Rio+20-valmistelukomitean laajennetun kokoonpanon 6.9.2011 pöytäkirja ulkoasiainministeriölle, Maija Hakanen

Kuntaliiton näkemyksiä Suomen tavoitteista ja annista Rio+20 -konferenssiin

Kuntaliiton näkemyksen mukaan Rio+20 -konferenssi tarjoaa hyvän mahdollisuuden nostaa kestävän kehityksen tavoitteet päätöksenteon keskiöön hallinnon kaikilla tasoilla aina globaalista hallinnasta paikalliselle tasolle saakka.

Riosta tarvitaan konkreettinen toimintaohjelma

Kuntaliiton näkemyksen mukaan Rio+20 -konferenssi tarjoaa hyvän mahdollisuuden nostaa kestävän kehityksen tavoitteet päätöksenteon keskiöön hallinnon kaikilla tasoilla aina globaalista hallinnasta paikalliselle tasolle saakka. Konferenssin kaksi pääteemaa - vihreä talous osana kestävää kehitystä ja köyhyyden vähentämistä sekä kestävän kehityksen institutionaalinen kehys - ovat hyvin valittuja ja tärkeitä teemoja kaikilla hallinnon tasoilla.

Maailma ei tarvitse uusia julistuksia, vaan korkean tason sitoumuksia ja päätöksiä konkreettisista toimista joihin hallinto, elinkeinoelämä ja kansalaisyhteiskunta voivat ryhtyä kestävän kehityksen toteuttamiseksi.

 

Kuntaliiton näkemyksen mukaan

 

  • tavoitteena tulee olla Suomen osallistuminen Rio+20 -konferenssiin korkeimmalla poliittisella tasolla.
  • konferenssin tavoitteeksi tulee asettaa konkreettinen toimintaohjelma Agenda 2050, jolla turvataan maapallon kaikille asukkaille hyvän elämän mahdollisuudet maapallon kestokyvyn rajoissa.

Kunnat ovat tärkeitä vihreän talouden toimijoita

Lähivuosikymmeninä tullaan käyttämään biljoonia euroja etenkin kehitysmaiden kaupunkien yhdyskuntatekniikkaan, rakennuksiin ja liikennejärjestelmiin, mutta myös resurssi- ja energiatehokkuuden parantamiseen kehittyneissä maissa. Jos nämä rahat käytetään viisaasti, on se valtava mahdollisuus talouden vihertämiselle. Jos se samalla tehdään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, voidaan samalla vähentää köyhyyttä ja parantaa miljoonien ihmisten elinoloja, terveydenhuoltoa ja työllisyyttä.

Paikallishallinto on avaintoimija kestävän kaupunkikehityksen ja infrastruktuurin luomisessa. Monissa maissa se huolehtii muun muassa vesi- ja jätevesihuollosta, jätehuollosta, joukkoliikenteestä, palo- ja pelastustoimesta, asuinympäristön terveellisyydestä sekä monista viranomais- ja suunnittelutehtävistä.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan

  • Rio+20 -konferenssin ja sen valmisteluun liittyvissä asiakirjoissa tulee tunnistaa kaupunkien tarve investointeihin, joilla paitsi luodaan uutta ja asukkaiden tarpeita palvelevaa infrastruktuuria, myös parannetaan kaupunkien resurssi- ja energiatehokkuutta, lisätään uusiutuvaa energiaa ja varaudutaan ilmastonmuutokseen.
  • vaikka valtaosa maapallon asukkaista tulee asumaan kaupungeissa, maaseutuakaan ei saa unohtaa. Ruuantuotanto tapahtuu pääosin maaseudulla eivätkä ruokaturvaan liittyvät kysymykset tule helpottumaan, pikemminkin päinvastoin. Myös vesikysymys on suuressa määrin maaseudun kysymys. Maaseudun elinolot ja asukkaiden vaikutusmahdollisuudet tukevat maaseudun elinvoimaisena säilyttämistä.

Hallinnon hajauttamisen puolesta

Kunnat ovat lähinnä kansalaisia oleva hallinnon taso. Suomessa kunnat ovat vahvoja yhteiskunnallisia vaikuttajia ja niiden tehtäväkenttä eurooppalaisittain poikkeuksellisen laaja. Kunnat vastaavat kahdesta kolmanneksesta julkisista palveluista. Kunnat järjestävät kansalaisten peruspalvelut, joista tärkeimmät liittyvät sosiaali- ja terveydenhuoltoon, opetus- ja sivistystoimeen sekä ympäristöön ja tekniseen infrastruktuuriin. Kunnallishallinnon perusperiaatteisiin kuuluu asioiden valmistelun avoimuus, mikä takaa kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet.

