Näkemyksiä työ- ja elinkeinoministeriölle 11.4.2012, 1422/90/2012 valtion kotouttamisohjelmasta, Anu Wikman-Immonen, Erja Horttanainen

Kuntaliiton näkemyksiä valtion kotouttamisohjelmasta

Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut luonnoksen valtion kotouttamisohjelmaksi. Valtion ensimmäinen kotouttamisohjelma kokoaa eri hallinnonalojen kotouttamiseen liittyvät toimet yhteen. Kuntaliitto pitää eri hallinnonalojen ja toimijatahojen yhteistyötä kotouttamisen kehittämisessä erittäin tärkeänä. Kuntaliitto haluaa korostaa, että kotouttaminen on selkeä osa maahanmuuttopolitiikan kokonaisuutta, josta valtiolla tulee olla kokonaisvastuu. 

Valtion kotouttamisohjelmassa on nostettu esille tärkeitä näkökulmia kotouttamiseen. Ohjelman vaikuttavuus on vahvasti sidoksissa kotouttamisen resurssien kanssa. Kotoutumisen uusi alku edellyttää uusia resursseja kaikille toimijoille.  

Maahanmuuton kasvu edellyttää panostusta kotouttamiseen

Kasvava maahanmuutto edellyttää sekä peruspalveluiden kehittämistä maahanmuuttajaväestölle soveltuviksi että erityisiä kotouttamispalveluita. Keskeisimmin erityispalvelut liittyvät kielitaitoon, työllistymiseen ja yhteiskuntaan perehdyttämiseen.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan kotoutumisen tärkeimmät elementit ovat työllistyminen, kielitaito ja koulutus. Kotoutumista tukevien palvelujen tarjoaminen, kehittäminen ja niiden vaikuttavuuden parantaminen uuden kotoutumislain mukaisesti edellyttää lisää voimavaroja kotouttamiseen kunnille ja TE-toimistoille. Jotta kotoutumislaissa määritellyt kotouttamisen suunnitteluvälineet saataisiin tehokkaasti käyttöön, on maahanmuuttajien lähtökohdat huomioon ottavia palveluja voitava tarjota koko maassa tarpeen mukaan. Kotouttamiseen osoitettavat lisäpanostukset tuovat pitkällä aikavälillä säästöjä mm. työttömyys- ja toimeentulotukimenoissa. Onnistunut kotoutuminen lisää turvallisuutta, vähentää rasistisia asenteita ja ehkäisee radikalisoitumista.

Yhteisöllisen kotoutumisen painoalueet

Maahanmuuttajien osallisuus ja hyvät etniset suhteet

Valtion kotouttamisohjelmassa yhtenä läpileikkaavana teemana on maahanmuuttajien täysimääräinen osallistuminen suomalaiseen yhteiskuntaan sekä väestöryhmien välisen vuoropuhelun edistäminen. Tämä teema on erittäin tärkeä.

 

Kuntaliitto on maahanmuuttopoliittisissa linjauksissaan korostanut, että onnistunut kaksisuuntainen integraatio luo paikallistasolla edellytykset sille, että eri väestöryhmien väliset suhteet ovat hyvät ja että paikallisyhteisöt ovat aidosti monikulttuurisia. Väestöryhmien välisiin suhteisiin voidaan vaikuttaa monikulttuurisuuden ja erilaisuuden näkyvällä hyväksymisellä, ennakkoluulojen vähentämisellä ja luomalla mahdollisuuksia eri väestöryhmien kanssakäymiselle. Tässä julkisen sektorin ja elinkeinoelämän tulee olla edelläkävijöitä. Työelämän asenteisiin vaikuttaminen parantaisi osaltaan maahanmuuttajien työllistymistä ja kiinnittymistä yhteiskuntaan.

 

Asuminen

Kuntaliitto katsoo, että tulevaisuudessa on entistä enemmän kiinnitettävä huomiota asuinalueiden väestörakenteeltaan tasapainoiseen kehittämiseen. Ennaltaehkäisevässä työssä ja ennakkoluulojen vähentämisessä toiminta asuinalueilla on avainasemassa.

 

Maahanmuuttajat keskittyvät pääkaupunkiseudulle jatkossakin. Suurilla kaupunkiseuduilla saattaa työtä ja koulutusmahdollisuuksia olla enemmän tarjolla, myös sukulaisten ja tuttavien verkostot saattavat löytyä kaupunkiseuduilta. 

