Lausunto ympäristöministeriölle 13.7.2012, dnro 2500/90/2012, Susanna Ijäs

Kuntaliiton lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle laiksi öljysuojarhastosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Ympäristöministeriö pyytää Suomen Kuntaliiton lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta öljysuojarahastosta annetun lain muuttamisesta sekä väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Lakia on muutettu määräaikaisesti siten, että öljysuojamaksua peritään korotettuna 31.12.2012 asti ja rahaston pääomarajojen korotukset ovat voimassa 31.12.2015 saakka. Tasokorotuksen jatkamista määräajaksi on edellytetty hallitusohjelmassa. 

Luonnoksessa esitetään, että öljysuojamaksun korotusta jatkettaisiin kolmella vuodella ja rahaston pääomarajojen korotusta neljällä vuodella. Tavoitteena on turvata öljysuojarahaston maksuvalmius siten, ettei valtion tai alueellisten pelastuslaitosten torjuntavalmiuden taso heikkene. Torjuntavalmiuden korotustarve johtuu Suomenlahdella lisääntyneistä öljykuljetuksista.

Kuntien vastuu

Kunnat vastaavat pelastuslain 24 §:n mukaan pelastustoiminnasta yhteistoiminnassa pelastustoimen alueilla. Pelastuslain mukaan pelastustoimen kustannuksista vastaa, jollei laissa toisin säädetä, se jonka velvollisuutena toimenpiteet tai tehtävän suorittaminen taikka siitä huolehtiminen on. Tämän mukaisesti päävastuu pelastustoimen kustannuksista on alueen pelastustoimen järjestelmästä huolehtivilla kunnilla.

 

Pelastustoimelle on asetettu velvoitteita myös v. 2009 voimaan tulleessa öljyvahinkojen torjuntalaissa. Alueen pelastustoimen on pyydettäessä osallistuttava myös aluskemikaalivahinkojen torjuntaan, jollei tehtävän suorittaminen merkittävällä tavalla vaaranna sen muun tärkeän lakisääteisen tehtävän suorittamista. Saman lain mukaan kunnat vastaavat myös öljyvahinkojen jälkitorjunnasta alueellaan.

 

Pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutasoa määriteltäessä on otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa.

 

Uusi pelastuslaki tuli voimaan 29.4.2011. Lain tavoitteena on, että onnettomuuksien ehkäisyssä siirryttäisiin enemmän riskien arviointiin perustuvaan valvontaan. Aikaisemman voimassa olleen pelastuslain mukaan pelastustoimen palvelutason tuli vastata onnettomuusuhkia ja alueen pelastustoimen oli tehtävä päätös pelastustoimen palvelutasosta pelastustoimen alueeseen kuuluvia kuntia kuultuaan.

 

Uudessa pelastuslaissa on tarkennettu alueen pelastustoimen vastuita. Pelastustoimen tehtävät on uudessa pelastuslaissa säädetty entiseen tapaan pääsääntöisesti suoraan alueen pelastustoimelle eli pelastustoimen tehtävistä vastaavalle kunnalle tai kuntayhtymälle. Sääntelyä on kuitenkin tarkennettu siten, että alueen pelastustoimelle säädettiin velvollisuus vastata pelastustoimen palvelutasosta sekä pelastuslaitoksen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Pelastustoimen palvelutason tulee säädetyn mukaisesti vastata onnettomuusuhkia.

 

Öljysuojarahastosta korvataan alueen pelastustoimille öljyntorjuntavalmiuden hankkimisesta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset. Korvaaminen ei ole harkinnanvaraista vaan perustuu öljysuojarahastosta annetun lain mukaisiin edellytyksiin. Rahastosta voidaan harkinnanvaraisesti korvata myös valtiolle aiheutuvia kustannuksia torjuntavalmiuden ylläpidosta ja torjuntakaluston hankkimisesta aiheutuvia menoja. Näiden harkinnanvaraisesti korvattavien menojen osuus öljysuojarahastosta myönnetyistä korvauksista on ollut poikkeuksellisen suuri viime vuosina.

 

Edellisen tilapäisen korotuksen johdosta kertyneellä maksukertymällä on tähän asti voitu säilyttää tavoitevalmius tarpeellisissa pelastuslaitosten hankkeissa. Vuonna 2009 tehdyn arvion mukaan pelastuslaitosten torjuntavalmiuden ylläpitoon tarvittava investointitarve on vuoteen 2018 mennessä noin 200 miljoonaa euroa. Kaluston hankkiminen on luonteeltaan sellaista, ettei isoja hankintoja voida tehdä yhtä aikaa. Hankinta usein kohdistuu ns. monitoimialuksiin, joita käytetään vain osittain öljyntorjunnassa, jonka vuoksi hankintaprosessi on usein aikaa vievää ja vaatii yhteistyötä useiden eri vastuutahojen kanssa. Pelastuslaitosten suurimpien hankintojen (jotka edustavat öljysuojarahastosta korvattavia lakisääteisiä korvauksia, ei harkinnanvaraisia) arvioidaan painottuvan nimenomaan tuleviin vuosiin. Ilman korotuksen jatkoa tämä käytännössä tarkoittaa sitä, ettei harkinnanvaraisiin korvauksiin valtiolle riitä rahoitusta.

 

Kuntien vastuun tarkentuessa uuden pelastuslain myötä korostuu vastuu varautumisesta lisääntyneiden kuljetusten aiheuttamaan onnettomuusuhkaan. Onnettomuusriskit ovat suurentuneet myös aluskemikaalivahinkojen osalta. Kuntaliiton arvion mukaan kuntien öljyntorjuntavalmiuden ylläpitämisen kustannukset ovat kasvussa.

Ehdotetuista muutoksista

Kuntaliiton näkemyksen mukaan hallituksen esitysluonnoksessa esitetty öljynsuojamaksun korotuksen jatkaminen ja rahaston pääomarajojen siirtäminen ovat ehdottomia edellytyksiä sille, että kuntien mahdollisuudet toteuttaa lakisääteiset velvoitteensa öljyntorjunnan osalta säilyvät. Vaarana on korotuksen jatkamisesta huolimatta, että yksittäisten, isojen mutta harkinnanvaraisten hankintojen välttämättömyyden vuoksi nykyisen tason säilyttäminenkin vaikeutuu.  

 

Kuntaliiton näkemyksen mukaan öljysuojamaksun tulee jatkossakin kohdistua ns. aiheuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti ympäristöriskiä aiheuttaviin raakaöljyn ja muiden öljytuotteiden kuljetuksiin. Lisääntyneet kuljetukset Suomenlahdella ovat pääosin maahantuontia ja läpikulkuliikennettä, eikä Öljyalan Keskusliiton ehdottama valmistevero kohdistuisi muihin kuin kotimaassa kulutettuihin polttoaineisiin. Öljysuojamaksun tulee säilyä ympäristönsuojelullisena veroluonteisena maksuna, joka on kohdistettavissa yksilöityyn tarkoitukseensa.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

 

Arto Sulonen
johtaja, lakiasiat

Susanna Ijäs
lakimies

tags