Erilaisista olosuhteista huolimatta samankaltaiset kysymykset ovat ajankohtaisia niin pohjoisen kuin etelänkin kunnissa: miten järjestetään julkiset peruspalvelut kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja miten taataan kuntalaisten osallistuminen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Globaalit ilmiöt – ilmastonmuutos, ympäristökysymykset, maailmankauppa, kansainväliset sopimukset, turvallisuus ja väestöliikkeet – vaikuttavat paikallisesti.

Hallinnon hajauttaminen on globaali ilmiö - paikallishallinto saa yhä enemmän valtaa ja tehtäviä hoitaakseen. Paikallishallinnon merkitys köyhyyden vähentämisessä sekä hyvän hallinnon ja kestävän kehityksen edistämisessä on kasvanut.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan

  • Suomen tulee - mahdollisesti yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa - tuoda Rio+20 -prosessiin paikallishallinnon merkitys ihmisten vaikutusmahdollisuuksien ja oikeuksien turvaamisessa, peruspalveluiden tuottamisessa ja köyhyyden vähentämisessä.
  • Rio+20 -konferenssin toimintaohjelmaan tulee sisällyttää esitykset kansallisesti tarvittavista lainsäädännöllisistä ja taloudellisista toimista paikallishallinnon ja desentralisaation tukemiseksi. Näiden toimien tulee mahdollistaa paikallishallinnon toiminta, sen osaamisen vahvistaminen, kansalaisten vaikutusmahdollisuudet sekä korruption vastainen taistelu. Toimintaohjelmassa tulee myös linjata kehitysyhteistyön kohdentamista paikallishallintoyhteistyölle.
  • kunnat ovat oleellinen osa kestävän kehityksen hallintaa. Rion Agenda 21:n parhaiten toteutuneita kohtia on ollut kuntien paikallisten Agenda 21 -ohjelmien laatiminen. Rio+20 -prosessissa tulisi analysoida kokemuksia tältä osin ja tuoda esille parhaita osallistavia, kestävää kehitystä edistäviä ja köyhyyttä vähentäviä käytäntöjä. 

Kunnat globaalissa hallinnassa

YK on tuonut kansainväliseen kestävän kehityksen prosessiin niin sanotut päätoimijaryhmät: naiset, lapset ja nuoret, alkuperäiskansat, kansalaisjärjestöt, paikallishallinnon, ammattiyhdistysliikkeen, talouselämän ja teollisuuden, tiedeyhteisön ja maanviljelijät. Rio+20 on mahdollisuus edelleenkin parantaa ja vahvistaa tätä rakennetta. 
Erityisesti paikallishallinnolla, elinkeinoelämällä ja ammattiyhdistysliikkeellä sekä kansalaisyhteiskunnalla on kapasiteetti, asiantuntemus ja legitimiteetti muodostua osaksi kestävän kehityksen globaalia hallintaa. Näillä ryhmillä on jo nyt vakiintunut edustus YK:n prosesseissa, esimerkiksi kestävän kehityksen osalta kuntien kansainvälisen kestävän kehityksen järjestön ICLEI:n kautta.

Kuntien ja kuntaliittojen maailmanjärjestö UCLG (United Cities and Local Governments) pyrkii kokoamaan koko maailman kuntakentän panostusta Rio+20 -prosessin ja tavoitteiden puolesta. On tärkeää, että Suomi osaltaan tunnustaisi, että kuntasektori UCLG:n kautta voi tuoda näkemyksensä esiin tämän prosessin ja kokouksen aikana. Järjestö painottaa toimintaansa nimenomaan kehittyvien maiden näkökulmaan. Kasvava kaupungistuminen, yhä suuremmat megakaupungit ja niihin liittyvät ympäristöongelmat ovat kaupunkikentän yhteinen huoli. Kuntasektorin sitouttaminen prosessiin paitsi kansallisella myös kansainvälisellä tasolla on erittäin merkittävä asia.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan

  • niille päätoimijaryhmille, joilla on maailmalaajuinen mandaatti ja mahdollisuus vaikuttaa kestävään kehitykseen, tulisi luoda mahdollisuus tulla osaksi YK:n kestävän kehityksen globaalin hallinnan päätöksentekoa. Paikallishallinnolle, elinkeinoelämälle ja ammattiyhdistysliikkeelle sekä kansalaisyhteiskunnalle tulisi antaa tässä rakenteessa äänivalta tai luoda joku muu yhteispäätösmenettely.

SUOMEN KUNTALIITTO

Leena Karessuo 
johtaja
yhdyskunta, tekniikka, ympäristö 

Maija Hakanen
ympäristöpäällikkö

tags