 

Kunnat kantavat suuren taloudellisen ja toiminnallisen vastuun maahanmuuttajien asuttamisesta vuokra-asunnoissa sekä esim. väliaikaismajoituksessa huoneistohotelleissa. Kuntaliitto haluaa kiinnittää huomiota siihen, että vuokra-asuntotarjonnan lisääminen muuallakin Suomessa ehkäisisi yleisemmin segregaatiota. Tämä ei kuitenkaan tuo nopeaa ratkaisua maahanmuuttajaväestön keskittymiseen.

Valtion kotouttamisohjelmassa todetaan, että asunnottomuus on ongelmana erityisesti oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden keskuudessa. Kuntaliiton kunnilta saaman palautteen mukaan oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden itsenäinen ja omaehtoinen muutto kuntiin on lisännyt asunnottomuutta ja kaupunkien ongelmia vuokra-asuntotarjonnassa. Valtion ja kuntien yhteiset hallitut ja suunnitelmalliset toimet edesauttavat maahanmuuttajien alkuvaiheen asumista.

 

Kevään 2012 aikana valmisteltava poikkihallinnollinen ohjelma asuinalueiden elinvoiman li-säämiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi on kannatettava.

 

Kuntaliiton mielestä kaupunkien ja kaupunginosien erilaisuus ja maahanmuuttajien osallisuus tulisi nähdä myös kaupunkikulttuurin rikkautena ja asuinalueen vahvuutena.

Peruspalveluilla tuetaan perheiden kotoutumista

Varhaiskasvatus

Kuntaliitto katsoo, että varhaiskasvatuspalvelujen merkitys maahanmuuttajalapsen suomen/ruotsin kielen oppimisessa sekä oman äidinkielen ja kulttuurin tukemisessa on keskeinen. Lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisessä yhteistyö perheiden ja maahanmuuttajien omien järjestöjen kanssa on ensiarvoisen tärkeää.

Koulutus

Hallitusohjelmassa ja valtion kotouttamisohjelmassa on ehdotus lukiokoulutuksen valmistavasta koulutuksesta maahanmuuttajille. Kuntaliitto näkee ehdotuksen tärkeäksi, mutta toteaa, että valtion tulee vastata rahoituksesta kokonaisuudessaan samaan tapaan kuin perusopetuksen valmistavan opetuksen rahoituksesta. Tällöin voidaan varmistaa se, että koulutusta voidaan järjestää tarvittaessa ympäri maata.

 

Valtion kotouttamisohjelmassa esitetystä lukion valmistavan koulutuksen rahoitusehdotuksesta 50 % valtio/50 % kunnat, ei ole keskusteltu kuntien kanssa. Kuntaliitto muistuttaa, että peruspalveluohjelma ja –budjetti on aina otettava huomioon, kun kuntien tehtäviä koskevien säännösten muuttamista harkitaan. Mikäli kunnille tulee uusia pakollisia tehtäviä tai nykyisten laajennuksia, niiden aiheuttamat kustannukset tulee korvata täysimääräisesti valtion varoista. Säädösehdotukset on myös käsiteltävä valtion ja kuntien välisessä neuvottelumenettelyssä.

Kuntaliitto katsoo, että maahanmuuttajille suunnattuja opetuspalveluja on kehitettävä osana koko koulutusjärjestelmää. On myös tärkeää säilyttää tarpeeksi suuri paikallinen päätösvalta järjestää opetuspalveluja eri tavoin, jotta joustavuus ja paikallisten tarpeiden huomioiminen olisi mahdollisimman hyvä.

 

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että monikulttuurisen työn ja erityisen haastavassa asemassa olevien auttamisen osaamista lisätään kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. Osaamisen kehittämiseen tulee valtion osoittaa lisärahoitusta.  

Maahanmuuton ja kotouttamisen osaamiskeskus

Hallitusohjelman mukaan maahanmuuton tilastointi- ja tutkimustoimintaa tulee selkeyttää ja tehostaa ja maahanmuuton osaamiskeskuksen perustamisen edellytykset selvitetään. Kuntaliiton näkemyksen mukaan osaamiskeskuksen tehtäväksi tulisi määritellä esimerkiksi hyvien käytäntöjen levittäminen, tutkimustiedon kerääminen ja jakaminen sekä uusien, innovatiivisten ideoiden kehittäminen. Tiedon levittämisessä tulisi hyödyntää tietotekniikan antamat mahdollisuudet muun muassa etäpalvelujen tuottamiseen.

