä koskeva osittaisuudistus on valmistumassa.
Kuntalain kokonaisuudistusta koskevassa toimeksiannossa voidaan edellyttää, että sen yhteydessä selvitetään pikaisesti, mitä muutoksia uusien vuoden 2015 aloittavien kuntien vuoksi kuntalakiin on tehtävä ja mitkä muutoksista ovat sellaisia, että niiden tulee olla voimassa jo vuoden 2014 alkupuolella (esim. kuntavaaleihin vaikuttavat muutokset). Hallitusohjelman mukaan kuntalain uudistamisen tueksi kootaan parlamentaarinen seurantaryhmä.
Kuntaliitto korostaa, että työn laajuus ja kiireellisyys edellyttävät, että valmistelusta vastaa päätoiminen sihteeri ja tällä on apuna riittävä sihteerityövoima.
Suomen Kuntaliitto esittää, että uuden kuntalain valmistelu käynnistetään jo tämän kevään aikana. Kuntalain kokonaisuudistukselle on varattava riittävä aika, jolloin realistista on lähteä siitä, että uusi laki on vuoden 2017 alussa toimikautensa aloittavien valtuustojen käytössä. Uuden kuntalain voimaatuloa ei ole syytä sitoa kuntauudistuksen toteuttamisaikatauluun. Vuoden 2015 alusta tarvittavat kiireiset muutokset on syytä valmistella nykyisen kuntalain osittaisuudistuksina.
Valtionosuuslain uudistaminen
Pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa todetaan, että ”valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta parannetaan.” Hallitusohjelmassa on lisäksi useampia muita mainintoja järjestelmän uudistamiseen liittyen. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistuksen valmistelua ei ole kuitenkaan käynnistetty. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on tosin asetettu kaksi selvityshenkilöä selvittämään eräitä valtionosuuksien määräytymisperusteita perusopetukseen liittyen.
Nykyinen valtionosuusjärjestelmä tarvitsee laaja-alaista ja syvällisempää uudistusta. Sen määräytymisperusteista osa on jo erittäin heikosti toimivia. Järjestelmä ei ole kuntaliitosneutraali, minkä takia kuntaliitoskunnille on jouduttu korvaamaan erikseen valtionosuusmenetykset yhdistymisavustusten lisäksi. Järjestelmä ei huomioi edes kuntien kaikkia lakisääteisistä tehtävistä aiheutuvia kustannuksia. Muun muassa pääomakustannukset ja palo- ja pelastustoimen kustannukset jäävät käytännössä järjestelmässä huomioimatta.
Järjestelmän määräytymisperusteet tulisi arvioida perusteellisesti uudelleen, mihin tarvitaan riittävästi aikaa. Määräytymisperusteiden arvioinnissa tarvittava tutkimustyö tulisi käynnistää välittömästi, jotta sen tuloksia voitaisiin käyttää hyväksi hieman myöhemmin aloitettavassa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistustyössä.
Vahvojen peruskuntien ja tiivistyvän kuntien keskinäisen yhteistyön järjestelmässä on tärkeä jatkossakin maksaa peruspalvelujen valtionosuudet peruskunnille. Koska näin turvataan parhaiten erilaisten olosuhde- ja palvelutarve-erojen huomiointi sekä kuntien vaikutusmahdollisuus peruspalvelujen järjestämisessä.
Ratkaisevan tärkeää on huolehtia siitä, että koko kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän valmistelu tapahtuu keskitetysti yhden valmistelutoimielimen alaisuudessa. Tällaisen riittävän laaja-alaisen valmisteluelimen asettaminen ja riittävä resursointi on toteutettava jo keväällä 2012.
Suomen Kuntaliitto esittää, että kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän valmistelua varten asetetaan tämän kevään aikana riittävän laaja-alainen toimielin, jonka tehtäväksi määritellään järjestelmän kaikkien osien uudistuksen valmistelu. Valmistelutyölle on osoitettava riittävät voimavarat.
Välittömästi käynnistetään järjestelmän määräytymisperusteiden määrittelemiseksi tarvittava tutkimustyö, jotta sen tulokset ovat käytettävissä hyvissä ajoin uudistuksen valmistelussa.
SUOMEN KUNTALIITTO
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
toimitusjohtaja
Timo Kietäväinen
varatoimitusjohtaja
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Kuntien valitusosoituksissa on huomioitava kaksi kesän 2023 aikana tullutta muutosta.