Maahanmuuttajat työmarkkinoille

Kuntaliitto pitää hallitusohjelman tavoitetta maahanmuuttajien työllisyysasteen nostamisesta ja työttömyyden puolittamisesta erittäin kannatettavana. Kuntaliitto painottaa, että työvoimapoliittisena koulutuksena järjestettävää kielikoulutusta on vahvistettava, jotta työllistyminen helpottuu. Lisäksi Kuntaliitto näkee tärkeäksi tukea maahanmuuttajien koulutukseen pääsyä ja opinnoista suoriutumista.

Kuntaliitto pitää työperusteisen maahanmuuton edistämistä tervetulleena ja välttämättömänä lisänä suomalaiseen työelämään. Maahanmuutto turvaa osin kuntien työvoiman saantia. Kunta-alan tehtäväkirjo on suuri ja osaamisvaatimukset vaihtelevat. Monet ammatit ovat säädeltyjä, ja niissä monessa korkea koulutus- ja kielitaitovaatimus. Kuntaliitto näkee tärkeäksi maahanmuuttajien tutkintojen ja osaamisen tunnustamisen nopeuttamisen. 

Hallitusohjelmassa mainittu maahanmuuttajaväestöä koskevan rekrytointi- ja tutorointiohjelman valmistelu julkiselle sektorille on tärkeä kunnille.

Kuntaliitto katsoo, että työvoiman palvelukeskuksilla voisi olla roolia myös maahanmuuttajien työllisyyden edistämisessä. Työvoiman palvelukeskuksien toiminta perustuu kuntien, työhallinnon ja Kelan moniammatilliseen yhteistyöhön ja ne toimivat palvelupisteinä vaikeasti työllistyville. Kuntaliiton mielestä palvelukeskustoimintaa voisi kehittää siten, että jokin palvelukeskus erikoistuisi maahanmuuttajille suunnattujen palveluiden kehittämiseen ja tuottamiseen. Tätä osaamista tulisi voida hyödyntää valtakunnallisesti esimerkiksi käyttäen tietoyhteiskunnan suomia mahdollisuuksia.

Nykyistä vaikuttavampaa kotoutumiskoulutusta entistä useammalle

Suurin osa maahanmuuttajista pyrkii hakeutumaan työelämään. Kuntaliitto katsoo, että työvoimapoliittinen kotoutumiskoulutus on keskeistä edistettäessä aikuisten maahanmuuttajien työllistymisen edellytyksiä. Maahanmuuton lisääntyessä voimavaroja tarvitaan lisää TE-hallintoon maahanmuuttajien työvoimapoliittiseen kotoutumiskoulutukseen ja työllistämiseen. Kotoutumiskoulutukseen tarvitaan sellainen lisäpanostus, että koulutusta voidaan tarjota jatkumona maahanmuuttajan tarpeen mukaan kaikkialla Suomessa.

Kotoutumislaissa on omaehtoinen koulutus mainittu kotoutumiskoulutusjärjestelmän osana. Onkin tärkeää, että myös sellaisilla maahanmuuttajilla, joille resurssipulan vuoksi ei voida järjestää työvoimapoliittista kotoutumiskoulutusta, on mahdollisuus löytää itselleen sopivaa koulutusta kotoutumisen tueksi. Pääsääntönä pitää kuitenkin olla, että työhallinto järjestää työ-voimapoliittista kotoutumiskoulutusta kaikille sitä tarvitseville. Maahanmuuttajien omaehtoinen opiskelu kasvattaa esimerkiksi ammatillisen koulutuksen järjestäjäluvan mukaisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkatarvetta. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjäluvan mukaiset paikat tulee ensisijaisesti varata ilman toisen asteen tutkintoa oleville nuorille. Kunnat rahoittavat ammatillisesta peruskoulutuksesta noin 58,11 %. Omaehtoista koulutusta varten tarvitaan kokonaan valtion rahoittamaa ja järjestämislupien ulkopuolella olevaa koulutusta. 

Valtion kotouttamisohjelman resurssiehdotukset työvoimapoliittiseen kotoutumiskoulutukseen ovat erittäin kannatettavia. Todellinen rahoitus vasta turvaa toimien onnistumista.

Kansainvälistä suojelua saavat

Pakolaisten kuntiin osoittaminen

Valtiolla on päävastuu pakolaispolitiikasta. Hallitusohjelman tavoitteen mukaan valtio ja kunnat laativat yhteistyösopimuksen, jolla pyritään pakolaistenhallittuun ja systemaattiseen sijoittamiseen kuntiin. Myös Kuntaliitto korostaa, että pakolaiset tulee sijoittaa kuntiin suunnitelmallisesti. Pakolaisten hallitsematonta muuttoa kuntiin on vähennettävä. Varmuus voimavarojen riittävyydestä kannustaisi kuntia pakolaisten vastaanottoon.

Kiintiöpakolaisten vastaanotto on kunnille erittäin haastavaa. Suuri osa Suomeen valittavista kiintiöpakolaisista on haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä. Suomen kiintiössä on noin sadan henkilön määrä hätätapauksia, jotka vaativat nopeaa vastaanottoa ja usein vaativaa sairaanhoitoa. Valtion vastuuta erityisesti hätätapauksista tulee kasvattaa. Hätätapauksena tulevat henkilöt tarvitsevat erityisosaamista vaativaa, välitöntä asiantuntija-apua. Valtion tulisi järjestää tämä apu keskitetysti varsinkin maahantulon alku-vaiheessa. Kuntaliiton näkemyksen mukaan kestävän kotouttamisen ja kuntasijoituksen haasteisiin voidaan vastata valtion vastuun lisäämisellä.

Kustannusten korvaukset kunnille

Hallitusohjelman mukaan laaditaan suunnitelma pakolaisten vastaanotosta kunnille maksettavien kuntakorvausten tason nostamiseksi vaiheittain vastaamaan kustannuskehitystä. Kuntaliitto pitää kuntakorvausten tason nostamista välttämättömänä. Korvausten on katettava kustannukset.

Laskennallisia korvauksia korotettiin vuoden 2011 alusta kymmenellä prosentilla yli 7-vuotiaiden osalta. Korotus olisi tullut kuitenkin tehdä myös alle 7-vuotiaiden laskennallisiin korvauksiin, sillä palveluissa tapahtunut laadullinen ja määrällinen muutos sekä yleinen kustannustason nousu koskee luonnollisesti kaikkia ikäryhmiä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten arvioidun nousun myötä pitäisi 7 vuotta täyttäneistä maksettavan korvauksen olla 3120 euroa vuodessa ja alle 7-vuotiaasta maksettavan korvauksen 10 218 euroa vuodessa. Tällöin korvaustaso vastaisi vuoden 1993 tasoa. Tällöin korvausmäärässä ei ole vielä otettu huomioon palvelujen laadullista ja määrällistä muutosta. Korvausajan pidentäminen on tärkeää erityisesti silloin kun kotoutumissuunnitelma-aika on pitempi kuin kolme vuotta. Vaikeaa ja pitkäaikaista hoitoa vaativien pakolaisten sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksia tulee korvata kunnille ilman aikarajaa. Suomen kansalaisuuden saaminen ei poista erityistoimenpiteiden ja kustannuskorvausten tarvetta.

Kuntaliitto katsoo, että valtion kotouttamisohjelmassa todettu lisärahoitustarve, 5 % korotus alle 7-vuotiaiden korvauksiin vuosina 2013 ja 2015 ei ole riittävä. Se ei myöskään vastaa hallitusohjelman tavoitetta. Kuntaliitto korostaa, että prioriteetiksi on otettava riittävät palvelut kotoutujalle.

Myös muut kuin humanitaarisin perustein tulleet maahanmuuttajat käyttävät ja tarvitsevat kuntien palveluita. Valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa tulee erikseen selvittää tarve ottaa peruspalvelujen valtionosuuksien määräytymisperusteisiin ulkomaalaisperäisen väestön määrä ja sen painoarvo.

SUOMEN KUNTALIITTO

Timo Kietäväinen
varatoimitusjohtaja 

Keijo Sahrman
johtaja, alueet, elinkeinot ja kansainväliset asiat

tags
Erja Horttanainen

Etunimi
Erja
Sukunimi
Horttanainen
EU-asiain päällikkö

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2528
Kännykkä
+358 50 5252145
Vastuualueet
  • EU:n päätöksentekojärjestelmä ja toimintapolitiikat
  • EU:n alueiden komitea
  • Kuntaliiton EU-politiikka
  • Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi
  • Maahanmuuttoasiat
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat
Tiimi
Kansainvälinen tiimi
EU- ja kansainväliset asiat
Anu Wikman-Immonen

Etunimi
Anu
Sukunimi
Wikman-Immonen
Erityisasiantuntija

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2532
Kännykkä
+358 50 525 2874
Vastuualueet
  • maahanmuuttoasiat
  • EU:n alueiden komitea
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat
Tiimi
Kansainvälinen tiimi
EU- ja kansainväliset asiat